The Used @ The Circus 20.11.2012

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 25.11.2012

The Usedin suomalaisten fanien vuosien odotus tuli viimein päätökseen, kun jenkkirokkarit konsertoivat klassisen sateisena marraskuisena tiistai-iltana The Circuksessa Helsingissä. The Used nousi Suomessakin suurehkoon suosioon 2000-luvun puolivälin tienoilla, alternative/emo-buumin ollessa kuumimmillaan, vaikka bändi itse on emo-leimaa kautta uransa karsastanut.  Suomessa keikkaa saatiin suosiosta huolimatta tosiaan odotella harvinaisen pitkään, kun 2010 vuoden kesälle järjestetty Suomen vierailukin ikävästi peruuntui. Tämä keikka oli kuitenkin ehdottomasti odotuksen arvoinen ja nousikin saman tien yhdeksi oman keikkavuoteni kohokohdista.

Karnevaalitunnelmissa ”Let’s Get Ready To Rumblen” tahtiin lavalle rynnännyt bändi sai Circuksen kiljumaan, eikä tainnut mennä kauaakaan kun eturivissä jo kyynelehdittiin. The Usedin uusin albumi ilmestyi tämän vuoden keväällä. Lyttäsin kyseisen levyn tälläkin  sivustolla tuolloin totaalisesti ja tungin sen parin kuuntelukerran jälkeen visusti syrjään. Pelkäsin etukäteen vähän, että tämän illan settilista koostuisi lähinnä kattauksesta ”Vulnerablen” biisejä. Pelko oli onneksi turha, biisilistalta löytyi nimittäin iso annos vanhaa tavaraa, ja vain muutama uusi biisi, jotka nekin lopulta toimivat livenä varsin mainiosti.

Setti alkoi loistovalinnalla, räjähtävällä ”Take It Awaylla”. Pitkään yhdessä kiertänyt bändi soitti yhteen mutkattomasti, ja heikkoja kohtia setistä on vaikea nimetä. Ainoan miinuksen löydän oikeastaan Circuksen akustiikasta; yleisön laidalla aluksi seistessäni nimittäin kuulin soiton vähän huonosti. Suurena fanina oman iltani kohokohtia olivat toki suosikkibiisini, kuten ”Pretty Handsome Awkward” –hitti ja setin huipentanut ”A Box Full Of Sharp Objects”, biisi jonka alussa bändi muuten soitti NirvananSmells Like Teen Spiritin” introa, mikä sopi tuohon kohtaan melkeinpä pelottavan hyvin.  Lisäksi haluan antaa erityismaininnan bändin vuonna 2009 julkaisemalta ”Artwork”-albumilta löytyvälle ”Blood On My Handsille”. Biisi toimi livenä äärimmäisen hyvin ja sai yleisön rääkymään mukana kuin viimeistä päivää.

Hyvien biisivalintojen lisäksi annan plussaa setille sen tiiviydestä. Bändi keskittyi turhan pelleilyn ja pokkuroinnin sijaan soittamiseen, kuten aina keikoilla pitäisikin tehdä. Vokalisti Bert McCracken on mielestäni kehittynyt vuosien kuluessa huimasti. Olen nähnyt The Usedin kerran aiemmin, noin viisi vuotta sitten, ja muistan etäisesti tuolloin lavalla karjuneen vihaisen sekopään. Helsingissä nyt vuosia myöhemmin McCracken vaikuttaa muuttuneelta mieheltä. Hän esiintyy ja laulaa hyvin, ja biisien välissä hänestä hehkuu positiivisuus. Mies tuntui aidosti pitävän innokkaasta suomalaisyleisöstään, eikä pelännyt näyttää sitä.

Kaiken kaikkiaan tämä oli loistoilta ja fanit olivat varmasti tyytyväisiä. Narikkaan jonottaessa kaikki tuntuivat hehkuttavan iltaa. Bändi lupaili palaavansa Suomeen pian, lienevätkö vihjailleen keikasta jollain ensi kesän festareista? Toivottavasti.

Bändin settilista:
1. Take It Away
2. The Bird and the Worm
3. Listening
4. Put Me Out
5. I Come Alive
6. I Caught Fire (In Your Eyes)
7. The Taste of Ink
8. All That I’ve Got
9. Buried Myself Alive
10. Blood on My Hands
11. The Best of Me
12. Pretty Handsome Awkward
13. Maybe Memories
Encore:
14. On My Own
15. A Box Full of Sharp Objects

Raportti: Aikku Salonen
Valokuvat: Nelly Tatti