Sveitsiläistä sinfonista progemetallia – arviossa Green Labyrinthin ”Sequences”
Sveitsiläinen Green Labyrinth julkaisi viime vuonna toisen pitkäsoittonsa. Debyyttialbuminsa vuonna 2014 julkaissut yhtye kulkee tuoreimmalla pitkäsoitollaan edelleen sinfonisen metallin maaperällä, tekemällä sen omalla persoonallisella tavallaan.
Vaikka Green Labyrinth jatkaa debyyttialbuminsa viitoittamalla tiellä, on ”Sequences” kuitenkin siinä mielessä uusi luku, kun ainoastaan vokalisti Seraina Schoepfer on pysynyt kokoonpanossa. Muun jäsenistön vaihtuminen ei ole kuitenkaan rampauttanut sveitsiläisyhtyettä vaan päinvastoin tehnyt siitä määrätietoisen ja voimakkaan kuuloisen. ”Sequencesin” kappaleiden välillä on variaatiota ja albumin alkuun on valikoituneet tarttuvat ”Haunted” ja ”Limited”, jotka näyttävät että pidemmätkin teokset voivat olla koukuttavia.
Vaikka kappaleet eivät pitene kestonsa puolesta merkittävästi albumin loppupuolella, on viimeisiksi kappaleiksi sijoitettu selvästi progressiivisempia teoksia. Instrumentaaliset osuudet ovat saaneet enemmän tilaa ja tuovat siten esille Green Labyrinthin osaamista. Harkitun kappalelistansa puolesta kuuntelukokemus pysyykin sulavana, vaikka albumi alkaakin hieman toistamaan itseään loppua kohden.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Kokonaisuutena ”Sequences” on toteutettu hyvin. Green Labyrinthin osaaminen pääsee loistamaan ja muutamilla kappaleilla vierailevan vokalisti Elia Schmidin murisemat örinät antavat hyvän vastapainon Schoepferin puhtaalle tulkinnalle. Schoepferin matalan puoleisen lauluäänen ansiosta Green Labyrinthilla ei ole vaaraa tulla peilatuksi Within Temptation tai Xandrian kaltaisiin yhtyeisiin, vaikka yhtye liikkuukin samoilla vesillä. Ja kun Green Labyrinth lyö pöytään vielä progressiivisuutensa, erottuu sveitsiläisyhtye mukavasti edukseen.
Kappalelista:
Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/greenlabyrinthband
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen
