Saksalaisesta industrial metal -jättiläisestä Rammsteinista tunnettu kitaristi Richard Z. Kruspe julkaisee toisen yhtyeensä Emigraten kautta järjestyksessään kolmannen albuminsa nimeltä ”A Million Degrees” marraskuun 30. päivä Universal Musicin kautta. Tavoitimme iloiselta ja jännittyneeltä vaikuttaneen Richardin kotoaan Berliinistä puhelimitse vain tunti Rammsteinin Euroopan-kiertueen julkistuksen jälkeen ja kyselimme tuoreita kuulumisia niin tulevaan Emigraten albumiin kuin Rammsteinin stadion-kiertueeseen liittyen. Voit lukea haastattelun kokonaisuudessaan tästä:

Miten syksy on lähtenyt käyntiin?

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Richard Z. Kruspe: Kesän jäljiltä olen päässyt tottumaan Berliinin kuumaan säähän. Nyt, kun päivät alkavat pitenemään, tulee aina olo, että nyt olisi hyvä aika lähteä Berliinistä, mitä en valitettavasti tällä hetkellä pysty tekemään. Mutta tämähän on sama kuin Suomessakin, kun syksy alkaa. Tulee pimeää ja se vaikuttaa olotilaan. Ehdin jo tottua aurinkoon.

Eli koetko olevasi muusikko, joka on luovimmillaan, kun on pimeää?

Richard Z. Kruspe: Itse asiassa en, tai en tiedä. Tämä on hyvä kysymys, johon vastata. Sää todella vaikuttaa kirjoitusprosessiini, mutten tiedä, onko se parempaan vai huonompaan suuntaan. Rakastan valoisuutta; siinä asiassa olen muuttunut. Kun olin nuorempi, työskentelin paljon läpi yön, mutten tee enää niin. Nykyään annan valon muuttaa mielialaani ja vaikuttaa positiivisuuteeni.

Teemme haastattelua, koska Emigrate on julkaisemassa uuden albumin marraskuun lopulla. Voisitko alkajaisiksi kertoa hieman albumin kirjoitusprosessista? Ymmärtääkseni siinä on ollut jonkin verran takaiskuja?

Richard Z. Kruspe: Kyllä, isojakin. Oli kaksi juttua, joista toisella oli tekemistä lämmön ja tulen kanssa ja toisella veden kanssa. Eli näillä kahdella oli oma roolinsa tuoreen Emigrate-albumin kanssa. Ensimmäinen oli vuonna 2015, jolloin tunsin oloni todella loppuun palaneeksi ja minusta tuntui, etten voinut antaa projektille täysin sataa prosenttia. Minusta tuntui siltä, että intohimo oli poissa. Yritin ehkä tehdä uutta levyä liian nopeasti. Se on hankalaa, kun työskentelee niin paljon yksin, eikä tunne oloaan niin motivoituneeksi. Normaalisti on muita tyyppejä, jotka kannattelevat ja tuovat motivaation äärelle. Emigratessa, jos minä en ole motivoitunut, niin koko homma hajoaa käsiin ja niin kävikin. Pärjäsin yksin hetken, ja sitten vuonna 2017 iso vesivahinko tuhosi kaikki kovalevyni ja kaikki äänitykseni, joten minun täytyi aloittaa uudelleen nollasta. Kuitenkin jonkin ajan jälkeen, päästyäni turhautumisen ja vihan yli, otin asian uutena alkuna – ikään kuin haasteena alkaa kirjoittaa jotain muistin varassa. Hauska juttu on se, että kun ensimmäisen kerran puhuin albumista vain lähimpien ystävieni ja perheeni kanssa, he ihmettelivät kovasti, kuinka positiivinen albumi on. Ehkä positiivisuuden salaisuus onkin se, että pitäisi kirjoittaa jotain, tuhota se ja sitten alkaa kirjoittaa samaa uudelleen muistista.

Olen kiinnittänyt huomiota samaan. Albumi on hyvin positiivinen ja iloinen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Richard Z. Kruspe: Kyllä ja se on outoa, koska en saanut sellaista oloa ensimmäisestä äänityksestä. Ehkä jokin on muuttunut, eikä minulla ole hajuakaan, miksi näin. Joten se on, mitä se on ja olen siitä todella onnellinen. Voin sanoa olevani tyytyväinen lopputulokseen. Aloin muuttaa tiimiä, jonka kanssa työskentelin. Uusi miksaaja/tuottaja Saksasta, jonka kanssa työskentelin, olikin todella kiinnostava lisä. Kun kuuntelen levyä, ajattelen, että tämä taitaa olla parhaan kuuloinen albumi, jonka olen koskaan tehnyt. Olen hyvin iloinen lopputuloksesta.

Myös uusi Rammstein-albumi on tuloillaan. Työstitkö siis molempia albumeita yhtaikaisesti?

Richard Z. Kruspe: Tietenkään sitä ei oltu suunniteltu niin. Emigrate-albumi oli minun mielessäni valmis ja olin suunnitellut sen julkaisemista jo paljon aiemmin. Otti kuitenkin todella paljon aikaa rakentaa studio uudelleen ja työskennellä siellä, sillä studiossa oli niin paljon teknisiä takaiskuja, joista meidän täytyi huolehtia. Minusta kuitenkin tuntui, että Emigrate on tällä hetkellä ensimmäinen prioriteettini, koska kun menen takaisin ”emoaluksen” luo, minulla ei tule olemaan aikaa saada tätä albumia enää ulos. Rammsteinin kanssa suunnittelemme tällä hetkellä uuden levyn miksaamista joulukuussa ja sen julkaisemista ensi vuonna, jonka jälkeen aloitetaan uusi kiertue. Tulen olemaan kiireinen seuraavat kolme vuotta, joten ei tullut kysymykseenkään julkaista Emigrate-albumia vasta sen jälkeen. Se on ehkä hieman kiirehdittyä, kun molemmat albumit tulevat ulos, mutta näen asian niin, että tämä on ainut tapa tehdä se.

Koetko, että Emigrate-albumin työstäminen yhtäaikaisesti Rammstein-albumin kanssa oli terapeuttista, koska Emigrate-albumin kanssa voit tehdä musiikillisesti omia valintojasi?

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Richard Z. Kruspe: Emigratelle kirjoittaminen on aina erilaista. Vaikkakin tällä kertaa kirjoitusprosessi oli lähes samanlainen. Aiemmin yritin todella kiinnittää huomiota, mikä voisi sopia mihinkin projektiin. Nykyään olen ymmärtänyt, että esimerkiksi monet kappaleet, joita yritin kirjoittaa Emigratelle, valittiinkin Rammsteinin albumille, joten nyt yritän vain kirjoittaa niin hyvin kuin mahdollista, ja se, kuka on ensin siinä saa kappaleen. Mutta totta kai kirjoitustyyli on erilainen. Se, mitä teen Emigraten kanssa, on Rammsteinin vastakohta. Pelkästään yhteistyössä toimiminen niin monen muusikon kanssa, laulajien, teemojen… Se on vastakohta, ja yritän muuttaa sitä niin paljon kuin mahdollista. On kuin olisi kaksikymmentä eri rakastajaa, eikä kukaan suutu, jos lähtee.

Musiikillisesti tämä albumi on melko monipuolinen. Jokainen raita on omanlaisensa. Oliko se suunnitelma jo kirjoittaessasi vai oliko sinulla selvä visio siitä, mitä halusit saavuttaa?

Richard Z. Kruspe: Minulla ei varsinaisesti ole visiota. Tai totta kai minulla on visio tietynlaisesta teemasta, mutta kun kirjoitan musiikkia, se tulee ulos niin kuin se on tullakseen. Minulla on tietty metodi, miten kirjoitan. Eräs maalari New Yorkissa näytti minulle, että kun hän menee studioonsa, hänellä voi olla kymmenen erilaista maalausta levällään. Hän maalaa yhtä niistä ja jos hän ei koe yhteyttä työhönsä, hän siirtyy maalaamaan jotakin toista työtään. Kirjoitan itse samalla tavalla. Menen studiolle ja avaan eri kappaleita. Jos tunnen yhteyden, jään kirjottamaan ja jos en tunne yhteyttä, siirryn seuraavaan kappaleeseen kunnes raidat ovat valmiita. Tämä ei ole musiikillisesti sitä, mitä haluan tehdä, ja ideat voivat muuttua päivittäin. Oli kuitenkin yksi idea, jota halusin kokeilla. Olin tekemässä elokuvaa ja minulla oli jo tarina valmiina. Olen hiljattain kiinnostunut elokuvakäsikirjoittamisesta, joten ajattelin tehdä elokuvan ja käyttää albumia soundtrackina. Tapasin monia ohjaajia, keskustelimme asiasta ja koko projektin aloittaminen kesti noin puoli vuotta. Sitten kuitenkin tajusin, että tarina oli niin monimutkainen ja mielenkiintoinenkin, ettei minulla ollut varoja tuottaa sellaista elokuvaa. Minun täytyi siis hyvästellä se, palata takaisin normaaliin ideaani ja tehdä pelkkä levy.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kuinka tärkeäksi koet sen, ettei Emigratella ole musiikillisia rajoituksia?

Richard Z. Kruspe: Se on todella hyvä tunne. En ole koskaan työskennellyt hyvin paineen alla. Meillä on toki vapaus myös Rammsteinin kanssa ja normaalisti se olen minä, joka puskee hommia eteenpäin. Emigraten kanssa oli hienoa vain jättää projekti sikseen, kun tuli sellainen olo, ettei minulla ollut intohimoa. On etuoikeutettua saada vapaus siihen. Emigrate ei ollut koskaan kaupallinen projekti, vaikka tällä hetkellä meneekin hyvin, mutta en odottanut sitä. Se oli aina projekti rakkaudesta ja intohimosta musiikkiin. Ikään kuin ajatus, jossa työskennellä eri tekijöiden ja laulajien kanssa, jota on kunnia tehdä.

Uudella albumilla onkin paljon mielenkiintoisia vierailijoita, kuten edellisilläkin albumeilla. Miten prosessi normaalisti etenee? Teetkö kappaleen ensin valmiiksi ja pyydät sitten sopivaa artistia laulamaan, vai tiedätkö jo artistin etukäteen ennen kappaleen valmistumista?

Richard Z. Kruspe: Enimmäkseen kirjoitan kappaleen valmiiksi ja mietin sen jälkeen, kuka voisi olla osana kappaletta. Yleensä kappale itsessään auttaa, kun mietitään, kuka siihen sopisi. Siinä täytyy kuunnella kappaletta. Se on jotain, mitä olen oppinut. Kappaleilla on omat identiteettinsä jonkin ajan jälkeen ja niitä täytyy todella kuunnella tarkasti. Jos yrittää pakottaa jotakin, niin lopulta tajuaa, ettei se ole oikea tapa tehdä, eikä lopputulos ole autenttinen. Kappaleen pitää itse päättää, mitä kappale haluaa tehdä ja minä olen vain työkalu, jonka tehtävänä on tulkita, mitä kappale haluaa. Joskus on ideoita, joita luulen, että kappale tarvitsee. Esimerkiksi uudella albumilla on kappale ”War”, johon ajattelin, että Serj (Tankian) System of a Downista sopisi, joten pyysin häntä laulamaan ja hän rakastikin kappaletta. Seuraavana päivänä hän kuitenkin soitti ja kertoi, ettei tiedä mitä tehdä, koska hän pitää kappaleesta sellaisenaan ja kehotti jättämään kappaleen sellaiseksi kuin se oli. Ensimmäinen ajatukseni oli, että voi sanoa suoraan, jos ei pidä kappaleesta. Hän vakuutti kuitenkin todella pitävänsä siitä, joten otin asian kohteliaisuutena ja jätin kappaleen sellaiseksi kuin se oli.

Toinen kappale albumilta ”1234” oli sellainen, jossa tuntui olevan vain minun ääneni, enkä oikeastaan ajatellut mitään yhteistyötä Billy Talentin kanssa. Managerini tiedusteli kuitenkin, olisinko halukas yhteistyölle ja ajattelin, että voihan sitä kokeilla. Kun kuulin hänen (Benjamin Kowalewicz) äänensä raidalla, hän sai sen kuulostamaan niin paljon elävämmältä. Minusta tuntui aina, että tämä nimenomainen kappale on todella eläväinen ja siinä todella saa kuulla bändin soittavan, mutta hän teki siitä vielä elävämmän. On paljon ihmisiä, joiden kanssa rakastaisin työskennellä. Haluaisin kirjoittaa kappaleen Depeche Moden Martin Goren kanssa, koska arvostan hänen työtään todella paljon ja ihailen hänen jälkeään. Jos työskentelisin hänen kanssaan, prosessi olisi todennäköisesti erilainen. Minulla voisi olla idea, jota hän voisi työstää ja tällä tavoin kirjoitusprosessi tehtäisiin tavallaan yhdessä.

Hauskaa, että mainitsit, että kuuntelet ensin kappaletta ja sitten päätät, kuka siihen voisi sopia. Henkilökohtainen suosikkini albumilta on ”I’m not afraid” ja siinä on tietynlaista Ghost-tunnetta ja sen takia Cardinal Copia selkeästi sopii todella hyvin.

Richard Z. Kruspe: Mielenkiintoista, että sanot näin, koska kun kirjoitin kappaletta, ajattelin häntä. Koska en kuitenkaan tuntenut häntä niin hyvin, unohdin hänet. Sitten etsimme tuottajia Rammsteinin kanssa ja meillä oli kolme tuottajaa, jotka olivat harkinnassa, kun tajusimme, että he olivat työskennelleet Ghostin kanssa aiemmin. Soitin siis hänelle (Cardinal Copialle) ja kysyin hänen kokemuksistaan tuottajien kanssa, ja hän kertoi tulevansa Berliiniin seuraavalla viikolla. Hän tuli käymään, ja me tulimme juttuun erittäin hyvin. Sitten minä muistin sen kappaleen ja kysyin häneltä, olisiko hän avoin yhteistyölle. Hän kertoi, ettei hän toimi niin. Soitin hänelle kuitenkin kappaleen, ja hän katsoi minua ja sanoi, että hän on mukana. Ehkä kappale pyysi häntä eri tavalla, ja hän suostuikin.

Uudella albumilla on myös kappale ”Let’s go”, jossa feattaa myös Rammsteinin kollegasi Till (Lindemann). Kappale on jotain, mitä Rammstein ei ole aiemmin tehnyt, joten miten tämä sujui teiltä?

Richard Z. Kruspe: Tämä kappale on hyvin vanha kappale, jota on kirjoitettu Emigraten ensimmäisistä päivistä lähtien, koska Emigrate sai itse asiassa alkunsa Tillin kanssa. Aloitimme sen yhdessä tehdäksemme jotain ilman muita bändin tyyppejä. Kun muut bändin tyypit kuulivat tästä, he kertoivat, etteivät olleet kovin iloisia asiasta, ja me lopetimmekin projektin. Sen jälkeen aloin tehdä omaa juttuani, mutta minulla oli jo siinä vaiheessa se kappale, jonka kirjoitin nyt uudelleen miettien, mitä haluan kappaleella oikeastaan sanoa. Minulla oli mielessäni kuvia menneistä ajoista. Olemme olleet ystäviä jo pitkään ja ystävyytemme ulottuu kauas menneisyyteen, ehkä jonnekin vuoteen -87 tai jotain, mutta erityisesti -89 oli aikaa, jolloin meno oli kuin villissä lännessä. Olimme kiinnostuneita todella hulluista jutuista, jos niin voi sanoa. Se oli mielenkiintoista aikaa, ja minulla on niistä ajoista todella vahvoja muistikuvia, joten yritin kirjoittaa niistä ajoista ja ystävyydestämme.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on Emigratelle? Oletteko lähdössä kiertueelle, vai pysyykö Emigrate studioprojektina toistaiseksi, kun olet kiireinen Rammsteinin kanssa?

Richard Z. Kruspe: Pidän paljon siitä, millainen se on nyt. Tykkään työskennellä studiossa ja tehdä työtä, josta saan eniten nautintoa. Se on kaikki luovassa työssä, jota todella rakastan. Se on elämäni. Livenä soittaminen puolestaan… Minulla on jo bändi, jossa teen sitä. Se ei ole Emigrate. Molemmat projektit ovat todella herkässä tasapainossa keskenään ja kuten sanoitkin, tulemme olemaan Rammsteinin kanssa kiertueella seuraavat kolme vuotta, joten minulla ei riitä aikaa kaikkeen. Se on kuin olisi vaimo ja paljon eri rakastajia. Kun vaimo kutsuu, sinun täytyy olla paikalla. Tiedät varmasti tunteen. Myös muille bändin jäsenille sopii, että minulla on omat rakastajani siinä sivussa, mutta en oikeastaan tarvitse sitä (livekiertuetta). On toki kappaleita, joita voisin soittaa livenä. Juuri eilen ajattelin, että mitä jos Rammstein haluaisi soittaa Emigrate-kappaleita ihan vain huvin vuoksi. Se on idea, jota voisin ehkä kysyä heiltä.

Lopuksi vielä hieman stadionkeikoista. Niistä tulee tuotannollisesti varmasti valtavia, joten oletko innoissasi niistä?

Richard Z. Kruspe: Minulla on ristiriitaisia tunteita siitä, koska emme ole aiemmin tehneet mitään sellaista. Se on kuin seuraava askel. Toisaalta siinä on suuri vastuu, koska asetamme esiintymisessä riman todella korkealle ja sen tekeminen uudelleen… Huh! Olemme juuri tekovaiheessa ja tajusin, että stadionilla se on erilaista. Täytyy ajatella eri tavalla, miettiä päivänvaloa ja on paljon asioita, joita ottaa huomioon, eikä se ole niin helppoa. Tuntuu, että aivoni kulkevat ympyrää miettiessäni, mitä voisi tehdä tai mitä ei voi tehdä. Toivottavasti saavutamme jotain hienoa.

Olen nähnyt teidät livenä neljä tai viisi kertaa ja joka kerta olen ajatellut, että onko edes olemassa tapaa tehdä parempi show ja joka kerta olette tehneet sen. Rima on selkeästi todella korkealla, joten tunnen tuskasi.

Richard Z. Kruspe: Kyllä, olemme tekovaiheessa ja siitä tulee mielenkiintoista. Olen ajatellut Rammsteinin maailmaa ja lopulta jotain uutta tulee mieleen, toivottavasti. Tässä vaiheessa olen todella iloinen näistä viidestä muusta bändin tyypistä, joiden täytyy kantaa taakka myös. Jos olisin yksin tuollaisten päätösten kanssa… Tuntuu siis todella mukavalta, kun on ne muut viisi tyyppiä, joiden kanssa huolehtia tästä.

Kiitos paljon ajastasi ja onnea kaikkien tulevien projektiesi kanssa. Haluatko sanoa vielä loppuun jotain suomalaisille faneillesi?

Richard Z. Kruspe: Haluaisin sanoa paljon terveisiä suomalaiselle rumpalilleni Mikolle (Sirén). Ikävöin häntä, rakastan häntä, enkä voi sanoa tarpeeksi hyviä asioita siitä tyypistä. Teillä on cool, hyvätapainen, ystävällinen, positiivinen ja hyvä Suomen kansalainen. Rakastan häntä todella, voitte olla ylpeitä hänestä. Hän on todella hyvä tyyppi.

https://www.facebook.com/Emigrate/

English version:

The lead guitarist of German Neue Deutsche Härte giant Rammstein, Richard Kruspe, will release the third album of his other band Emigrate entitled ”A Million Degrees” on November 30th via Spinefarm Records. Kaaoszine had the honor of doing a phone interview with Richard only one hour after his main band Rammstein announced the massive stadion-tour so the topics on the interview varied from Emigrate´s upcoming musically really diverse album ”A Million Degrees” to Rammstein´s upcoming stadion-tour and how much pressure the band has in creating the best show of their career so far. You can read the interview here:

In general how has the fall started for you?

Richard Z. Kruspe: Actually after the summer I got used to the hot weather in Berlin. It’s the moment when days get darker I feel like it’s a good time to leave Berlin right now. Which unfortunately I can’t at the moment. It’s the same as in Finland. Like when the fall starts and it gets very dark and it sets the kind of mood. I got used to the sun, I must say.

Ok, so you aren’t the kind of musician who gets more creative when it’s dark?

Richard Z. Kruspe: Actually no, or I don’t know. It’s a good question to answer. I definitely get in a very dark mood. Weather really affects my writing process for sure. I don’t know if it’s better or worse. I love the lightness and I kind of change. I used to work, when I was younger, through the night. I’m not doing that any more. So right now I’m trying to let the light change my mood and let the light and days affect my positivity so to say.

Obviously we are doing the interview because Emigrate is about to release a new album in the end of November. First, could you tell us a bit about the writing process of the album. I guess you had a quite a lot of setbacks with it.

Richard Z. Kruspe: I did! A big one actually. Actually there was two things. One thing had to do with heat and fire and the other one had to do with water. So those two had a role in my recent Emigrate record. So first one was in 2015 where I felt really burned out and I felt I couldn’t really be 100% on the project and I felt that the passion was gone. Maybe I was trying to do another record too quick. It’s kinda hard if you’re working so many times alone and you do not feel that motivated. Normally there’s another guys to carry you on and bring back to motivation. With Emigrate if I’m not motivated then it falls apart. So that’s what I did, I lasted alone for a while and then 2017 a big water damage destroyed all my harddisc and the recordings. I had to start from zero. But after awhile, after getting past the first frustration and anger I took it as a new beginning. As a challenge to start to write something out of my memory. And a funny thing… The first time I talked about this record only to my family and my friends, I get kind of feedback where alot of people say that it’s such a positive record! And I was like really? Maybe that’s the secret. They shoud write something that was destroyed and start out of memory rewriting it. Maybe it’s a method in there.

I can actually see that it’s a positive record. I also feel that those tracks are in a way happy, so to say.

Richard Z. Kruspe: Yeah, it’s strange because I didn’t get that feeling on the first recording. So maybe something has changed. I have no idea why. So it is what it is and I’m very very happy about it. I can say that I’m very satisfied about the result that came out. I started to change a little bit the team and I was working with a new mixer/producer from Germany, which turned out very interesting. When I listened to the record, I think this is one of the best sounding record I’ve made ever. I’m very happy about the result.

So obviously there’s a new Rammstein album in the pipe, so were you actually doing both albums at the same time or how did that go for you?

Richard Z. Kruspe: Obviously it wasn’t planned like that. Emigrate record was in my mind finished even before and I was planning to get it out much much earlier. It took me so long to build my studio again and working in a studio where there were so many technical aspects that we had to take care of. But then I felt like Emigrate definately had the first priority because when I go back to the ”main-wife” I really will not have any time to get this baby out. We plan right now with Rammstein mixing the new record in December and getting it out next year and then starting a new tour. I’m gonna be busy for the next three years so there was no chance of getting the record out after that. It’s a little bit too rushed in a way with those two records coming out, but this is the only way and I had to do it.

Did it feel therapeutic to work with this Emigrate album along with Rammstein because you can do musically whatever you want with it?

Richard Z. Kruspe: It’s always different way of writing for Emigrate. Actually I think the writing process was almost the same this time. Before I was really trying to pay attention to which idea would fit into which project. Nowadays I actually realized like for example there was alot of songs that I was attending to write for Emigrate that got chosen by Rammstein. So now I just try to write as good as possible and who is there first gets the song. But of course it’s a different way of writing. It’s the opposite of Rammstein what I do with Emigrate just because of collaborating with so many other musicians and other singers changing the theme. It’s the opposite and I really try to change as much as possible. It’s like having twenty different lovers and nobody is mad if they’re leaving.

Musically this album is quite diverse. I think each track stands on its own. Was that your plan when you were writing it or did you have a clear vision of what you wanted to accomplish with it?

Richard Z. Kruspe: No, I don’t really vision in that way. I mean, I do have a vision about certain kind of thing but when I write music it just comes out as it comes. I have a certain method how I write, which comes from a painter from New York that showed me his way. When he goes into his studio, he has like ten different paintings laying around and he paints one painting and if he doesn’t feel connected he goes to the next. It’s the same how I write. If I go to the studio and I open up songs and then I feel like this connection, then I stay. If there’s no connection then I leave and go to the next one until the tracks are finished. There’s not normally musically-wise any idea what I wanna do. It’s a really open space of ideas and it can change from day to day. But there was one idea I thought that I was trying to do. I was actually thinking of making a movie and I had the story lined up, which I was very interested in. I’m getting a little bit into filmwriting these days and I was trying to maybe think of doing a film and using the record as a soundtrack. I was actually meeting alot of directors and we talked about it and it took me like half a year to get this project going. But then I realized that the story was so complicated and interesting in a way, that I didn’t have the money to produce that film. So I had to say goodbye to that idea and I went back to the usual thing to do and just make a record.

How important do you feel that Emigrate doesn’t have any musical boundaries and that you can do whatever you want with it?

Richard Z. Kruspe: Well, it’s a very good feeling. I’ve never really worked very good under pressure in general. You know, we also have the freedom with Rammstein, it’s just like there’s another five guys and normally I’m the one that pushes the thing. With Emigrate it was great to just leave it alone when I felt like. You know, I don’t have the passion at the moment. It’s a privilege in a way to have that freedom. I always said that Emigrate was never a project out of commercial things. Even though it goes really well at the moment, I must say. I wasn’t expecting that. It was always a project out of love and passion for music and just the idea to work with those singers and it’s a real honour to do that. I love the idea to do that.

I was actually going to ask you about the guests on this album. There’s quite a lot of them and they’re all really interesting. How does that process normally work for you? Do you finish the track and then decide the guest or do you already know the guy who is going to be singing and then you make the track for them?

Richard Z. Kruspe: Mostly it’s like I’m writing the song finished and then I’m thinking about who could actually be part of the track. Normally the song helps me on which singer the song wants. You really have to listen to the song. That’s something I’ve learned. Those songs, they have their own identity after a while and you have to really listen carefully what they want. If you push them too far you’ll realize that it’s not the right way. It’s not as authentic as when the song decides what the song wants to do and I’m just a tool to translate what the song wants. There are sometimes ideas that I have. For example there’s this song ”War” that I thought that the song wants Serj (Tankian) from System of a Down to sing on it. So I asked him and he really loved the song and the next day he called me back and told me that he doesn’t know what to do. I was like what are you talking about and he said that he liked the song as it was and told me to leave it like that. I thought in the beginning that well, just tell me if it’s not his type and he told me that he really liked it. So I took it as a compliment and left the song as it was.

The other song ”1234” I felt like this was a song that only had my voice on it and I didn’t really think of having any collaboration with the band from Billy Talent and my manager asked me if I would be open for the collaboration and I said yeah, let’s try it. When I heard his voice on a track… He made the track so much more alive. I always felt that this song in particular is a very lively song in a way. You can really hear the band play and he even made it more alive. There’s also people that I think I would love to work with. There’s this one name that always pops in my mind that I want to write a song with. It’s Martin Gore from Depeche Mode. I really appreciate his work and I’m a big fan of his writing so that would be interesting. If I would work with him it probably would be more different and I would maybe have an idea and he would also write something and we would be kind of doing it together.

It’s funny that you mentioned that you actually listen to the song and then decide who would fit into it, because my personal favorite song from the album is ”I’m not afraid” and I think it kinda has the Ghost feeling in it and that’s why Cardinal Copia obviously fits the song super well.

Richard Z. Kruspe: It’s interesting that you say that because when I was writing I was thinking of him, but I didn’t know him so well, so I forgot about him. We were looking for producers with Rammstein and we had like three producers that we were considering and then I realized when I was checking those producers that they had worked with Ghost already. So I called him up asking him about his experiences working with those producers and he said to me that he was coming to Berlin next week. I’d never met him before. So he came over and we really got along and then I remembered the song and I was asking if he was open for collaboration and if he has done any collaboration. He told me that he doesn’t do that. I thought just whatever and asked would he mind if we played the song. Then I played him the song and he looked at me and said ”I’m in. I’m doing it.” Again, maybe the song asked him in another way.

There’s also a track called ”Let’s go” which features your Rammstein friend Till (Lindemann) and obviously that’s nothing like Rammstein has done before. So how did that work for you?

Richard Z. Kruspe: This song is a very very old song that has been written from the very day one of Emigrate because I kind of started Emigrate with Till, actually. We didn’t start Emigrate, we started something together. We were trying to do something both of us without the other guys and when the other guys got wind of it, they told us that they weren’t really happy about it, so we stopped doing that. Then I went from that to starting my own thing. But I already had that song and I rewrote that song but thinking what is it that I actually want to talk about in this song. I had those pictures in my mind. I’ve been friends with him for a long long time and we go back to ’87 or something. But specially around ’89 there was a time when we were like it almost felt like the Wild West! We were into some crazy shit, to put it that way. It was just such an interesting time and we have a real strong memory of it. I was trying to write about that time in our friendship. That’s what the song is all about.

What kind of plans do you have when it comes to Emigrate? Do you plan on playing shows or will it just remain as a studio project for now when you’re busy with Rammstein or what does the future hold for you?

Richard Z. Kruspe: I really like the way it is right now. I like to work in the studio with it. It’s like my main work and it’s this kind of work that brings the most pleasure out of me because it’s about creating something which I really love. That’s my life. Playing live… I already have a band doing that. I know it’s not Emigrate. It’s a very very thin balance that I have to keep between both those projects and at the moment first of all there’s no time, as you said. There’s a new record coming out and we’re gonna be on tour for the next three years. It’s kind of like you have a ”main-wife” and you have a lot of lovers and when the ”main-wife” calls, then you definitely have to be there. And the band members are cool that I have my little lovers on the side. So yeah, I don’t really need it in a way. Yes, there are songs that I would actually want to play live. This is just actually something that I was thinking yesterday. Maybe I’ll ask Rammstein if they would like playing Emigrate song just for fun of it. It’s an idea I’ll ask them.

So in the end a bit about the stadium-run with Rammstein. I guess it’s gonna be pretty big production-wise. How excited are you to get up on stadiums?

Richard Z. Kruspe: I have a mixed feeling about that. Obviously I’m looking forward to doing something like that because we haven’t done something like that before. It’s like the next step. On the other hand it’s also a big responsibility. We’ve set up the performing on a really high level and to continue doing that… We’re in the middle of doing that and I just realized that in stadiums everything is just different. You have to think different, you have to deal with daylight and there’s just all those things you have to consider. It’s not that easy. Like my brain is running on circles thinking about what you could do and what you can’t do. Hopefully we’re coming up with something good.

I’ve seen you live like four or five times and I’ve always thought when I’ve seen you live that is there even a way to top this show? And every time you’ve done that, so the bar is obviously quite high. I can feel your pain with that.

Richard Z. Kruspe: We’re in the middle of it and it’s gonna be interesting. I’ve just been thinking about the world of Rammstein and eventually something will come up, I hope. At this point I’m very happy to have five other guys that have to carry the burden as well. Just to think about going by yourself with that kind of decision… I really feel comfortable having another five guys to worry about that.

So Richard, thank you a lot for all your time and all the best with everything you have in the pipes. Anything you want to say as last words to all the Finnish fans reading this?

Richard Z. Kruspe: Well, I would love to say a big hello to Finnish drummer Mikko (Sirén) who plays in Apocalyptica. That’s something I wanna say. I miss him, I love him and I can only say so many good things about this guy. You have a very cool, well behaved, friendly, positive, good Finnish citizen. I really really love him, you can be really proud of this guy, I tell you. This is like very special guy. I love him.

https://www.facebook.com/Emigrate/

Audio Interview: