Taidokas mutta pastissimainen – arviossa Admire The Grimin debyytti ”Resist”
Lappeenrannassa vuonna 2021 perustettu Admire The Grim julkaisi hiljattain debyyttilevynsä kotimaisen Inverse Recordsin kautta. Melodeathin pauloissa operoivan bändin debyytti on ristitty ”Resistiksi”. Melodisesta death metallista naisvokalistilla tulee ensimmäisenä mieleen ruotsalainen Arch Enemy, mutta käydäänpä levyä läpi ja katsotaan sitten, mistä aineksista ”Resist” on veistetty kasaan.
”Crescent Moon” neoklassisine kitarakynäilyineen tuo ruotsalaisia enemmän mieleen kotimaisen melodisen death metallin jo kuopatun suurnimen, nimittäin Children Of Bodomin. Levyllä on itseasiassa aika paljon juttuja, jotka tuovat mieleen COBin varhaisemman pään tuotannon. Onneksi levylle on uitettu muitakin juttuja, eikä Admire The Grim ratsasta pelkästään Bodom-jutuilla. Paljon tässä kuulee myös samaa kuin varhaisemmassa In Flames -tuotannossa ja muussa Göteborg-hevissä. Ei se Arch Enemykään niin kaukana ole, mutta musiikillisesti se ei ole ensimmäisiä mielleyhtymiä, joita mieleen juolahtaa kuunnellessa ”Resistiä”.
Levyn viidentenä raitana oleva akustinen ”Acoustic Melodies from the Past and Present” vasta Göteborgia onkin, mutta ihan kaunis sävellys, joka rauhoittaa tunnelman levyn puolivälin tienoilla ja toimii paikassaan itse asiassa oikein hyvin. ”Choke On Your Wordsilla” mennään taas astetta nopeammin ja enemmän Bodomin vanavedessä. ”Hypocrite” jatkaa pitkälti samoilla linjoilla tuoden edelleen mieleen Espoolaiset. ”Mad Queen And The Second Sun” toimii niin ikään vielä varsin mukavasti, mutta päätösraita ”No Limits” jättää toivomisen varaa niin riffittelyn kuin sovituksen osalta.
Kaikki Admire The Grimin jäsenet ovat selvästi teknisesti oikein päteviä muusikoita, soitto on tarkkaa ja taitavaa, mutta sävellystyö saa auttamatta ”Resistin” kuulostamaan pastissilevyltä, vaikka mukana on jonkin verran muitakin vaikutteita. Vokalisti Katri Snellman tulkitsee mikissä hyvin ja hallitsee oman äänensä, siitä pisteet. Kitarasoolot levyllä ovat myös hyvin jäsenneltyjä ja toimivat kautta linjan. Miksaustyö levyllä kestää myös päivänvaloa, soundi ei ole liian siloiteltu mutta ytyä siitä löytyy riittämiin, erityisesti kitarasoundit toimivat hyvin eikä yleissoundissakaan valittamista löydy.
”Resist” ei ole huono debyytti, mutta kuulostaa vielä liiaksi esikuviensa kumartelulta. Siispä sävellyskynää teroittimeen ja uusia biisejä tekemään, edellytykset vaikka mihin löytyy kunhan bändi malttaa etsiä oman äänensä rauhassa.