Suosituimmat albumit Napalm Deathin diskografiassa

Napalm Death on brittiläinen yhtye, josta tuli yksi grindcoren perustajista. Pitkän uransa aikana yhtye julkaisi useita albumeita, joista jokainen jätti merkittävän jäljen äärimusiikin historiaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme Napalm Deathin suosituimpia ja vaikutusvaltaisimpia teoksia, jotka toivat heille maailmanmaineita ja tunnustusta metallifanien keskuudessa.

Muuten, tänään nopeat kasinot tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden pelata Napalm Death -musiikkia sisältäviä kolikkopelejä. Ei ole harvinaista, että nämä pelit sisältävät ennätysmäisiä jättipotteja.

Scum (1987): debyytti, joka muutti äärimetallin

Napalm Deathin ensimmäinen albumi Scum oli underground-skenen kannalta mullistava. Levylle oli ominaista uskomaton aggressiivisuus, nopeus ja kappaleiden minimaalinen pituus: jotkut kappaleet kestivät alle 30 sekuntia. Albumi on jaettu kahteen osaan: ensimmäisen levyn äänitti alkuperäinen kokoonpano, ja toisen elvytetty bändi vokalisti Lee Dorianin ja basisti Shane Emburyn kanssa.  

Scumia pidetään yhtenä historian ensimmäisistä grindcore-albumeista. Kappaleista kuten You Suffer (1,3 sekuntia pitkä) ja Multinational Corporations on tullut ikonisia. Raa’asta soundistaan huolimatta levyllä oli valtava vaikutus death metalin, grindcoren ja hardcoren kehitykseen.  

From Enslavement to Obliteration (1988): grindcore-klassikko

Seuraava albumi From Enslavement to Obliteration jatkoi Scumin perinnettä, mutta muuttui kypsemmäksi ja teknisemmäksi. Yhtye säilytti brutaalin nopeuden, mutta lisäsi sävellyksiin enemmän rakennetta. Lee Dorianin laulu kuulosti entistä hurjemmalta, ja Shane Emburyn kitarariffeistä tuli monimutkaisempia.  

Levyä pidetään yhtenä grindcoren historian parhaista. Kappaleet kuten It’s a M.A.N.S. World! ja Unchallenged Hate osoittavat täydellisen tasapainon kaaoksen ja musikaalisuuden välillä. Levy vahvisti Napalm Deathin mainetta extreme-skenen johtajina.  

Harmony Corruption (1990): käänne death metaliin

Vuoteen 1990 mennessä Napalm Death alkoi kokeilla soundiaan. Harmony Corruption -albumi oli siirtymävaiheen albumi. Yhtye lisäsi lisää death metal -elementtejä säilyttäen samalla aggressiivisuutensa. Äänitykset tehtiin Morrisound Recordingissa (Florida), jossa työskentelivät Deathin ja Obituaryn kaltaiset legendat.  

Soundi on puhtaampi ja kappaleet ovat pidempiä ja monimutkaisempia. Mith Flynnin laulu (Lee Dorianin tilalle) lisäsi albumin synkkyyttä. Avainkappaleet Suffer the Children ja Unfit Earth osoittavat, miten bändi on kehittynyt menettämättä kovuuttaan.  

Fear, Emptiness, Despair (1994): kokeiluja grooven kanssa

90-luvun puolivälissä Napalm Death alkoi tuoda groove metal -elementtejä musiikkiinsa. Fear, Emptiness, Despair -albumista tuli yksi heidän uransa kiistanalaisimmista. Fanit jakautuivat kahtia: toiset ylistivät uutta soundia, toiset kritisoivat irtautumista klassisesta grindcoresta.  

Ajan myötä levy sai kuitenkin tunnustusta. Kappaleissa kuten Twist the Knife (Slowly) ja Retching on the Dirt yhdistyvät hitaat, raskaat riffit bändin perinteiseen nopeuteen. Levy osoitti, että Napalm Death voi kehittyä menettämättä identiteettiään. 

Enemy of the Music Business (2000): paluu juurilleen

Useiden kokeilujen jälkeen yhtye päätti palata aggressiivisempaan soundiin. Enemy of the Music Business oli vastaus metallin kaupallistumiseen. Albumi sai raakuudestaan ja energisyydestään ylistäviä arvosteluja.  

Levy muistutti Napalm Deathin varhaisia töitä, mutta modernilla tuotannolla. Kappaleet kuten Necessary Evil ja Taste the Poison kuulostavat manifestilta musiikkiteollisuutta vastaan. Levy todisti, että bändi osaa yhä soittaa kovaa ja tinkimättömästi.  

Time Waits for No Slave (2009): sosiaalinen protesti äänessä

2000-luvun loppupuolella Napalm Death politisoitui entisestään. Time Waits for No Slave -albumi on täynnä sanoituksia yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta, korruptiosta ja luokkataistelusta. Musiikillisesti levy yhdistelee grindcorea, death metalia ja jopa industrialin elementtejä.  

Kappaleet Strong-Arm ja Work to Rule kuulostavat kutsulta vastarintaan. Kriitikot ylistivät levyä kovasti, ja siitä tuli yksi bändin myöhemmän diskografian tärkeimmistä.  

Apex Predator – Easy Meat (2015): moderni klassikko

Yksi Napalm Deathin 2000-luvun menestyneimmistä albumeista on Apex Predator – Easy Meat. Yhtye jatkoi yhteiskunnallisen protestin teemaa, mutta lisäsi siihen vielä enemmän kokeellisia elementtejä. Soundi monipuolistui: brutaalista grindcoresta lähes industrial-metallia muistuttaviin kohtauksiin.  

Kriitikot kiittelivät erityisesti kappaleita Smash a Single Digit ja Cesspits ja kutsuivat niitä esimerkkinä modernista extreme metalista. Albumi vahvisti, että Napalm Death on edelleen ajankohtainen vuosikymmeniä perustamisensa jälkeen.  

Throes of Joy in the Jaws of Defeatism (2020): sekoittaa genrejä

Throes of Joy in the Jaws of Defeatism -albumi osoitti, että Napalm Death jatkaa kokeiluja. Täällä kuullaan elementtejä post-punkista, noizesta ja jopa darkwavesta.  

Epätavallisesta soundista huolimatta levy säilyttää aggressiivisuutensa. Kappaleet Fuck the Factoid ja Amoral todistavat, ettei bändi pelkää ottaa riskejä. Levy sai positiivisia arvosteluja ja osoitti, että Napalm Death pystyy yhä yllättämään.