”That Little Ol’ Band From Texas” näytti mitä on svengaava boogierock – ZZ Top Veikkaus Arenalla

Teksasista ponnistava ZZ Top kuuluu allekirjoittaneen mielessä niihin bändeihin, jotka ovat olleet Metallican, Judas Priestin ja muiden legendojen tapaan ”aina olemassa”. Aikakäsitys hämärtyy siinä, että milloin mikäkin vuosikymmeniä levyttänyt ja kiertänyt bändi on perustettu. ZZ Top näki päivänvalonsa vuonna 1969, joten ura jatkuu jo seitsemättä vuosikymmentä. Klassinen kokoonpano laulaja-kitaristi Billy Gibbons, rumpali Frank Beard (nimestään huolimatta ainoa klassisesta kokoonpanosta, jolla ei ole ollut pitkää partaa) ja basisti Dusty Hill ehti vaikuttaa vuodesta 1970 vuoteen 2021, kunnes Hill menehtyi ja Hillin pitkäaikainen kiertueteknikko Elwood Francis korvasi hänet Hillin toiveesta.

Frank Beard joutui jäämään kiertueilta sivuun terveyshuolien takia vuonna 2025 ja hänet korvasi ensin John Douglas ja sittemmin Michael Monahan.

Setin avauskappaleena kuultiin lyhyen ja pelkistetyn intron jälkeen ”Got me under pressure” ja basisti Francis asteli lavalle näyttävä ja taiteilijan itsensä tavaramerkiksi muodostunut 15-kielinen basso kaulassaan. Basisti toi alunperin 17-kielisen basson erikoissoittimeksi ZZ Topin riveihin. Nyt oli pari kieltä karsittu, mutta tekemisen näyttävyys ei siitä kärsinyt.

Settilista oli hyvä läpileikkaus sieltä täältä pitkin uraa. Tämän ikäisillä bändeillä osa albumeista jää väistämättä vähemmälle huomiolle tai ei mahdu settiin, kun katalogia on pitkä lista ja suurimmat hitit pysyvät settilistassa kiinteästi. Keikan alkupäässä ”Gimme all your lovin” ja loppupuolelle säästetyt ”Sharp dressed man” ja ”La grange” edustivat settilistassa ilmeisintä hittiosastoa.

ZZ Top on ollut tunnettu verrattain maltillisesta lavarekvisiitasta ja -esiintymisestä. Teksasilaisten musiikki on tietyllä tapaa hillittyä, joten minimalistinen tuotanto taustalakanoineen ja muutamine valoineen sopii tällaiseen hyvin, vaikka keikkapaikat ovatkin suuria. Gibbons ja Francis tanssahtelivat tutuilla askelkuvioilla lavan keskelle vierekkäin aseteltujen mikrofonitelineidensä luona. Välillä mentiin lähes kyykkyyn ja ylös täydellisessä synkassa. Silloin kun herrat lähtivät toinen toiseen reunaan lavaa, keskinäisellä katsekontaktilla ja virnistelyllä saattoi pitää tanssiliikkeet samassa rytmissä. Koko bändin lavapreesensissä oli hillityn tyylitajuinen kepeys ja pilke silmäkulmassa läpi keikan.

Kiertuekokoonpanon tuorein jäsen rumpali Monahan rytmitti jämäkästi ja varmalla otteella ZZ Topin tutuksi tekemää rockin kuninkuuslajia, eli triosoittoa. Triosoitto on tietyllä tavalla hyvän keskinäisen musiikillisen kemian mittari, kun jokaiseen rooliin on vain yksi soittaja, eikä selkänojaa saa toisesta saman instrumentin muusikosta. Varsinkin setin loppupuolella kuultu kestohitti ”Sharp dressed man” näytti triosoiton voiman mainiosti, kun soitto rullaa ja jokainen hallitsee tonttinsa.

Ikoniset ”karvakitarat” kaivettiin puolestaan esiin, kun ”Legs” lähti käyntiin varsinaisen setin loppupuolella. Soitinarsenaalia oli runsaasti mukana ja Gibbons ja Francis vaihtoivat soittimiaan melkein joka biisien välissä.

Yleisöä hemmoteltiin lopuksi neljän biisin encorella, joista edellä mainittu ”La grange” oli säästetty herkkupalaksi ihan loppuun. Reilu 10 000 päinen yleisö poistui uusitulta Veikkaus Arenalta tyytyväisenä Helsingin yöhön. Liput olivat hyvissä ajoin ennen keikkaa myyty käytännössä loppuun. Permannolle asetettu istumakatsomo tiputti kapasiteettia alaspäin normaalista yleisömäärästä, mitä Veikkaus Arenalle mahtuu.

Artikkelin kuvat otti Olga Järvenpää.

Settilista:

1. Got Me Under Pressure
2. I Thank You (Sam & Dave cover)
3. Waitin’ for the Bus
4. Jesus Just Left Chicago
5. Gimme All Your Lovin’
6. Pearl Necklace
7. I’m Bad, I’m Nationwide
8. I Gotsta Get Paid
9. My Head’s in Mississippi
10. Cheap Sunglasses
11. Brown Paper Bag 
(Billy Gibbons song)
12. Just Got Paid
13. Sharp Dressed Man
14. Legs
15. Brown Sugar
16. Tube Snake Boogie
17. Thunderbird
18. La Grange