Takuuvarmaa paahtamista 20 vuoden takaa – The Offspringin ”Conspiracy Of One” täyttää vuosia

Kirjoittanut Johanna Ania - 14.11.2020

Kaliforniassa vuonna 1984 perustetun The Offspring -yhtyeen kolme ensimmäistä albumia ”The Offspring” (1989), ”Ignition” (1992) ja ”Smash” (1994) julkaisivat itsenäiset levy-yhtiöt Nemesis Records ja Epitaph Records, joista jälkimmäisen on perustanut ja omistaa Bad Religion -yhtyeen Brett Gurewitz. The Offspring nousi suuren yleisön tietoisuuteen “Smash”-levyn suosion seurauksena vuonna 1994, ja yhtye oli osaltaan vaikuttamassa vahvasti punkrockin uuteen nousuun. Yhtyeen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaa kappaletta. Yhtye vaihtoi ”Smash”-albumin jälkeen Sony Music Entertainment -levy-yhtiöön ja Columbia Records -levymerkille. The Offspring myi niin sanotusti sielunsa saatanalle eli monikansalliselle levy-yhtiölle, kuten moni tosifani asiasta ajatteli.

Yhtyeen kolme ensimmäistä levyä tuotti Thom Wilson, neljännen ”Ixnay of the Hombre” (1997) ja viidennen ”Americana” (1998) Dave Jerden. Kaksikymmentä vuotta täyttävälle kuudennelle, ”Conspiracy Of One” -nimiselle albumilleen yhtye valitsi tuottajaksi Brendan O’Brienin, joka oli jo tuottanut muun muassa Pearl Jamin, Stone Temple Pilotsin ja Rage Against The Machinen levyjä. O’Brien oli myös miksannut Red Hot Chili Peppersin läpimurtolevy ”Blood Sugar Sex Magikin” yhdessä Rick Rubinin kanssa, joka myös tuotti kyseisen RHCP-levyn.

”Conspiracy Of One” äänitettiin NRG Recording Studiolla North Hollywoodissa, Kaliforniassa. Levyn tekemiseen käytettiin aikaa yli kaksi kuukautta, ja sen tuotannossa työskenteli henkilöstöä kiitettävä määrä: tuottaja-miksaaja O’Brienin lisäksi muun muassa kaksi muuta miksaajaa, rumputeknikko, kitarateknikko, vierailevina muusikkoina räppäri-dj Redman kappaleessa ”Original Prankster” ja taustalaulajana muusikko Chris Higgins, joka oli mukana jo ”Americanalla”. Alun perin The Offspring halusi laittaa levyn jakoon ilmaiseksi internetiin, mutta levy-yhtiö ei siihen suostunut. Lopulta vain kappale ”Original Prankster” laitettiin ilmaisjakeluun.

”When you’re ready to sing / We step up the microphones / And it comes out somethin’ like this” -intron jälkeen alkaa perinteinen The Offspringille tyypillinen nopea paahtaminen kappaleessa ”Come Out Swinging”, jossa vaaran tuntua on tekemässä rytmiryhmän päällä Noodlesin tiukka sahauskomppi ja maalailevat, simppelit mutta hienot kitaramelodiat. Komea aloitus levylle!

Seuraavana kuullaan levyn hittibiisit ”Original Prankster”, ”Want You Bad” ja ”Million Miles Away”, jotka julkaistiin ”Conspiracy Of Onen” singleinä, ja joista jokaisesta tehtiin luonnollisesti myös musiikkivideo. Dexter Hollandin säännöllisesti hiukan ylävireinen ja kireä lauluääni antaa sanoituksille hienosti piiskaa ja pistää ne lentämään. Myös stemmalauluja on käytetty levyllä sopivan säästeliäästi, jolloin Hollandin persoonalliselle äänelle on annettu tilaa aivan kuten bändin aikaisemmillakin levyillä.

Levyllä kuullaan punkrockin lisäksi elementtejä hip hopista, rap metalista sekä grungesta, joista viimeisiksi mainittuja on yhtyeen levyillä kuultu jo aikaisemminkin.

Living In Chaos” -biisissä on hip hop- ja rap metal -vaikutteita. Kitarariffissä on jotain samaa kuin Rage Against The Machinen kitarariffeissä. Lieneekö tuottaja Brendan O’Brienilla ollut näppinsä pelissä, koska hän oli ehtinyt tuottaa jo myös Rage Against The Machinen levyjä. ”One Fine Day” -biisin kertosäkeen laulukööri tuo kappaleeseen ripeään tahtiin vahvaa irkku- ja juomalaulumeininkiä: ”Then I’d meet up with my friends / Head out to the game again / We don’t even really care who wins (hey) wins (hey) 1, 2, 3”. Myös Noodlesin hienot kitaramelodiariffit nostavat kappaleen yhdeksi levyn ilopilleriksi.

Grunge-vaikutteita kuullaan myös ”Denial, Revisited” -biisissä kuitenkin duurivoittoisella rakenteella. Todella hieno biisi, jonka sanoituksissa kipuillaan parisuhteen kourissa. Levyn toiseksi viimeisenä kappaleena kuultava ”Vultures” muistuttaa liikaa Nirvanaa. Säkeistön laulumelodiasta tulee vahvasti mieleen NirvananDrain You” sen ”Nevermind”-levyltä.

Onneksi ”Conspiracy Of Onen” nimibiisi päättää klassikkolevyn hienosti bändille tyylillisesti tyypillisellä tavalla, hyvä niin. – ”When it’s done, Conspiracy of one”. Levy on takuuvarmaa paahtamista alusta loppuun, eivätkä yhtyeen kokeellisemmat kappaleet poikkea häiritsevästi kokonaisuudesta. Yhtyeelle ominaisia ”wooo-ooo-ooh”-stemmalaulujakaan ei ole säästelty. Allekirjoittaneelle The Offspring on yksi genrensä ylivoimaisesti parhaista bändeistä sen persoonallisen ja tunnistettavan soundin takia. Ja bändi nyt on vain aina tehnyt aivan helvetin hyviä biisejä – kuten myös tällekin klassikkolevylle.

Kirjoittanut: Hade Tuovinen