Tähtiareenan vaisu metallikaste – Children Of Bodom, Ensiferum ja Medeia Tampereen Tähtiareenalla

1B0C0303Tampereen Tähtiareena pääsi osaksi raskaan musiikin historiaa, kun Medeia, Ensiferum ja Children Of Bodom toivat Suomen-kiertueensa Pirkanmaalle. Historiankirjoihin tapahtuma tulee jäämään Tähtiareenan ensimmäisenä metallikeikkana. Aikaisemmin mm. Robinia ja joulukuun alussa Jari Sillanpäätä palvellut areena ei ollut valmistunut laisinkaan raskaan musiikin ilakointiin.

Ennen bändien ruotimista on pakko kritisoida Tähtiareenan järjestelyjä. Anniskelualue peitti 1B0C9488suurimman osan koko hallista, ja aitojen väliin lavan eteen oli jätetty kaksi metriä kapea tila eturiville. Kolmen euron narikka ja seitsemän euron olut eivät edes ihmetyttäneet alueiden suunnitteluun verrattuna. Ensiferumin basisti Sami Hinkan pyytäessä yleisöä valmistautumaan moshpittiin kymmenen henkeä yritti tehdä aluetta baaripöytien keskelle. Järjestys varmasti toimii Iskelmä-festivaaleilla, mutta ei Medeian, Ensiferumin ja CoB:n kaltaisten bändien konserteissa, joissa myös yleisöltä odotetaan vastakaikua ja osallistumista. Harvan yleisön joukosta kuului sellaisia kommentteja, kuten ”täällä haisee ihan messuhallilta” ja ”mikä tää jumppasali oikein on olevinaan?”. Kommentit olivat asianmukaisia ja kuvailivat iltaa osuvasti, tunnelma oli hyvin kiusallinen. Johtuiko pieni lipunmyynti keskiviikkoillasta, 1B0C972140 euron arvoisista lipuista, Tähtiareenan sijainnista, joulukiireistä vai jostakin muusta?

Medeian tiukka death metal potki päähän odotetulla tavalla, mutta miksauksessa oli parantamisen varaa. Kosketinsoittajan Laura Dziadulewiczin taustalauluista ei kuulunut ääntäkään, edes soololaulannan aikana. Sali oli selvästi liian suuri bändille, jonka vahvuudet ovat tiiviin klubikeikan energisessä ilmapiirissä. Moshpiteistä ja wall of deathista ei ollut tietoakaan yleisön hörppiessä olutta odottaessaan seuraavia esiintyjiä.

1B0C9762Ensiferum saapui lavalle puoli yhdeksän aikoihin taustalla viime helmikuussa ilmestyneen ”One Man Army” -albumin seinävaate. Albumilta kuultiin monta kappaletta, muun muassa ”Axe of Judgement”, ”Warrior Without a War” ja varsinkin allekirjoittaneen tanssijalkaa vipattavat ”Heathen Horde” ja ”Two of Spades”. Ensiferumin esiintymisestä huokui vilpitön ilo ja rakkaus lajiin. Myös Turisaksessa vaikuttanut hanuristi Netta Skog oli pelkkää hymyä kappaleesta toiseen. Netta yritti herätellä hiljaista yleisöä sanoilla: ”Oletteko koskaan kuulleet Ynkkää hanurilla? Ai ette, no soitetaan sitten, tätä on harjoiteltu paljon!” Edes hanuriversio Yngwie Malmsteenista ei saanut eturivin lisäksi eloa yleisöön. Bändiä kävi todella sääliksi. Kaikkensa yrittänyt yhtye oli loistavassa vireessä, mutta edes hittibiisit ”Lai Lai Hei” ja ”In My Sword I Trust” eivät uponneet kansaan odotetulla tavalla.

1B0C0058Children Of Bodomin kahden ja puolen kuukauden mittaan ehtineen kiertueen show alkoi kymmenen tienoilla. Samalla settilistalla jatkava bändi oli lavalla vakuuttavassa kunnossa! Uuden levyn kappaleita toivoin kuulevani enemmän, mutta kyllä ne vanhat klassikotkin aina toimivat. Arvostellessani ”I Worship Chaos” -albumia kirjoitin näin:
”Etukäteen YouTubessa julkaistu (kappale) ”I Worship Chaos” on juuri sitä, mitä fanit bändiltä odottavat: circle pittiin sopiva nopea ralli, jossa ”poljetaan tuplia kyrpänä” (kuten piireissä sanotaan) ja jonka kertosäettä voi huutaa pittauksen välissä. Tästä bändi tulee varmasti olemaan tyytyväinen.”

Tähtiareenan pittausyritys oli surullista katseltavaa jo aikaisemmin mainittujen syiden takia. Eturivin aasialaistaustaiset nuoret varastivat huomioni jatkuvasti moshauksellaan, jonka myös Alexi Laiho ja Janne Wirman noteerasivat antamalla heille palkinnoksi vesipullot ja rumpukapulan. Ainakin pieni osa yleisöstä oli tullut pitämään yhtä hauskaa kuin bändit, kiitos heille, jotka osallistuivat tähän ilonpitoon! Huippukohtina toimivat Laihon ja Wirmanin keskenäiset sooloilut, joita olisi voinut katsella enemmänkin. Yhteislaulu ei onnistunut kunnolla yhdessäkään kappaleessa, yrityksistä huolimatta.

Tämä ilta ei varmasti jää bändien mieleen kiertueen positiivisimpina keikkana. Kaikkensa bändit silti antoivat, heiltä en ota pois mitään. ”Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta”, sanoisi Hugo-peikko.

Kirjoittanut: Mikko Äijö
Kuvat: Outi Puhakka

Kommentoi julkaisua