Näin kevään alla on mukava paeta valoa ja sulkeutua sisälle pimeään kuuntelemaan synkkää tavaraa, kuten vaikka The Foreshadowingia.  The Foreshadowing on italialainen gootti- ja doom metalia soittava yhtye. Tämä jo yli kymmenen vuotta kasassa ollut poppoo on julkaissut kolme albumia, ja tänä vuonna julkaistu ”Seven Heads Ten Horns” on yhtyeen neljäs.

”Ishtar” aloittaa folkmaisissa tunnelmissa ”Seven Heads Ten Hornsin”. Albumin intron jälkeen siirrytään suoraan kappaleeseen nimeltä ”Fall Of Heroes”, jonka rauhallisin osa muistuttaa albumin introa. Laulun alkaessa tulee pienimuotoinen järkytys, sillä Marco I. Beneventon ääni on jotakin, jota ei osannut odottaa. Kun tästä alkujärkytyksestä on selvitty, alkaa ”Two Horizons”, joka edustaa enemmän doom metalin tyylistä materiaalia. Kappaleen kohokohta on synkkä kertsi.

Ainakin kolmen ensimmäisen kappaleen perusteella voi todeta, ettei albumin alkupuoli ole erityisen vakuuttava. The Foreshadowingia ei oikein pysty vertaamaan mihinkään yhtyeeseen, mutta Katatonia tai Type O Negative ovat tarpeeksi lähellä. Myös The 69 Eyesista voi kuulla kaikuja esimerkiksi raidalla neljä majailevalla ”New Babylonilla”, joka muistuttaa rankempaa ja synkempää versiota kyseisestä bändistä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”Lost Soldiers” erottuu tästä synkästä massasta keveydellään. Vaikka ”Fall Of Heroesissa” järkytyksen aiheuttanut Beneventon ääni ei sovikaan jokaiseen kappaleeseen, tähän se sopii varsin mainiosti. Muutenkin ”Lost Soldiers” on yksi albumin timanteista. Kappaleen kruunaa taustalla soiva sello, joka luo tummaa tunnelmaa.

Täysin toisenlaista kulmaa tarjoaa ”17”, joka edustaa albumin progressiivista puolta. Kappale on aluksi hieman sekava, mutta hyvät puolet löytyvät kuuntelukertojen karttuessa. ”Until We Fail” on kappaleen nimenä melko pessimistinen, ja se jatkaa samoilla linjoilla edellisen kappaleen kanssa. Toisin kuin ”17”, ”Until We Fail” oikein kerjää örinäosuuksia. Raidalla kahdeksan olevan ”Martyrdomin” intro on jatkoa ”Ishtarille”. Se on kaukaisesti folkahtava kappale, joka toimii yllättävän hyvin. En kuitenkaan osaa päättää, onko kappaleen lopussa oleva lapsikuoro kappaleen kohokohta vaiko sen kuolemanlaukaus.

Albumin päättää ”Nimrod (The Eerie Tower – Omelia – Collapse – Inno Al Dolore)”, joka on todella massiivinen lopetus albumille – ehkä jopa hieman liian massiivinen. Kappale vaatii todella paljon keskittymistä ja useita kuuntelukertoja, mutta se on todellakin sen arvoista. Voisin jopa väittää, että ”Nimrod (The Eerie Tower – Omelia – Collapse – Inno Al Dolore)” on albumin paras raita. Kappaleen lopusta olisi kuitenkin voinut pari minuuttia pätkäistä pois, sillä tuntuu, että päätöstä venytetään hieman liikaa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kaiken kaikkiaan The Foreshadonwingin ”Seven Heads Ten Horns” sisältää synkkää, muttei mitenkään yltiöraskasta musiikkia. Albumilla on ennemminkin tumma värimaisema. Muutamat kappaleet vaativat örinöitä, kuten esimerkiksi ”Two Horizons” ja ”Until We Fail”. Pienet örinäpalaset olisivat nostaneet varsinkin kyseisten kappaleiden tasoa huimasti.

Jos kevät vaikuttaa liian pirteältä, suosittelen tätä albumia.

7 / 10

Kappalelista:
1. Ishtar
2. Fall Of Heroes
3. Two Horizons
4. New Babylon
5. Lost Soldiers
6. 17
7. Until We Fail
8. Martyrdom
9. Nimrod (The Eerie Tower – Omelia – Collapse – Inno Al Dolore)

https://www.facebook.com/theforeshadowing

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Tia Salmela