Taattua savolaista laatua – arviossa Turmion Kätilöiden ”Omen X”

“Motherfuckers drop the bass” kajahtaa ilmoille Turmion Kätilöiden uuden levyn ”Omen X:n” avausraidalla “Totuus”, jota seuraa yhdentoista kappaleen ja hieman vajaan 40 minuutin ajan jo tutuksi tullutta savolaista metallia, joka sekoittaa luontevasti teknobiittejä särökitaroihin ja lauluun, ja joka kuulostaa paikoitellen melkoiselta rähinältä. 

Kyseessä on jo tuttu kaava, jota Petja Turusen, tai MC Raaka Peen, luotsaama yhtye on toteuttanut jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. ”Omen X” on puolestaan, kuten nimestä voi jo arvata, bändin kymmenes studioalbumi. Luvassa ei ole mitään uutta mutta yhtyeen faneille varmasti sydäntä lämmittävää materiaalia. 

Aiempi, vuonna 2020 julkaistu “Global Warning” oli ensimmäinen levy, jonka yhtye toteutti Nuclear Blastin tallissa. Levy oli yhtyeen laadukkaimmin tuotettu albumi ennen ”Omen X” -albumin syntyä. Syntikat, laulut ja kitarat kuulostavat entistä selkeämmiltä, ja albumi kuulostaa alusta loppuun eheältä.

”Omen X:n” laulut pyörivät tuttujen ja ei-niin-turvallisten aiheiden ympärillä kuten kuolema, tuska, rakkauden puuttuminen sekä saunan taakse vieminen. Mukaan on toki mahdutettu jo aiemmilta levyiltä tuttua huumoria kuten “Gabriel”-kappaleen välispiikki, jossa Gabriel-enkeli ei valitettavasti kerkeä vastaamaan apua anovan laulajan pyyntöön, koska “tässä nyt on vähän hässäkkää”. Koko kohtaus kuulostaa vitsiltä suoraan Jopet-showsta mutta sopii mustan huumorin ystäviksi tunnustautuneen yhtyeen tuotokseksi.

Albumi nousi listoilla toiselle sijalle, mikä on eittämättä tunnustus yhtyeen pitkään jatkuneen työn tuloksista. Tänäkin kesänä useat festarit raikaavat, kun yleisö laulaa kappaleiden “Vie se pois”, “Verestä sokea” tai “Sormenjälki” mukana. Edellä mainitut kappaleet ovat minusta “Pyhä Kolminaisuus” -kappaleen lisäksi Kätilöiden parasta tuotantoa, vaikkei tosin kovin yllättävää sellaista.

Viimeisenä kommenttina haluaisin todeta, että Turmion Kätilöt ovat löytäneet kaavan, jonka avulla se pystyy puhuttamaan massoja pysyen kuitenkin rehellisenä itselleen ja sille, mistä se on tullut. Enempää ei voi artistilta tai yhtyeeltä toivoa. 

PS jos joku osaa kertoa, mistä levyn lopettavan “Kuolettavia vammoja” -kappaleen melodia on tuttu, niin kerro. Olen miettinyt sitä levyn julkaisusta lähtien.