”Tämä sukupolvi ei ole kauppatavaraa!” – Arvostelussa 40-vuotias Pelle Miljoona & 1980 -klassikkoalbumi ”Viimeinen syksy”
”Viimeinen syksy” on suomalaisen punk rockin edelläkävijän, haminalaislähtöisen Petri Tiilin alias Pelle Miljoonan (s. 1955) toisen yhtyeen Pelle Miljoona & 1980:n syksyllä 1979 julkaistu albumi. Peruskoulun opettajaksi Savonlinnan OKL:ssa opiskelleen nuoren, tulevan kansankynttilän elämä muuttui olennaisesti vuonna 1977. Tuolloin hän kuuli ensi kertaa The Clashin eponyymia debyyttialbumia. Pian sen innoittamana, oman ensialbuminsa julkaisseen ja Suomeakin kiertäneen Pelle Miljoona & N.U.S. -yhtyeensä toiminnan laannuttua ja valmistuttuaan opettajaksi vuonna 1978 Tiili muutti Helsinkiin. Siviilipalveluksensa suorittamisen aikoihin, vuonna 1978, hän tutustui pääkaupungin bändiskeneen. Lontoolaisen esikuvansa viitoittamana hän halusi nyt perustaa alkukantaista remellystä soittanutta, trio-pohjaista yhtyettään monipuolisemman kokoonpanon. Tiilin toiveisiin vastattiinkin avokätisesti. Problems?-yhtyeestä tutut Tumppi Varonen (rummut ja laulu) ja Ari Taskinen (urut ja basso) sekä paikalliset kitaristit Stefan Piesnack ja Rubberduck Jones (oik. Nisse Rikama) muodostivat lyhyen ajan sisään kombon, joka tuli lopullisesti muuttamaan kotimaisen punk rockin sointia ja luonnetta kansainvälisempään suuntaan.
Mainos päättyy
”Viimeinen syksy” on järjestyksessään toinen Pelle Miljoona & 1980 -albumi. Se on seuraaja aiemmin, saman vuoden keväällä ilmestyneelle suoremmalle ja punkimmalle albumikokonaisuudelle ”Pelko ja viha”. ”Viimeinen syksy” äänitettiin Finnvox- ja Finnscandia-studioilla Helsingissä. Myöhemmin mainitussa studiossa levy myös miksattiin Reino Isoahon toimiessa albumin tuottajana ja äänittäjänä. Ennen albumin varsinaista julkaisua julkaistiin yhtyeeltä kaksi 7″-singleä levy-yhtiö Johannan toimesta. Ensimmäinen niistä oli ”Lanka palaa”, jonka B-puolelta löytyi Ramones-henkinen ja Dannyn ”Kesäkatua” (alunperin The Lovin’ Spoonfulin ”Summer In The City”) lainaileva menobiisi ”Intiaanikesä”. Kyseessä oli ilmeisen kieli poskessa tai vähintään vasemmalla kädellä, nopeasti studiossa kyhätty ja äänitetty punk-ralli. Toinen 1980-yhtyeen kitaristeista, espoolaisessa punk-yhtye Trashissa alunperin kannuksensa saanut Rubberduck Jones ei ollut kovinkaan vakuuttunut kappaleen musiikillisesta sisällöstä ja kieltäytyi soittamasta sitä nauhalle studio-olosuhteissa. ”Lanka palaa” on puolestaan Varosen laulama ja lopputuloksensa puolesta erittäin onnistunut käännös-cover Yhdysvalloissa suursuosioon vuonna 1967 kasvaneesta ”Hair”-musikaalin Vietnamin sodan vastaisesta klassikkokappaleesta ”Let The Sun Shine In”.
Toinen ”Viimeinen syksy” -albumin singlelohkaisu ”Tahdon rakastella sinua” / ”Viimeinen syksy (jukebox-versio)” olikin sitten valtakunnan tasolla valtava hitti, ja sitä se tuli olemaan myös pitkälle tulevaisuuteen. Tumppi Varosen laulamaa, usean sukupolven nuorison keskuudessa ikivihreäksi pop-kappaleeksi sittemmin noussutta teosta tarvitsee tuskin sen enempää esitellä. Kappale on Ari Taskisen sävellys ja sanoitus. Kappaleen melodialinjat Taskinen keksi jäätyään urkujensa kanssa yksin soittohuoneeseen muun yhtyeen jäsenistön lähdettyä ulos tupakkatauolle helsinkiläisen treeniksen pihalle. Helppotajuisen, jopa kornin, lipevän ja imelän hittisinglen ohella albumin muu materiaali tarjoileekin sitten eräitä kotimaisen punk rockin hienoimpia hetkiä, jopa kätkettyjä helmiä. ”Viimeinen syksy” -albumikokonaisuudella Pelle Miljoona & 1980 tarjoaa punk-yhtyeeksi taidokasta soitantaa ja jopa hienoisia piirteitä reggae- ja jazz-musiikista. Albumin B-puolen kappaleista on myös aistittavissa uuden aallon pehmeämpiä virtauksia, jotka tuohon aikaan olivat vielä näillä leveyspiireillä harvinaisia. ”Viimeinen syksy” -vinyylilevyn ensimmäisen painoksen kannessa yhtyeen nimenä mainittiin pelkästään 1980, mutta albumin myöhemmissä painoksissa alettiin käyttää yhtyeen keulahahmolla varustettua nimeä osittain markkinoinnillistakin syistä. ”Viimeinen syksy” -albumin teemat käsittelevät erityispiirteinään ajattelevan, ylhäältä annettuun rooliinsa sopeutumattoman nuorison turhautumista, syrjäytymistä, syrjäytetyksi tulemista ja heittopussiksi joutumista geneerisen harmaassa, konservatiivisesti roolitetussa yhteiskunnassa. Albumin kärkevimmät kappaleet sylkevät kaikessa tiedostavassa sofistikoituneisuudessaan joukossamme vaeltavia systeemin vartijoita ja ihmisten aitojen tunteiden tukahduttajia päin naamaa.
Mainos päättyy
Vieraantuneen ja väärinymmärretyn nuorison anthemiksi nousi”Viimeinen syksy” -albumilta ajaton ja ylpeä Suomi-punkin anthemiksi ajan mittaan kasvanut avauskappale ”Nuoret sankarit”. Vuonna 1980 ensi-iltansa saanut Tapio Suomisen ohjaama ”Täältä tullaan elämä” -elokuva oli merkittävä osa sen ajan nuoriso- ja punk-kulttuurin esiinmarssia, niin myös Pelle Miljoona & 1980:n kohdalla. Useissa Aki Kaurismäen mestarillisissa elokuvissa sittemmin näytellyt Kati Outinen näytteli kyseisessä elokuvassa ensimmäisen elokuvaroolinsa. Itä-Helsingin lähiöelämään keskittynyt elokuva esitteli koko Suomen kansalle muun muassa Maukka Perusjätkän ja Ratsian lisäksi Pelle Miljoona 1980:n. ”Täältä tullaan elämä” -leffassa yhtye esittää Helsingissä Kallion länsiosassa sijainneessa vallatussa talossa, ”Kill Cityssä” äänitetyn ja kuvatun, varsin vimmaisan live-version ”Vimeinen syksy” -albumin kappaleesta ”Juosten kohti elämää”.
Albumin A-puolen kappaleet ovat kaikki yhtyeen keulahahmo Pelle Miljoonan laulamia. Lontoolaiselle innoittajalleen, The Clashille vahvasti kumartavat ”Ajassa tapahtuu”, suurten ikäluokkien lasten ahdinkoa ruotivat ”Tämä sukupolvi” ja ”Uusi kuva ihmisestä” rokkaavat myöskin kiivaasti palavalla intohimolla ja sydämellä. Ennen kaikkea ne kuitenkin koskettavat rehellisellä, kirkasotsaisen ideologisen humaanisuuden voimalla. Toista biisinkerronnallista ääripäätä albumilla edustaa puolestaan lohduton mutta optimistisen opetuksen sisältävä mollivoittoinen reggae-biisi ystävästä nimeltä ”Gabriel”. Edellämainitut kappaleet ovat edelleen, 40 vuoden jälkeenkin polttavan ajankohtaisia ja järisyttävän puhuttelevia teoksia alati konservatiivisempia ja taantumuksellisia sävyjä saavassa post-modernissa yhteiskunnassa.
Albumin B-puoli on biiseiltään ja tulkinnaltaan enemmän Varosen toisen yhtyeen Problems?:in henkinen. Varosen laulamista biiseistä ”Näkymä Avenuelle” on esimerkiksi A-puolen suoraviivaisesti punkimpiin rypistyksiin verratuna seesteisempi ja melankolisempia sävyjä osakseen saava rock-kappale. ”Kaikesta täytyy maksaa” on jopa hämmästyttävän lähellä sitä punkisti rokkaavaa ilmaisua ja niitä aiheita, joista esimerkiksi nykypäivän popahtavat punk-yhtyeet kuten Pää Kii, Maustetytöt tai Huora laulavat vielä 40 vuotta myöhemmin. ”Viimeisen syksyn” ainoa selkeästi heikompi lenkki on paikoin pahasti epävireisesti jollotettu ja rasittavan laahaavasti rokkaava, mutta silti kertosäkeensä ansiosta tehokkaasti mieleen jäävä ”Stadi by night”.
Mainos päättyy
”Viimeinen syksy” on ehkä juuri se Pelle Miljoonan parhaimman yhtyeen paras albumikokonaisuus. Siinä kiteytyy estoitta Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen musiikillinen monipuolisuus, avarakatseisuus, genretietoisuus ja omaleimaisuus. Osa albumin kappaleiden teksteistä on lisäksi ehdottomasti kotimaisen punk rockin terävintä kärkeä, mitä on koskaan tehty ja kirjoitettu.
Pelle Miljoona & 1980:n toinen kitaristi Stefan Piesnack erotettiin yhtyeestä juuri ennen ”Viimeinen syksy” -levyn julkaisutilaisuutta. Kyseinen tilaisuus jäi kuitenkin suomalaisen rockin historiaan. Kyseisessä tapahtumassa nuori laulaja Matti Fagerholm (myöhemmin alias Michael Monroe) ja kitaristi Jan Stenfors (myöhemmin alias Nasty Suicide) perustivat Hanoi Rocksin juuri 1980-yhtyeestä pois potkitun Piesnackin kanssa. ”Viimeinen syksy” -albumin jälkeen yhtyeeltä ilmestyi vielä ”Näyttämökuvia”-livelevy, joka äänitettiin yhtyeen ensimmäisen tulemisen viimeiseltä keikalta Helsingin Tavastialla 17. joulukuuta 1979. Kyseiseltä keikalta on olemassa videotallenne muun muassa ”Gabrielin” liveversiosta, joka löytyy jutun lopusta. Albumin kappalemateriaalin painoarvoa lisää se, että albumijulkaisun jälkimainingeissa Pelle Miljoona voitti Soundi-lehden lukijaäänestyksessä vuoden 1979 säveltäjä- ja sanoittaja-tittelin.