Täyslaidallinen Cavaleraa – Synttäriarviossa 10 vuotta täyttävä ”Conquer”
Soulflyn kuudes studioalbumi ”Conquer” julkaistiin 29. heinäkuuta 2008. Albumi saattoi ilmestyessään tulla pienoisena yllätyksenä, sillä Cavaleran veljesten luotsaama Cavalera Conspiracy julkaisi debyyttinsa ”Inflikted” aiemmin samana vuonna. Joten tuona vuonna lyhyen ajan sisään saimme kaksi levyllistä Cavaleraa. Soulflyn ensimmäisillä albumeilla oli havaittavissa selkeitä nu-metal elementtejä sekä paljon ”tribe”- henkistä poljentaa, mitä ei juurikaan enää löytynyt edeltävällä ”Dark Ages”- albumilla. Samalla kaavalla on jatkettu tälläkin julkaisulla, juuria kuitenkaan täysin unohtamatta. Näihin tunnelmiin päästään lähimmäksi ehkäpä ”Unleash” kappaleessa, jossa vierailee myöskin Throwdown -yhtyeen vokalisti Dave Peters. Max Cavaleran tyylille vain on ominaista tuoda se vanha Sepultura jostain esiin. Tyylillisesti albumia voisi ehkä verrata Sepulturan ”Ariseen”. Enemmän (luonnollisista syistä) albumin tyyli muistuttaa kuitenkin hieman Cavalera Conspiracyn ”Infliktedia”, mutta on silti kokonaisuudessaan täysiverinen Soulfly albumi. 10-vuotias ”Conquer” on yhdistelmä thrash/death metallia Max Cavaleran ominaisella ja aggressiivisella tyylillä yhdistäen mukaan erilaista maailmanmusiikkia nopeiden tempon vaihdosten ja breakdownien säestämänä.
Mainos päättyy
Albumin avaa raskas ja brutaali ”Blood Fire War Hate”, jossa vierailevana tähtenä kuullaan mm. Morbid Angelista tunnettua David Vincentiä. Albumilla on vanhasta tyylistä poiketen hyvin raskaita ja suoraviivaisia kappaleita, kuten ”Warmageddon” ja ”Enemy Ghost”, joita korostaa huomattavasti pitkäaikaiskitaristi Marc Rizzon kitaratyöskentely. Näiden kappaleiden kitarasoolot ovat selkeästi albumin parhaimpia. Kitarointi ja riffittely on läpi albumin sitä taattua tavaraa, eikä vähempää haluaisi Cavaleran nimissä tehdyltä julkaisulta odottaakaan. Osa riffeistä ei kuitenkaan erotu edukseen niiden jäädessään hieman toistensa varjoon, mutta asiansa ne ajavat moitteettomasti. Albumin pienenä kompastuskivenä voisi pitää sen kokeellisuutta joidenkin biisien kohdalla. Albumin ehdottomimpia kohokohtia on brutaali ”Doom”, joka kuitenkin päättyy raskaan riffittelyn ja Cavaleran agressiivisen ulosannin jälkeen jokseenkin mitäänsanomattomaan outroon.
Max Cavaleralla on ollut tapana yhdistää erilaista maailmanmusiikkia kappaleisiinsa, usein myöskin loistavin lopputuloksin. ”Conquerillakin” niitä kuullaan, ajoittain sopivasti ja ajoittain täysin väärässä paikassa. Loistavasti rymistelevät ”Rough” ja ”Fall Of The Sycophants” kaatuvat juuri näihin elementteihin, mitkä tekevät biiseistä liian pitkiä lisäämättä niihin kuitenkaan dynaamisuutta, mitä niissä allekirjoittaneen mielestä jo tarpeeksi on. Albumin loppupuolella kuultavat ”For Those About To Rot” ja ”Touching The Void” ovat sitä ehtaa Soulflyta, jälkimmäisen lähennellessä lajityypissään jotain death metallin ja doom metallin välimaastoa. Albumin paketoi instrumentaali ”Soulfly VI”, joka ikään kuin antaisi odottaa Maxin antavan vielä kerran sen täyslaidallisen, mutta jättäen homman kuitenkin fiilistelyyn saaden kuulijan janoamaan lisää. Bonuskiekon ostaneille on livekonsertin lisäksi tarjolla muutama bonusraita, sisältäen muun muassa Cavalera -faneille ehdottomasti tsekkaamisen arvoisen coverin Marilyn Mansonin ”Beautiful People” –kappaleesta.
Soulfly on uransa aikana julkaissut kunnioitettavat kymmenen albumia. Tähän katraaseen on tulossa vielä lisäys tulevan vuoden syksyllä bändin julkaistessa yhdennentoista albuminsa. Läpi Soulflyn uran on ollut tunnistettavissa Max Cavaleran tinkimätön tyyli sekä myöskin Marc Rizzon kitarointi. Soulfly on tinkimättä Cavaleran bändi, jossa on tapahtunut vuosien aikana lukuisia miehistönvaihdoksia. Tätä nykyä myöskin Cavaleran poika Zyon on hoitanut bändissä rumpalin virkaa kahdella viimeisimmällä julkaisulla. ”Dark Ages” sekä ”Conquer” pitävät hyvin asemaansa bändin nykyiseen tyyliin verrattuna, vaikka ”Conquer” on julkaisunsa jälkeen edeltäjäänsä vähemmän livesoittoa saanutkin. Vuosien saatossa albumi on saanut ajoittain enemmän ja vähemmän soittoa, mutta bändiä kyllä yhä eksyy allekirjoittaneen soittolistalle tasaisen tappavaan tahtiin. Albumi on koko 11 kappaleen pituudessaan mahtava kokonaisuus Max Cavaleran tarjoten rehellistä ja brutaalia mäiskettä hyvin mausteeksi esimerkiksi salille tai piinaaville työmatkoille.
Kappalelista:
- Blood Fire War Hate
- Unleash
- Paranoia
- Warmageddon
- Enemy Ghost
- Rough
- Fall Of The Sycophants
- Doom
- For Those About To Rot
- Touching The Void
- Soulfly VI
Bonus:
- Mypath
- Sailing On (Bad Brains cover)
- Beautiful People (Marilyn Manson cover)
