Luuranko on Turusta raahustava, kulmikasta no wave-surfia noiserockin kirskuntaan, funkiin ja post-punkin introverttiin piruiluun sekoittava, kohtalaisen tuore viisikko. Vuonna 2018 yhtyeen demottamia treenisäänityksiä oli kuultavana ainoastaan internetin syövereistä. Saattoipa yhtyeen nettisivuilla vilahtaa lyhyen aikaa joku maistiainen tulevasta teoksestakin. Nyt semi-anonyymisti kahden eri alkukirjaimen (A ja P) mukaan miehistönsä nimennyt, epätavanomaista ja kitarapitoista vääntöä suomeksi tarjoileva ryhmä on julkaissut esikoisalbuminsa. Helmikuussa julkaistu, yhtyeen omaa nimeä kantava kymmenen kappaleen kokonaisuus ei syvältäkouraisevilla melodioilla maalaile eikä stadionkertosäkeillä suomirock-yleisöä kosiskele. Kitaristien P:n ja P:n kahtaalla stereokuvassa rytmittyvien funk-kitaroiden kuviot jakavat kaksitahtisoitannan maukkaasti. Kyseinen piirre tuo monessa kohtaa mieleen Radiopuhelimien rytmityön, tosin vähemmällä hartiavoimalla varustettuna.

Kokonaisuuden avaavassa ”Liberiassa” Sielun Veljien suuntainen, maanisen välinpitämätön vokaalitulkinta ottaa niskalenkin Mustan Paraatin kaltaisesta, synkeän pelkistetysti louhitusta rytmityöstä. Vokalisti A:n apaattisesti lausuma rivi ”No joo, ne pelkäävät julmia jumaliaan” kiteyttää kappaleen pienessä hetkessä jotain erittäin osuvaa. Heti perään surffaavassa ”Äiti”-kappaleessa Johnny Kidd & The Piratesin ”Shakin’ All Over” -kitarakuviolainailu yhdessä miltei Kuhan tyyliin pomputtavan kertosäkeen kanssa keikauttaa kuulijan puuveneen puolilleen vettä heti kättelyssä. Lyyriseltä puolelta kappaleen kipeintä tavaraa edustaa puolestaan lakonisesti lausuttu rivi: ”Sykkivänä ja intoa täynnä nuolen sun jalkaa ja kuolleita hyönteisiä.”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Vanhan liiton punkin suuntaan Luuranko kumartaa kappaleessaan ”Kun ulkona on pimeää”. Homma toimii, vaikka sävellyksellisesti mennäänkin paikoin vaarallisen läheltä Pelle Miljoona 1980:n ”Epärehellisyys perii maan” melodiakiertoja. Kuulijalla on suuri vaara tikahtua nauruun joka kerta, kun kuulee kyseisen kappaleen säkeistön: ”Ne tulevat kellarista keittiöön / ja laittavat päänsä uuniin / lämpöön ja valoon.” Vuoroin Radiopuhelimien malliin funkkaava ja kertosäkeensä osalta Viikatteen kaihoisan rautalangan mailla haikaileva ”Amatöörialkemiaa” jatkaa puolestaan menoa maukkaan vinksahtaneella otteella. Onpa kappaleen loppupuolen rock ’n’ roll -sheikkauksen taustalla kuultavissa jopa jokamiesluokan joikausta.

Puusta veistetyltä The Agentsilta kuulostava ”Erakkomaja ja avaruuslaiva” puolestaan rauhoittaa kuulijan oloa kuin hengityskone infarktipotilasta, kunnes tämä saatellaan kieroon kasvaneen raskas-blues-outron myötä elämän maaliviivan yli. ”Suonet on poltettu umpeen / juuret revitty maasta / neste virtaa letkuissa / kone hurisee hiljaa” -rivi täydentää jo valmiiksi lopullista tunnelmaa. Toisen kieroon kasvaneen turkulaisyhtye Fat Rabbitsin mieleen tuova ”Tulesta” funkkaa hieman tyhjänpäiväisemmän alkuriffin jälkeen äkkiväärästi. ”Eräpäiväntasaus” taasen yhdistää Kauko Röyhkä & Nartun ”Steppaillen”-aikakauden mahtipontiseen okkult-rockiin. ”Tehkää niin kuin opetin / tehkää niin kuin minä tein” -rivi ei jätä kyselyn sijaa. ”Sairastuvat” taas funkkaa letkeästi kuin se olisi kotoisin itse maestro Jukka Orman sävelkynästä ja matkalla Alf Forsmanin rytmisen junan kyydissä.

Harmittavasti levyn monipuolisimmat, musiikillisesti kurinalaisempaa otetta ja etenkin tikimpää nuottiin laulamista vaativat päätöskappaleet osoittautuvat albumilla Luurangon kompastuskiviksi. Voimalla surffaava ja twistaava ”Kieroa puuta” ja oudon eteerinen ”Kultasarvinen poro” jäävät potentiaalistaan huomattavan matkan päähän vokalisti A:n pidättäytyessä laulamaan melodialinjansa ”vähän sinne päin”; huomattavasti Mustan Paraatin Jore-vainaan tummasävyistä soundia ja Kansanturvamusiikkikomission Antti Penttilän epävireisen heittäytyvää tulkintatyyliä mukaillen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Heikkouksineen ja outouksineen Luuranko on kuitenkin herkullinen ja piristävä tuulahdus konventionaalisen, kotimaisen vaihtoehtorockin kentällä. Yhtyeen sanoituksellinen anti on pitkästä aikaa piristävintä, uusia tulokulmia tarjoilevaa, poikkitaiteellista rocklyriikkaa. Luurangon esikoislevyn äärelle palaa myös mielellään uudelleen, aina kun elämän ennalta-arvattavuus alkaa taas kerran kaatua syliin ja harteille.

8-/10

Kappalelistaus:

1. 1. 1. Liberia
      2. Äiti
      3. Kun ulkona on pimeää
      4. Amatöörialkemiaa
      5. Erakkomaja ja avaruuslaiva
      6. Tulesta
      7. Eräpäiväntasaus
      8. Sairastuvat
      9. Kieroa puuta
      10. Kultasarvinen poro

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kuuntele / osta Luuranko : ”Luuranko” yhtyeen Bandcamp -sivustolta