”Suurimman rock n’ roll-jättiläisen loppu” – Klassikkoarvostelussa The Beatlesin 50 vuotta täyttävä Abbey Road”

Abbey Road on kiistatta rock n’ rollin suurimman yhtyeen, The Beatlesin yhdestoista ja samalla viimeiseksi varsinaiseksi koko nelikon kesken äänitetyksi jäänyt studioalbumi. Nimensä tuo, tasan puoli vuosisataa sitten, 26.9.1969 Apple Recordsin kautta julkaistu kokonaisuus sai Westminsterin kaupunginosassa sijaitsevasta äänitysstudiosta. Luonnollisesti, albumi äänitettiin pääasiallisesti Abbey Roadin studioilla muiden lontoolaisstudioiden, Tridentin ja Olympic Studiosin toimiessa lisä-äänitysten taltiointipaikkoina. Vuoteen 1969 mennessä The Beatlesin jäsenten väliset, vuosien mittaan pahentuneet erimielisyydet olivat alkaneet vesittämään yhtyeen jäsenten välistä yhteistyökykyä mitä merkittävimmässä määrin.

Erimielisyyksien laukaisijana toimi alun alkujaan yhtyeen vuonna 1966 tekemä päätös lopettaa keikkailu. Vuoden 1968 yhtyeen omaa nimeä kantaneen ”The White Albumin” sessioissa nuo erimielisyydet eskaloituivat jo avoimiksi riidoiksi, ja vaivasivat vast’edes yhtyeen jäsenten välejä aina yhtyeen huhtikuussa 1970 tapahtuneeseen hajoamiseen saakka. Tuntui, että yhtyeen jäsenten keskinäisestä, hauskasta ja luomisvoimaisesta yhdessä tekemisestä oli tullut yhtyetovereiden ärsyttävien piirteiden ja itsekkäiden oikkujen pakonomaista sietämistä. Kaikkien aikojen menestyksekkäin rock-yhtye ei kuitenkaan halunnut pitkittyneistä vastoinkäymisistään huolimatta luovuttaa helpolla.

Aivan alkuvuodesta 1969 The Beatles ryhtyi tekemään tekemään paluulevyään, jonka työnimenä toimi erään uuden kappaleen otsikko ”Get Back”. Albumin piti olla paluu pelkistettyyn rock n’ rolliin kokeellisten ”Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Bandin” ja ”The White Albumin” jälkeen. Taas työhön ryhdyttyään nelikko huomasi kuitenkin pian, että samat vanhat hiertymät ja kaunat alkoivat vaivata yhtyeen jäsenten välejä jo albumin esituotantovaiheesta lukien. Erityisesti muut ’beatlet’ eivät sietäneet John Lennonin tuoreen naisystävän, Yoko Onon alituista läsnäoloa yhtyeen intiimiä yhteistyötä ja ryhmädynamiikkaa vaatineissa tilanteissa ja biisintekosessioissa. Lopun viimein nelikon keskeiset, kiristyneet välit ja olosuhteet pakottivat yhtyeen jättämään sessiot kesken ja hyllyttämään jo valmiiksi aikaansaadut kappaleet ja sekä keskeneräiset aihiot.

Pölyn laskeuduttua, McCartney otti puheeksi yhtyeen tuottaja George Martinin kanssa käymässään keskustelustelussa, että nelikon tulisi aloittaa uuden albumin valmistelu täysin puhtaalta pöydältä. Martin suostui yhteistyöhön sillä periaatteella, että hänen annetaan tuottaa albumi samalla tavoin kuin edellisetkin The Beatles -albumit. Yhtyeen jäsenistö päätti yhteistuumin jättää riidat ja erimielisyydet taka-alalle albumin teon ajaksi ja keskittyä pelkästään musiikin tekoon.

Albumin äänitykset saatiin lopulta käyntiin sopuisimmissa merkeissä alkuvuonna tehtyihin sessioihin verrattuna, vaikkakaan pinnan alla jäsenten väliset riidan siemenet eivät lopettaneet itämistään. Albumin äänitysten edetessä Lennon joutui kuitenkin auto-onnettomuuteen, minkä seurauksena hän joutui jättämään osan albumin tuotantosessioista väliin. Albumin äänitykset ja miksaukset tehtiin lopulta helmikuun ja elokuun välisenä ajanjaksona 1969.

Tyylillisesti voisi luonnehtia, että ”Abbey Roadilla” oli McCartneyn tekemien voimallisten, americana-vaikutteisten ”Oh Darlingin” kaltaisten blues- ja pop- vaikutteisten kappaleiden lisäksi kokeellisempia äänityksiä. Vahvasti efektoidulla ja polyrytmisella rytmiikalla käynnistyvä ”Come Together” on näistä malliesimerkki. Äänityksissä yhtye käytti Moog-syntetisaattoria, joka yhdistettiin Leslie-kaiuttimeen. ”Abbey Roadilta” löytyviä George Harrisonin sävellyksiä ”Something” ja ajattoman kaunis ”Here Comes The Sun” pidetään hänen eräinä parhaimpina kontribuutioina, mitä hän on koskaan The Beatlesille tehnyt. Lisäksi Harrison auttoi rumpali Ringo Starria kirjoittamaan tämän oman kappaleensa ”Octopus Garden” lyriikat valmiiksi. Levyn A-puolelta maan mainiot singlekappaleiden lisäksi, ”I Want You (She’s So Heavy)” ja B-puolen avausraits ”Here Comes The Sun” ovat jättäneet jälkensä kevyen musiikin historiaan. Albumin B-puolen materiaali on sitten kokonaisuudessaan hieman sekavampaa materiaalia, mutta esimerkiksi riemukkaan ponnekas ”Carry That Weight” on erittäin aliarvostettu kappale. Albumin jälkimmäisen puoliskon sekavuuteen suurimpana tekijänä lienee sen jakaminen kahteen erilliseen ”Abbey Medley’seen” jotka koostettiin omiksi sikermikseen editoimalla peräkkäin McCartneyn ja Lennonin tekemät, kahdeksan lyhyttä kappaletta.

Albumin kaksipuolinen single ”Something” / ”Come Together” julkaistiin lokakuussa, ja se nousi Yhdysvalloissa oitis Billboardin singlelistan kärkeen. Yhtyeen eväät ja motivaatio olivat kuitenkin jo siinä vaiheessa syöty loppuun. Lennon jätti yhtyeen vähin äänin ”Abbey Roadin” ilmestymisen tienoilla, ja McCartney seurasi perässä huhtikuussa seuraavaa vuotta. Abbey Roadin loppupuolelta löytyvä ”The End” oli kuvaannollinen ja perustavanlaatuisen enteellinen kappale. Musiikillisesti se oli kaksijakoinen lopetus kaikkien aikojen yhtyeen uralle. Paul McCartney luonnehti tekemäänsä päätöskappaletta seuraavasti: ”Jokaisessa hyvässä näytelmässä on selkeä ja tarinan arvoinen lopetus, jolloin yleisö tietää milloin taputtaa. Niinpä päätin kirjoittaa tähän sellaisen.”

”Abbey Road” -albumin kansi on taiteen lajissaan ajaton klassikko ja eräs kaikkien aikojen imitoiduimpia levynkansia. Siinä Harrisonia lukuunottamatta pukuihin sonnustautunut The Beatles ylittää peräkanaa Abbey Road -studiosin edustalla Abbey Roadin (tien) ylittävän suojatien.

Toisin kuin on aiemmin väitetty, Lennon kuitenkin halusi olla yhtyeensä tilanteen suhteen mieluummin osa ongelmanratkaisua kuin osa ongelmaa. Onnistuneiden ”The Abbey Road”-sessioiden rohkaisemana yhtye suunnitteli vielä uuden singlen tekoa syyskuussa 1969, vastoin kuin on yleisesti aiemman  The Beatles-tutkimuksen osalta annettu ymmärtää. Lennon halusi samalla irrottautua yhtyettä vaivanneesta, hänen ja laulaja-basisti Paul McCartneyn dominoimisesta The Beatlesin biisien tekoa. Yhtye kokousti Apple-levy-yhtiön konttorilla ennen studioon menoa, ja jäljelle jääneiden kokouksen äänitallenteiden mukaan Lennon halusi jakaa biisintekovastuun seuraavalle albumille niin, että hän itse, McCartney ja Harrison saisivat kukin tehdä neljä kappaletta levylle. Niin halutessaan rumpali Ringo Starr oli myös tervetullut tuomaan sessioihin jonkun kappaleen, mikäli sellaisia syntyisi. Ainoastaan McCartney vastusteli asiaa, koska oli epäileväinen Harrisonin kyvykkyyteen säveltää yhtä monta laadukasta kappaletta samassa ajassa kuin mihin hän ja Lennon oli vuosien varrella totutettu yhtyeen hiteistä vastaavina biisintekijöinä. Lopun viimein Lennon kuitenkin turhautui eripuraisen tilanteen jatkuvuuteen ja lähti yhtyeestä.

Ilmestyessään ”Abbey Road” sai kriitikoilta ristiriitaisia ja kriittisiä arvioita. Albumilla käytettyjä kokeellisia soundeja ja instrumentteja haukuttiin teennäisiksi ja albumin luomistyötä väkinäiseksi. Siitä huolimatta ”Abbey Roadista” tuli kansainvälisestikin myynnillinen jättimenestys. Se nousi niin Briteissä kuin Yhdysvalloissakin oitis ilmestymisensä jälkeen albumilistojen kärkeen. Ajan saatossa albumin taiteellinenkin arvo kohosi, ja nykyään useat pitkän linjan kriitikot ovat rankanneet ”Abbey Roadin” jopa erääksi kaikkien aikojen parhaimmaksi albumikokonaisuudeksi länsimaisen populaarimusiikin historiassa. Albumin äänittäjinä toimineet, The Beatlesin luottoäänittäjät Geoff Emerick ja Philip MacDonald voittivat ”Abbey Roadille” tekemällään äänitystyöllä yhdysvaltalaisen Grammy-palkinnon ”Paras studiotyö ei-klassisen musiikin sarjassa” vuonna 1970. ”Abbey Road” palkittiin lisäksi ”Grammy Hall Of Fame” -palkinnolla vuoden 1995 Grammy-gaalassa.

Postuumisti, yhtyeen hajoamisen jälkeen alkuvuodesta 1969 ”Get Back” -sessioissa valmiiksi äänitetyt kappaleet miksattiin valmiiksi ja niputettiin yhteen. Lisäksi kyseisissä sessioissa keskeneräisiksi jääneet aihiot työstettiin valmiiksi ja miksattiin loppuun alkuvuodesta 1970. The Beatlesin hajoamisen jälkeen tuottaja George Martin siirtyi syrjään yhtyeen viimeisten kappaleiden tuotantoryhmästä. Hänen paikkansa viimeisen albumin tuottajana otti Phil Spector. Kyseisestä kokonaisuudesta valmistui lopulta The Beatlesin joutsenlaulu ”Let It Be”. Teoksen julkaisun myötä kaikkien aikojen suurin rock ’n roll jättiläinen oli tullut lopullisesti tiensä päähän.

 

 

 

Kommentoi julkaisua