Swallow The Sun 18.9.2013 @ Nuclear Nightclub, Oulu
On pimeä ja kylmä syysilta ja kaupungissa soittaa monta erittäin kovaa metallibändiä, ensin Children of Bodom, For The Imperium sekä Lost Society Club Teatrialla, jonka jälkeen epävirallisilla jatkoilla Swallow The Sun Nuclear Nightclubissa. Allekirjoittanut tarkistaa molemmat kekkerit, mutta päämielenkiinto on silti ehdottomasti ”jatkoilla”.
Kyseessä on siis Swallow The Sunin debyyttialbumin 10-vuotista ikää juhlistava kiertue, joka starttaa täältä Oulusta ja jatkaa Suomen halki Eurooppaan aina Lontooseen saakka. Tällä kertaa Wintersunin jenkkikiertueelta juuri palannut rumpali Kai Hahto on joutunut jättämään kiertueen välistä. Onneksi miehelle löytyi paikkaaja äkkiä, ja Juuso Raatikainen hoitaakin reviirinsä oikein mainiosti.
Ensireaktio Nukeen saapuessa on hieman hämmästelevä: ”Täällähän on jonoa, ja on vielä keskiviikko.” Odotukset nousevat siis myös yleisön osalta korkealle. Näyttävätpä Bodomin ja Lost Societynkin tyypit olevan katsastamassa keikkaa.
Kerkeän kaivaa alelaarista 5 eurolla sopivan T-paidan, kun bändi kipuaakin jo lavalle ja yleisöä alkaa pakkautua lavan eteen. Kameran kanssa meinaa olla ahdasta, niin kuin näin pienessä paikassa tuppaa usein käymään, mutta saapa sieltä hieman kurottelemalla taas ne tarvittavat otokset.
Keikan starttaa odotetusti ”Through Her Silvery Body”, jonka johdattelemana bändi tarjoilee nostalgianjanoiselle yleisölle koko ”The Morning Never Came” -debyytin alusta loppuun. Yleisö nauttii, jotkut jopa liiaksikin, jolloin yhtyeen laulaja joutuu vetämään näkymättömän rajan yleisön väliin tokaisemalla mikkiin pari valittua sanaa. Viesti näyttääkin onneksi menevän perille ja bändi saa soittorauhan.
Monipäisen yleisön iloksi albumin nimikkokappaleen jälkeen tarjoillaankin vielä muutamat uudemmat helmet, kuten ”Labyrinth of London” yhtyeen tuoreimmalta levyltä. Viimeistään tässä vaiheessa allekirjoittanutkin joutuu sellaisen hurmoksen valtaan, että kameran on aika siirtyä laukkuun ja vapauttaa nyrkit puimaan ilmaa. Keikan päättää vielä massiivinen ”The Giant”, jonka jälkeen onkin aika siirtyä takaisin sysimustaan yöhön väsyneenä, mutta jälleen kerran niin onnellisena.
Raportti ja kuvat: Toni Kärkkäinen