Tavastia täyttyi Uncle Acid & The Deadbeatsin mystiikasta

Helsingin Tavastia-klubi pakkautui marraskuun toiseksi viimeisenä perjantaina ääriään myöten täyteen, kun uuden ”Wasteland”-albuminsa julkaissut Uncle Acid and The Deadbeats palasi Suomeen muutaman vuoden jälkeen. Vanhan kauhun tunnelmiin uppoutuneella yhtyeellä on riittänyt luovuutta ja mystiikkaa jo viidelle albumille –  vuonna 2010 julkaistusta debyytistä lähtien. Doomin, stonerin, rockin ja psykedelian sävyistä on kuultu lähes kaikkea mahdollista. Viime lokakuussa ilmestyneellä ”Wastelandilla” bändi pitää kiinni ainutlaatuisen visionsa ytimestä löytäen yhä uusia näkökulmia sen toteuttamiseen.

Kolmen energisen naisen muodostama L.A. Witch -yhtye lämmitteli yleisön ennen illan pääesiintyjää. Tupa ei ollut vielä täynnä, mutta paikalla oli jo aivan kiitettävä määrä kiinnostuneita ihmisiä. Kohdeyleisö oli oikea, eikä musiikkikaan ollut ihan huonoa, minkä merkiksi monet katsojista nyökyttelivät ja heiluivat mukana hyväntuulisina sekä osoittivat arvostustaan pelkkiä kohteliaita taputuksia innokkaammin. Kevyesti popahtava, psykedeliasävytteinen garage rock oli Uncle Acid -fanien mieleen, ja bändin meininki oli muutenkin hyvä. Soitossa oli kipinää, ja yhteisellä energialla esiintyneet jäsenet olivat kuin telepaattisessa yhteydessä toisiinsa. Setissä oli osin keskinkertaisia, mutta kehityskelpoisia kappaleita. Toisaalta kuulijoille tarjottiin myös erittäin hyvää ja nokkelaakin musiikkia. L.A. Witch hoiti lämmittelijän pestin hyvin virittäen yleisön oikealle aallonpituudelle.

Uncle Acid and The Deadbeats nousi lavalle verellä kirjoitettuun aikaan ja aloitti keikan uuden levyn ”I See Through You” -kappaleella innostusaallon pyyhkiessä yleisön yli. Muutaman kappaleen kuluessa Uncle Acidin mystiikka tiivisti tunnelman tappavan sähköiseksi. Musiikkia kuultiin kaikilta levyiltä, ja illan anti oli muutenkin monipuolinen. Tavastian ovet tuskin pystyivät pidättelemään kaikkea sitä sankkaa tunnelmasumua, saatikka hidasta ja nopeaa sekä tunnelmoivaa ja räväkkää riffijytää, joka näytti sähkökitaroiden sähäkän särön todellisen mahdin.

Uncle Acidilla on sekä levyillä että keikoilla oma ominaissoundinsa. Elävän tilanteen tuntu herää huomattavan paljon vahvempana, kun yhtyeen musiikkia kuulee keikoilla. Levyihin verrattuna puhtaampi, selkeämpi ja jykevämpi soundi tuo musiikkiin lisää syvyyttä. Se vahvistaa tunnetta siitä, että musiikki todella herää henkiin tekijöidensä soittaessa sitä suoraan yleisön silmien ja korvien edessä. Lisäksi keikkojen soundi tekee eri albumeilta soitetuista kappaleista yhtenäisemmän oloisia. Tyyli muuttuu kappaleiden välillä hieman, mutta pohjimmiltaan ne ovat kotoisin samasta maailmasta, ja se alleviivautuu selkeimmin nimenomaan livetilanteissa.

Visuaaliselta ilmeeltään keikka muistutti elävää kauhuelokuvaa tummanpuhuvine valoineen ja psykedeliasävyisine videoineen. Etuvalon puuttuessa esiintyjät olivat lavalla kuin mustasta muodostuneita uhkaavia hahmoja, jotka riivasivat itsensä ja muut paikallaolijat pimeän tunnelman musiikilla. Sitä ymmärtääkseen täytyy käsittää paljon muutakin ja pystyä löytämään mukavuusalueensa kaiken sovinnaisen, tavanomaisen ja normaalin ulkopuolelta.

Unce Acid and The Deadbeatsin paluuta Suomeen oltiin odotettu, sen todistivat niin loppuunmyyty Tavastia kuin todella hyvä meininkikin. Tämä yhtye kasvaa pikkuhiljaa suuremmaksi ja suuremmaksi – se on jo nyt yksi tyylilajinsa suurimpia nimiä. Tavanomainen yhtye lopettaisi keikkansa ehkä suurimpiin hitteihinsä, mutta tänä iltana Uncle Acidin uusimman levyn hidas ja raskas doom-kappale ”No Return” päätti loistavan keikan lähes ahdistavan synkeisiin maailmanlopun tunnelmiin.

Settilista:
1. I See Through You
2. Waiting for Blood
3. Mt. Abraxas
4. Mind Crawler
5. Death’s Door
6. Shockwave City
7. Crystal Spiders
8. Dead Eyes of London
9. Pusher Man
10. I’ll Cut You Down
11. Blood Runner
12. 13 Candles
Encore:
13. Melody Lane
14. Evil Love
15. No Return

Kuvat: AJ Johansson

Kommentit