David Lowyn luotsaama hard rock -yhtye The Dead Daisies julkaisee viidennen studioalbuminsa ”Holy Groundin” 22.1. Yhtye kuvaa uutta levyään ajattomana hard rock järkäleenä, joka kestää aikaa ja toimii parhaiten live-tilanteissa. He ovat omien sanojensa mukaan valmiita todistamaan, että perinteinen rock elää ja voi edelleen hyvin.

Erottavana tekijänä aiempiin levyihin on laulaja-basisti Glenn Hughesin (Trapeze, Deep Purple) liittyminen Daisiesin vahvuuteen. Hughesin liittyminen yhtyeeseen on vahvasti esillä hänen uniikin äänensä sekä funkahtavan ja vahvan bassotyöskentelynsä ansiosta. Hän saattakin olla se puuttuva palanen yhtyeestä, sillä Daisiesin aiemmista levyistä on ehkä hivenen jäänyt uupumaan se kuuluisa erottava tekijä.

Vaikka yhtyeessä on vaikuttanut useita huippuluokan muusikoita, on jotain kuitenkin jäänyt puuttumaan. Vaikuttaisikin, että Rock & Roll Hall of Famen jäsenellä, Hughesilla, pyritään täyttämään tämä puute, onhan miestä kuvattu termillä ”Voice of Rock”. Odotukset ovat siis korkealla.

Levyn avaa viimeiseksi singlenä julkaistu ”Holy Ground (Shake The Memory)”. Kappale on hyvin perusvauhtia jyräävä hard rock-leka, joka ei pysähdy vaan rullaa armottomasti eteenpäin. ”Holy Ground” kuvaa hyvin koko levyä, se on tasaista suorittamista alusta loppuun asti ilman varsinaisia kohokohtia, mutta toisaalta täydelliset flopit loistavat myös poissaolollaan. Levy on täytetty piripintaan toisiaan hyvin paljon muistuttavilla kappaleilla. Ainoa poikkeus kaavaan on levyn lopettava rauhallisen maalaileva rock-balladi ”Far Away”. Kappale tuntuukin hieman irralliselta muusta levystä sen huomattavasti rauhalliseman otteen takia ja juuri se nostaakin kyseisen kappaleen yhdeksi levyn parhaista kappaleista.

Mielestäni levyn paras osa on yhteistyö basisti Hughesin sekä rumpali Deen Castronovin (Journey, Bad English) välillä. Koko levy nojaa vahvasti heidän varaansa ja he saavat hieman tylsemmistäkin kappaleista revittyä kaiken niiden potentiaalin irti. Erityismainintana nostaisin kappaleet ”Like No Other” sekä ”Come Alive”. Levyn ongelmana ovat liian samankaltaiset ja hieman tylsähköt kappaleet. Lowyn ei ole kyennyt piiskaamaan parasta mahdollista versiota yhtyeestään irti ja se valitettavasti kuuluu lopputuotteessa.

Rock ei ole vielä kuollut, mutta se vaatii jotain piristysruisketta noustaakseen jälleen siihen maailmanmaineeseen, mitä se on ollut aiempina vuosikymmeninä. Onnistumisen elementit ovat The Dead Daisisien kohdalla olemassa, mutta ”Holy Ground” ei onnistu käyttämään täyttä potentiaaliaan ja lopputulos onkin tästä syystä hienoinen pettymys. Kappaleet saattavat toimia paremmin live-ympäristössä, mutta levyllä kokonaisuus jää latteaksi.

6½/10

Kappalelista:

1. Holy Ground (Shake The Memory)
2. Like No Other (Bassline)
3. Come Alive
4. Bustle and Flow
5. My Fate
6. Chosen and Justified
7. Saving Grace
8. Unspoken
9. 30 Days In The Hole
10. Righteous Days
11. Far Away

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy