Syksyn juhlaa – Zen Cafén ”Vuokralainen” täytti 15 vuotta
”Vuokralainen” ilmestyi viisitoista vuotta sitten syyskuussa ja oli ilmestyessään Zen Cafén viides studioalbumi. Vuonna 1992 aloittanut yhtye oli alkanut saada osakseen isomman yleisön huomiota vuonna 1999 julkaistulla ”Ua ua” -albumillaan, mutta vasta kaksi vuotta myöhemmin julkaistun ”Helvetisti järkeä” -albumin myötä suosio rupesi vakiintumaan. ”Vuokralainen” edustaa Zen Cafén vahvimpia kokonaisuuksia. ”Vuokralaista” seurasi vielä kaksi albumia, ennen kuin yhtye ilmoitti jäävänsä vuoden mittaiselle tauolle. Tuo vuosi on kuitenkin venähtänyt kohta kymmeneksi vuodeksi, ja Zen Cafén tulevaisuus on yhä mysteeri.
Samuli Putro on Zen Cafén tauolle jäämisen jälkeen aloittanut soolouransa, jonka aikana hän on tehnyt viisi albumia – viimeisin on tänä keväänä ilmestynyt ”Valkoinen heteromies”. Samuli Putron sanoitusten keskiössä on aina ollut maanläheisyys ja ihmiskeskeisyys. Kappaleissa kuvaillaan yleensä yhden ihmisen elämää ja sitä nakertavia piirteitä. Zen Cafén kappaleet käsittelevät hyvin samanlaisia teemoja kuin Samuli Putron soolotuotanto, sillä sama herra toimi sanoittajana myös tässä kolmen hengen rock-triossa.
”Vuokralaisen” aloittava ”Tämä on syksy” oli niin julkaisuhetkenään kuin myös tänä päivänäkin hyvin ajankohtainen kappale. Kappaleessa tuodaan esiin lähestyvän syksyn mukana tulevia muutoksia: koulut alkavat, korkeakouluopiskelijat muuttavat uusiin kaupunkeihin, ja kesäisen kirkas taivas peittyy vähitellen harmaan untuvapilvimassan peittoon. Albumilta suureksi hitiksi noussut ”Aamuisin” antaa ihanteellisia tavoitteita: kappaleessa ohjeistetaan elämään terveellisesti, maksamaan veroja hyvällä mielellä, ja perustamaan perhe omakotitaloon. ”Aamuisin” on kuin kannanotto suorituskeskeiseen postmoderniin nyky-yhteiskuntaan, jossa kannustetaan tehokkuuteen ja tiettyihin arvoihin, mutta joihin vain ani harva yltää.
”Vuokralainen” on yksin asuva nuori henkilö, joka nauttii velattomasta ja huolettomasta elämästä. Sanoitukset antavat vuokralaisesta hyvin nuhteettoman kuvan, mutta lyriikoiden ylilyönti tuo kappaleeseen oman hauskuutensa. ”Tien päällä joka päivä” on vauhdikas pakomatka ”Jussin” näkökulmasta: Jussi aikoo seurata velipoikansa jalanjälkiä ja lähteä pois Suomesta – asiat eivät tosin, tietenkään, mene suunnitellusti. ”Auto parkissa” ja ”Kotona kaikuu” edustavat levyn melankolisinta antia. Ensimmäinen kappale kertoo ihmisten rakentamista hylätyistä tavaroista ja paikoista. ”Kotona kaikuu” ei ole yhtä lohduttoman kuuloinen kuin sitä edeltävä kappale, kappaleessa on toisenlainen haikeuden tuntuisuus. Haikeudesta huolimatta kappaleessa on pirteät ja tarttuvat kertosäkeet, jotka estävät suupieliä menemästä alaspäin.
”Puuenkeli” on albumin häiritsevin kappale. Kappaleessa Samuli Putro laulaa matalalta ja kuiskaavasti. Kappaleessa kuvaillaan, miten henkilö tulee lapsen huoneeseen muun perheen tietämättä. Henkilö on oletettavasti mies, koska hän on omien sanojensa mukaan ”isän vanha kaveri”. Mies luonnollisesti vannottaa lasta kertomasta vierailusta, jonka luonteesta ei kerrota sen enempää. Sängyn päällä on puinen enkeli, joka todistaa vierailun.
Albumin kolme viimeistä kappaletta ovat luonteeltaan huomattavasti kevyempiä kuin ”Puuenkeli”. ”Ihminen” on jälleen raadollisen realistinen kuvaus ihmiselämästä, jota tarkastellaan tällä kertaa kiireen ja suorituspaineiden näkökulmasta. Kertosäkeissä kuuntelijaa muistutetaan kuitenkin inhimillisyydestä kysymällä empaattisesti ”sinä olet ihminen muistatko?”. ”Kosketuksen alla” on aluksi aavistuksen leuhkan oloinen kuvaus päähenkilöstä, joka kokee olevansa ”herra täydellisyys”, mutta joka kuitenkin vapisee rakkaimpansa kosketuksen alla. Kappaleen lyriikoiden kontrasti on vahva, mutta tuo kontrasti synnyttää samalla kuitenkin kauniin tasapainon kappaleeseen.
Omakohtaisesti Zen Cafén ”Vuokralainen” lukeutuu yhdeksi yhtyeen suosikkialbumeistani. Levyn henkilöiden tarinat ovat koskettavia ja puhuttelevia. Albumilta ei löydy niin paljon energisyyttä kuin ”Idiootilta”, mutta siitäkin huolimatta ”Vuokralainen” etenee joutuisasti alusta loppuun saakka. Kokonaisuutena levy on syvällinen ja kaunis, ja siltä löytyy vain muutama keskivertoinen kappale. Kuunnellessani Zen Cafén tuotantoa toivon edelleen, että saisin joku päivä mahdollisuuden kuulla näitä kappaleita yhtyeen itsensä esittämänä.
Kappalelista:
- Tämä on syksy
- Aamuisin
- Nainen vailla historiaa
- Vuokralainen
- Tien päällä joka päivä
- Auto parkissa
- Kotona kaikuu
- Ensimmäinen
- Puuenkeli
- Ihminen
- Ongelma
- Kosketuksen alla
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen