Synkät sävelet lohduttoman maailman reunoilta – haastattelussa uuden EP:n julkaissut Enthring

Enthring

Enthring on pitkän hiljaiselon jälkeen julkaissut uuden EP:n nimeltään ”Since Time Immemorial”. Bändin edellinen julkaisu ”The Art Of Chaos” -EP julkaistiin vuonna 2015, jonka jälkeen uutta materiaalia on syntynyt hiljalleen mutta varmasti. Nyt uuden EP:nsä 12.4. julkaissut bändi on kuitenkin palannut voimalla levytyskantaan ja bändin toiminta on kevään myötä muutenkin vilkastumaan päin. Tämän myötä otin yhteyttä bändin laulaja-kitaristiin Tommi Kangaskortetiin ja kyselin, mitä nyt kuuluu, kun uusi levy on ulkona, bändissä on uusi kitaristi ja kevätaurinko sulattelee lumikasoja nurmikon päältä. Laita siis uusi EP soimaan alla olevasta playerista ja lue mitä bändille kuuluu.

Moro Enthring ja Tommi. Mitäs kuuluu? Julkaisitte juuri uuden EP:n, onko nyt hyvät fiilikset?
– Terve! Meille kuuluu hyvää ja fiilikset on loistavat. Tuntuu hienolta vihdoin päästä jakamaan uutta materiaalia, jota itse ollaan pyöritelty jo jonkin aikaa. Mahtavaa päästä takaisin normaaliin päiväjärjestykseen tämän asian tiimoilta ja alkaa taas soittaa livenä.

”Jälkiviisaana monta asiaa olisi voinut tehdä järkevämmin, helpommin sekä nopeammin ja päästä silti samaan lopputulokseen.”

Miten tuon uuden levyn biisit ovat syntyneet? Kuinka kauan materiaalia on kypsytetty?
– Aikaisempaan verrattuna merkittävimpänä erona on se, että tällä julkaisulla Jukalla on ollut iso vaikutus sisältöön, ”Lost in Hollow Skies” sekä ”Bound for Eternity” ovat alun perin hänen kynästään lähtöisin siinä missä ”Since Time Immemorial” on pääosin minun tekosiani. Materiaalia on kypsytelty useampi vuosi eri tasoilla ja omilla tahoillamme, minkä jälkeen olemme yhdessä koonneet biisit siihen muoton, jossa ne nyt julkaisulla ovat. Jokaisesta kappaleesta löytyy useampi kymmentä versiota, joten näitä biisejä on pyöritelty aika paljon.

Kerro levyn tekoprosessista. Millainen se oli?
– Itse levyn tekeminen oli loppujen lopuksi kivuliaampi prosessi kuin odotettiin. Teimme nauhoittamisen suhteen kaiken paitsi rummut itse ja huomaamattamme päädyttiin kikkailemaan vähän turhan paljon. Jälkiviisaana monta asiaa olisi voinut tehdä järkevämmin, helpommin sekä nopeammin ja päästä silti samaan lopputulokseen. Siitä huolimatta meillä oli paljon hyviä hetkiä julkaisua tehdessä, joten ei se hukattua aikaa ollut. Tekemällä oppii ja itse ainakin olemme oikein tyytyväisiä lopputulokseen. Mikäli seuraavan julkaisun kohdalla päädymme samaan metodiin, on prosessi taas astetta helpompi.

”Musiikki on myös teknisempää kuin aiemmin, mutta soundillisesti pyrittiin siihen, ettei menetettäisi kaikkea sitä metallimusiikin särmää, vaikka aika modernia musiikkia tehdäänkin.”

Teidän viimeisimmästä julkaisusta ”Art of Chaos” alkaa olla jo muutama vuosi. Miten teidän soundi ja biisit ovat kehittyneet verrattuna tuohon edelliseen?
– Julmetusti. Luonnollisesti, kun suuri osa porukasta on vaihtunut julkaisuiden välillä, eroa tulee automaattisesti, mutta koen itse myös että musiikki on saanut monimuotoisuuta ja lisää kerroksia. Musiikki on myös teknisempää kuin aiemmin, mutta soundillisesti pyrittiin siihen, ettei menetettäisi kaikkea sitä metallimusiikin särmää, vaikka aika modernia musiikkia tehdäänkin. Tällä julkaisulla me myös kokeiltiin uutta siinä mielessä, että orkestraatiosovitukset on isolta osin ulkoistettu. Tässä tapauksessa ne teki Mika Lumijärvi, joka toimi aikanaan bändin rumpalina.

Teille tuli uusi kitaristi bändiin. Onko muita vaihdoksia tapahtunut?
– Jos pidetään ”The Art of Chaos”:ta lähtöpisteenä, kyllä. Taustatarinana TAOC:in julkaisun aikaan yhtye pyöri käytännössä pelkästään sessiomuusikoiden voimin. Sellainen tyyli, että minä teen ja muut vaan soittavat, ei pitkällä aikajänteellä ole sitä, mitä itse toivon bändiltä, vaikka joillakin se toimiikin hyvin. Tämä yhdistettynä omaan, sen hetkiseen elämäntilanteeseen johti siihen, että pistin homman epävirallisesti tauolle kunnes sopiva ja pysyvä kokoonpano löytyisi. Tämän seurauksena tutustuin Kalmahissakin soittavaan Janneen ja hänen kauttaan saman yhtyeen basistiin Timoon, jotka tykkäsivät musiikistamme ja halusivat liittyä mukaan. Sen jälkeen jonkin aikaa pohdittiin kitaristihommia kunnes Jukka tuli pysyvästi mukaan kuvioihin. Itse olen hyvin tyytyväinen siitä, että porukka koostuu näin lahjakkaista muusikoista.

”Katsotaan nyt mitä syksy tuo tullessaan, ehkä tulee uusi single, ehkä jotain muuta. Vielä ei voi paljastaa kaikkia kortteja.”

Miten kuvailisit levyä? Mikä on sen sisäinen maailma ja punainen lanka?
– Aihealueet pyörivät löyhästi saman aiheen eli inhimillisen kärsimyksen ympärillä. Yleisellä tasolla levyn sisäinen maailma on synkkä ja lohduton, kenties jopa hieman epätoivoinen. Alun perin tarkoituksena ei ollut tehdä mitään konseptijulkaisua, mutta loppujen lopuksi kokonaisuuden voi nähdä myös siten. Osa sisällöstä on ilmaistu selkeämmin ja metaforien kautta, mutta kokonaisuutta katsoen sama teema toistuu. Musiikillisesti vauhtia, dramaattisuutta ja hallittua kaaostakin riittää ilman, että menetetään melodisuutta.

Miltä näyttää Enthringin tuleva keikkakesä?
– Hiljaiselta. Ei silti olla kovin paljoa sykitty sen asian eteen, koska Kalmahilla on niin paljon festarikeikkaa kesällä, ja meillä on ollut niin paljon taukoa julkaisuissa. Tämän uuden EP:n myötä aletaan taas bookkailla keikkoja oikein kunnolla, mutta ne menevät auttamatta syksyn puolelle. Katsotaan nyt mitä syksy tuo tullessaan, ehkä tulee uusi single, ehkä jotain muuta. Vielä ei voi paljastaa kaikkia kortteja.

“Hope rises from wishful thinking, suffering brings understanding of our world in grasp of deceit since time immemorial”.

 

Kommentit