Thanateros on siirtynyt tummansävyisestä rockista reippaasti pakanafolkin puolelle – arviossa ”Tranceforming”

Saksalaisen Thanateroksen olemassaolo alkoi vuosituhannen vaihteessa mutta hiipui vuoden 2010 taitteessa. Vokalisti Ben Richterin visioiman ja johtaman yhtyeen tarina ei kuitenkaan ollut siinä, sillä se sai uutta voimaa ja teki paluun vuoden 2019 ”Insomnia”-albumillaan. Silloin Richter oli saanut kokoonpanoon mukaan viulisti Christof Uhlmannin, kitaristi Chris Langin, basisti Chrys Ryllin ja rumpali Markus Felberin. Muusikoista kaksi jälkimmäistä on sittemmin jättäytynyt pois. Nykyisin Thanateros koostuu Richterin, Uhlmannin ja Langin lisäksi basisti Martin Müllerista. Koska Felber erosi yhtyeestä ennen ”Tranceformingin” äänityksiä, on rumpuosuudet hoidettu Simon Rippinin toimesta.

Jäsenistön muutokset eivät ole kuitenkaan ainoa merkittävä seikka bändin olemassaolon aikana, sillä jos saksalaisyhtyeen ulosanti oli aikaisemmin enemmän kallellaan hard rockiin, on vaaka kallistunut nyt folk metalin puolelle. Kelttimäinen kansanmusiikin äänimaisema on vallannut alaa niin viulun kuin säkkipillin ja huilun osalta. Oman lisäripauksen folk-vivahteisuuteen tuovat kappaleiden sanoitukset, jotka täyttävät pakanamusiikin kriteerit. Lyriikoissa vilahtelevat niin Freijan ja Odin kuin Isiksen ja Kalin nimet.

Vanhojen jumalten ja jumalolentojen nimet eivät ole kuitenkaan ainoa asia, joka herättää huomiota vaan tapa, jolla ne tuodaan esille. Richter on kirjoittanut mytologien jumalista hyvin ihailevaan sävyyn ja pakanuutta romantisoiden. ”The Horned One” -kappaleessa hän esimerkiksi vannoo, ettei vanhoja jumalia unohdeta, kun puolestaan kappaleissa ”Shapeshifter” ja ”Hagazussa” hän hekumoi nuotiopiiritansseilla. Ja kuten monissa alkuperäiskansojen uskomuksissa on Richterkin korottanut luonnon lähes jumalalliseen asemaan, mikä tulee vastaavasti esille ”I Am All” -kappaleessa, jossa Richter pohdiskelee yhteytemme katkeamista luontoon.

Vaikkei Thanateros ole loppujen lopuksi uudistanut ilmaisuaan radikaalisti, on ”Tranceforming” silti hyvin erilainen kuin mitä ”Insomnia” tai ”On Fragile Wings”. Ja ero johtuu uusimman albumin hengellisyydestä. Hengellisyyttä ei pidä nyt kuitenkaan ymmärtää kristinuskon näkökulmasta vaan nimenomaan pakanuuden. Albumilla ikään kuin pureudutaan pakanuuden juurille, ja niitä esitellään ihannoivaan sävyyn. Osasta kappaleista on löydettävissä jopa hieman samanlaista ylistämisen vivahdetta kuin kristillisissä ylistyslauluissa, vaikka kohde on toki eri. Vaikka ”Tranceforming”-albumin hengellisyys on runsasta, ei se ole kuitenkaan liian läpitunkevaa, vaan pitkäsoitosta voi nauttia vaikkei pakanuudesta perustaisikaan. Sisältöönsä nähden albumi on aavistuksen pitkä mutta ehdottomasti mielenkiintoinen peliliike Thanaterokselta.

Kappalelista:

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen