Kuva: Maanalaisen kotisivut

Tampereen keikkakulttuuria ylläpitävä Maanalainen pahassa pinteessä: ”Keikkapaikkojen kato on akuutti ja kansallisellakin tasolla kulttuurihyvinvointiin vaikuttava ongelma, jolle ei näy loppua”

Kirjoittanut Samuel Järvinen - 16.3.2020
Kuva: Maanalainen ulkoa (Kuva: Maanalaisen kotisivut, kuvaaja Aleksi Tikka)

Tampereen keskustassa Hämeenpuistossa soi tuon tuosta musiikkia jostain syvyydestä, ja lähistöllä vilisee karvaisia, bändipaitoihin sonnustautuneita henkilöitä. Askeleet vievät kohti äänen lähdettä ja Tampereen kuvainnollista sekä kirjaimellista undergroundia, kulttuurikeskus Maanalaista.

Kulttuuriosuuskunta TRELMU on tamperelaisen elävän musiikin ja DIY-kulttuurin tukemiseen keskittyvä osuuskunta, jonka toiminta painottuu Hämeenpuistossa sijaitsevan Maanalaisen pyörittämiseen. TRELMU järjestää Maanalaisessa vuoden aikana jopa 300 keikkaa, ja se onkin tullut tunnetuksi venuena, jossa moni aloitteleva ja pienempi bändi pääsee haalimaan arvokasta kokemusta siitä, mitä on soittaa keikkoja.

Konserttien lisäksi Maanalaisessa järjestetään myös retropeli-iltoja ja musiikkitietokilpailuja, minkä lisäksi ihmiset voivat luonnollisesti ravita myös kehoaan ruoan ja alkoholin muodossa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maanalainen avattiin Hämeenpuistoon Nipa Nymanin johdolla kokoon kasatun, kuuden liveskenestä huolestuneen muusikon muodostaman Kulttuuriosuuskunta TRELMU:n toimesta, kun O’Haras-ravintola sulki ovensa. Nyman oli toiminut O’Harasin ohjelmavastaavana jo vuosia. Joukkorahoituksella perustettu Maanalainen turvasi lukuisten paikallisten bändien mahdollisuudet päästä keikkailemaan, ja vuonna 2019 TRELMU saikin Tampereen kaupungilta Vuoden kulttuuriteko -palkinnon.

Asiat vaikuttavat kuitenkin tällä hetkellä varsin huolestuttavilta. Sen lisäksi, että maailmalla jylläävä koronaviruspandemia on pakottanut koko tapahtuma-alan polvilleen peruutusten ja siirtämisten muodossa, on Maanalaisella jo valmiiksi taloudellisia huolia.

”Torstaina 12.3.2020 on julkaistu Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden johtaja Lauri Savisaaren esitys vuoden 2020 kulttuuri- ja taideyhteisöjen toiminta-avustuksista torstaina 19.3. pidettävää kokousta varten. Silloin sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää todennäköisesti Savisaaren esityksen mukaisesti, eli jättää Kulttuuriosuuskunta TRELMU:n tuen yhtä pieneksi kuin viime vuonna: 1500e haetusta n. 17 000 eurosta”, kerrotaan TRELMUn tiedotteessa ja sosiaalisessa mediassa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tukirahapotti on kaupungin sivistyspalveluiden johtaja Lauri Savisaaren virallisen esityslistan mukaan jaettu siten, että galleriat, museot, teatterit, kuorot, kirjailijaseurat ja tanssikeskukset saavat kaupungilta kymmeniä tuhansia euroja joka vuodelle. Tiedotteen mukaan myös esimerkiksi Tampereen Saksalainen Kulttuurikeskus saa kaupungilta 12 kertaa enemmän tukea kuin mitä TRELMU:lle ollaan myöntämässä.

Nyman kertoo, että tukea Maanalaisen toimintaan alettiin saada vasta vuonna 2019, jolloin summa oli 1500 euroa – siis koko vuoden keikkoihin. Näin ollen tukea olisi suurin piirtein hieman alle viisi euroa per järjestetty konsertti. Syy sille, että tukea alettiin saada vasta vuonna 2019, on Nymanin mukaan siinä, että kaupungin sääntöjen mukaan vastaperustettu yhteisö ei voinut hakea tukea heti.

”Tuen pienuutta perusteltiin silloin muun muassa osuuskunnan lyhyellä toiminnassaoloajalla ja määrärahojen (yli puoli miljoonaa euroa) pienuudella. Lisäksi arvelimme, että koska vielä silloin 2019 Maanalaisessa toimi meidän alihankkijana ravintolamyynnistä vastaava yhteistyökumppanitaho, joka oli osakeyhtiö, saattoi lautakunnan mielestä se vaikuttaa EU:n kilpailulainsäädännön kannalta tuen määrää rajoittaen, vaikka TRELMU sinänsä on ns. yhteiskunnallinen yritys, jolla on STL:n myöntämän merkin mukainen rajoitettu voitonjako yhteiskunnallista hyvää tuottavaan perustoimintaan. Sitten viime kesän jälkeen ei Maanalaisessa ole ollut enää muuta toimijaa kuin nykyään koko Kulttuurikeskuksen toiminnasta yksin vastaava TRELMU, ja tämän olisi luullut näkyvän myös tukisumman kasvussa vuodelle 2020, mutta toisin näyttää käyvän”, Nyman pohtii.

Nymanin mainitsema yhteistyökumppani joutui kuitenkin konkurssiin, joka on ollut omiaan aiheuttamaan Maanalaiselle taloudellisia ongelmia pahan velkaantumisen muodossa. Nymanin mukaan pienemmät keikkapaikat ovat tehneet joko nollatulosta tai tappiota jo vuosien ajan. Pääongelmaksi Nyman nostaa esille kuitenkin keikoilla käyvien ihmisten kulutustottumusten muutoksen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

”Keikoilla tapahtuvan ravintolatuotteiden kuluttamisen lasku on iskenyt pahiten pieniin keikkapaikkoihin, sillä isommilla venueilla on pystytty kompensoimaan alkoholimyynnin laskua nostamalla lipunhintoja. Tähän eivät tunnu keikoilla käyvät olevan valmiita, kun kyseessä on pienemmät bändit. Ja vaikka olisikin, ei esimerkiksi 70-paikkaisen Maanalaisen keikkasalin täyden kapasiteetin illankaan tuotto olisi merkittävästi parempi kymmenen euron lipulla verraten nykyiseen kuuden euron keskiarvopääsylippuun, toisin kuin esim. 200-paikkaisessa venuessa.”

Maanalaisen tapauksessa tukensa voi osoittaa Nymanin mukaan keikoilla käynnin ja baarin antimien nauttimisen lisäksi tukijäseneksi lähtemällä, eli hankkimalla TRELMU-kortin joko suoraan Maanalaisesta tai heidän verkkokaupastaan. Kortti tarjoaa myös tuntuvia alennuksia. Adressit-sivustolle on myös Stoned Statues -yhtyeen Jenna Kosusen toimesta pystytetty adressi Maanalaisen pelastamiseksi, ja se on kerännyt tämän jutun kirjoitushetkellä jo 261 allekirjoitusta.

”Tampereen kaupungilta toivomme heräämistä siihen, että kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustusten jakosuhteita tarvitsee korjata niin, että kaltaistemme alakulttuuritekijöiden elintila ei kuihdu olemattomiin”, Nyman esittää toiveensa kaupungille.

Tilanne Maanalaisen tuen suhteen on sinällään erikoinen esimerkiksi siksi, että Tampereen kaupunki ja Pirkanmaa pyrkivät Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Hakemusta Nyman pitää kuitenkin ironisena.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

”Tässä on suurta ironiaa siinä, että haun voittaa kilpailevista kaupungeista se, joka ’tunnistaa kipukohdat ja kehityspaikat’ ja pystyy tekemään palkintorahoilla itsestään kulttuurillisesti paremman version. Eli Maanalaisen osalta elintilan säilyttäminen noilla EU-rahoilla olisi sopinut hankkeen agendaan kuin nenä päähän. Mutta koska ongelmamme rahoituksen kanssa on ollut akuutti jo yli vuoden, ja tämä Euroopan kulttuuripääkaupunki -valinta tukineen tulee vasta joskus vuoden päästä, näyttää siltä, ettei se tulee meitä hyödyttämään. Tosin rahaahan tuli kaupungilta tähän hakuvaiheeseenkin jo puolisen miljoonaa euroa, josta aluksi luvattiin apuja myös kriittisessä avuntarpeessa oleville pienille kulttuuritoimijoille kuten TRELMUlle, mutta nämäkin puheet osoittautuivat sitten käytännössä tyhjiksi lupauksiksi.”

Vaikka Maanalaisella onkin talousongelmia ja yleisön kulutustottumukset ja keikoilla käymisen kulttuuri ovat muuttuneet, kokee Nyman kuitenkin, että Maanalainen nauttii arvostusta muusikoiden ja yleisön keskuudessa. Kaupungin myöntämä kulttuuritekopalkinto ja Bassoradion Noste-palkinto ovat olleet osoituksia tästä.

”Perustimme Kulttuurikeskus Maanalaisen TRELMU:lla vuonna 2017 satojen Mesenaattien joukkorahoituksen avulla, eli käsi kansan pulssilla.  Työstämme pienten bändien ja heidän keikoilla kävijöiden eteen. Kaupungilta saamamme Vuoden kulttuuriteko -palkinto oli myös seurausta kaupunkilaisten äänivyörystä. Voitimme yleisön tuen avulla samana vuonna myös Basson Noste-palkinnon. Kiitos keikkakansalle kaikesta tuestanne! Tuntuu, että puhumme kansan äänellä, jota päättäjät eivät vain suostu kuulemaan. Erityisesti pienten bändien keikkapaikkojen kato on akuutti ja kansallisellakin tasolla kulttuurihyvinvointiin vaikuttava ongelma, jolle ei näy loppua.”

Vuoden kulttuuriteko -palkinnon vastaanotto

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat