Toimittajien vuoden levyt 2010

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 10.12.2010

Vuosi 2010 on jo lähes lopussa ja kuten monessa eri mediassa on tapana, on myös hcsanomat.fi:n toimitus listannut omat suosikki levynsä vuodelta 2010. Lue lisää nähdäksesi toimituksen valinnat vuodelle 2010.


Kuuntele valittuja levyjä Spotifyssa.
(HUOM! Kaikkia valittuja levyjä ei Spotifyn arkistoista löydy)

Teemu Hakala:

  1. After The Fall – Eradication
    Menevää ja melodista hardcorea Albany, New Yorkista.
  2. Bad Books – Bad Books
    Kevin Devine ja Manchester Orchestran Andy Hull yhdisti voimansa ennalta arvattavan onnistuneesti.
  3. Band Of Horses – Infinite Arms
    Bändin ensimmäinen ison levy-yhtiön kautta julkaistu albumi ei jätä kylmäksi.
  4. Comeback Kid – Symptoms And Cures
    Kanadalaisten neljäs albumi on taattua laatua.
  5. Crime In Stereo – I Was Trying To Describe You To Someone
    Harmittavast melodisen hardcore yhtyeen viimeiseksi jäänyt albumi.
  6. Four Year Strong – Enemy Of The World
    Tälle albumille asetetut korkeat toiveet täytettiin mainiosti.
  7. Ivoryline – Vessels
    Lähes täydellinen vaihtoehtorock -albumi.
  8. Magenta Skycode – Relief
    Kotimaisen indie-rock -yhtyeen odotettu toinen albumi.
  9. Mumford & Sons – Sigh No More
    Brittiläisen indie/folk -yhtyeen loistava debyytti.
  10. Veil of Maya – [id]
    Vuoden eeppisin deathcore -pläjäys.

Aleksi Suuronen:

  1. Veil of Maya – [id]
    Useamman toistokerran jälkeen avautuu mahtavana lättynä!
  2. Periphery – Periphery
    Djentin parhaimmistoa, koukuttanut aivan täysin. On se Misha Mansoor kyllä epeli.
  3. Pierce The Veil – Selfish Machines
    Tosi menevää post-hardcorea joka laittaa väkisinki hymyilemään. Hauskoja ja ehkä vähän erikoisiakin sanoituksia löytyy runsaasti.
  4. The Devil Wears Prada – Zombie EP
    Hauska teema ja loistava EP. Äkäisempää puolta TDWP:stä.
  5. After The Burial – In Dreams
    Bändin tähän mennessä kypsin julkaisu. Tainnut löytää yhtye enemmän tyyliään tämän albumin myötä.
  6. Whitechapel – A New Era of Corruption
    Murskaavaa deathcore mättöä sen osaavalta bändiltä.
  7. A Day To Remember – What Separates Me From You
    Ei yhtään huonoa kappaletta, tosi mukaansa tempaava levy.
  8. The Contortionist – The Exoplanet
    Bändin debyytti kokopitkä jonka kuultuaan voi olla varma, että tästä bändistä kuullaan vielä tulevaisuudessa.
  9. Intronaut – Valley of Smoke
    Post metallia runsaalla progeilulla, toimii!
  10. Miss May I – Monument
    Ei noussut aivan edellisen albumin tasolle, mutta hyvä tasainen kokonaisuus silti.

Arto Mäenpää:

  1. Avenged Sevenfold – Nightmare
    Vuoden levy ja mielestäni tähän mennessä Avenged Sevenfoldin uran parhain tekele.
  2. The Tony Danza Tap Dance Extravaganza – Danza III: The Series Of Unfortunate Events
    Nimihirviön toinen albumi, joka löi mennessään Ion Dissonancet sun muut extreme metalli yhtyeet. Kerrassaan loistava albumi suoraan puskista!
  3. Bring Me The Horizon – There Is A Hell, Believe Me I’ve Seen It. There Is A Heaven, Let’s Keep It A Secret
    Levy joka aluksi kuulosti mitäänsanomattomalta, mutta avauduttuaan on sitä taattua BMTH:a.
  4. Deftones – Diamond Eyes
    Deftones tuli takaisin muutaman heikomman albumin jälkeen. Ehdottomasti vuoden paras alternative metalli albumi.
  5. Periphery – Periphery
    Vahva debyytti albumi Marylandin pojilta. Loistava esimerkki siitä miten eri genrejä yhdistellään keskenään taidokkaasti.
  6. Cradle Of Filth – Darkly, Darkly, Venus Aversa
    Loistava albumi Englannin extreme metallisteilta.
  7. Attack Attack! – Attack Attack!
    Albumi, joka varmasti jakaa mielipiteitä. Mielestäni yhtyeen paras sekä yksi parhaita post-hardcore levyjä vuonna 2010.
  8. As I Lay Dying – The Powerless Rise
    Metalcoren pioneeri, joka onnistuu jokaisella albumilla yllättämään positiivisesti.
  9. Escape The Fate – Escape The Fate
    Koukuttavia riffejä, sooloja sekä mahtavia kertosäkeitä. Todella onnistunut albumi kaikinpuolin.
  10. The Chariot – Long Live
    Kaaottista hardcorea parhaimmillaan. The Chariotin paras albumi tähän mennessä.

Teemu Karisukki:

  1. No Man`s Band – Pala Hollywoodia
    Rehellistä mietintää elämästä ja melkeinpä vain sen karummasta puolesta punkahtavan rockin tahdissa.
  2. Enochian Crescent – Nef.Vi.Lim
    Bändi joka on osannut yllättää jokaisella julkaisullaan. Nef.Vi.Limin kruunaa Lyijysiipi-biisi joka on loistava huolimatta popahtavaisuudestaan.
  3. Se, Josta Ei Puhuta – Ne, Joista Ei Puhuta
    Hiukan humoristiset sanat ristisiitetty melodiseen deathrashiin ja kyllä toimii.
  4. Stam1na – Viimeinen Atlantis
    Viimeinen Atlantis jatkaa totuttaja musiikillisia seikkailujaan, siis kimurantteja kappaleita tarjoillaan jälleen.
  5. Mokoma – Sydänjuuret
    Taattua Mokoma laatua, ehkä hieman synkempi kuin edellinen Luihin ja ytimiin –albumi. Sisältää loistavan Rautaa rinnoista –kappaleen.
  6. Ihsahn – After
    Entisen Emperor jehun kolmas pitkäsoitto on taattua laatua. Jopa parempi kuin The Adversary ja angL–albumit.
  7. Dimmu Borgir – Abrahadabra
    ”Kaupallista” sinfonia metalllia, joka kolahtaa ja upottaa.
  8. Burzum – Belus
    Vanha kehäkettu Varg Vikernes on murhatuomionsa lisineen lusinut ja saanut tehtyä hyvän albumin sitten Filosofemin.
  9. Triptykon – Eparistera Daimones
    Ex-Celtic Frostin Tom G. Warrior on värkännyt uuden bändissä kanssa kieron, painostavan sekä hämäräperäisen kiekon, josta kiinni saamiseksi on pakko pysähtyä kuuntelemaan mitä ämyreistä ilmoille kantautuu.
  10. Kivimetsän Druidi – Betrayal, Justice, Revenge
    Folk metallin musta lammas, joka toimii itselleni paremmin kuin moni muu kyseisen karsinan porukka.

Riku Mäkinen:

  1. Sodom – In War And Pieces
    Rumien äijien rumaa rässiä, Sodom ei petä koskaan.
  2. Verjnuarmu – Lohuton
    Yllättävän hyvä kolmoslevy lievästi flopanneen kakkoslevyn jälkeen.
  3. Enochian Crescent – Nef.Vi.Lim
    Suomi black metallin ehdottomia kärkinimiä, melodista mutta äärimmäisen mustaa metallia. Mr.Wrath laulajana yksi parhaista.
  4. Danzig – Deth Red Sabaoth
    Positiivinen yllätys muutaman vaisumman levytyksen jälkeen. Ehkä parasta Danzigia sitten ”4”:sen.
  5. Watain – Lawless Darkness
    Todellista black metallia. Verta, kuolemaa, Saatanaa. Ruotsin nykyscenen ykkösnimi.
  6. Arckanum – Sviga Læ
    Niin yksinkertaista, niin kylmää ja kolkkoa. Muistuttaa mitä black metal oli ja pitäisi olla.
  7. Scorngrain – Utopia.Paranoia.Perversions!
    Ihan puskista tullut yllättäjä, edelliset levytykset eivät kolahtaneet. Nyt toimii.
  8. Triptykon – Eparistera Daimones
    Ehkä mustinta metallia mitä on ikinä tehty, Tom.G.Fischer on nero.
  9. Troll – Neo-satanic Supremacy
    Melodisen black metallin ja Norjan scenen kärkinimiä, vaikkakin hieman ”hittikamaa”.
  10. Sister Sin – True Sound Of The Underground
    Kenties lievä pettymys levynä, eikä vedä vertoja edelliselle, mutta Liv Jagrell on naismetallilaulajista edelleen omassa luokassaan.

Juha Attola:

  1. Street Dogs – Street Dogs
    Kaikinpuolin pirteä ja hyvänkuuloinen levy. Hienoja kappaleita, tää piristää aina.
  2. Overkill – Ironbound
    Pitkän linjan veteraanit ei luovuta, eikä pidäkkään jos näin kovia levyjä tulee. Pesee edelleen muut genren bändit mennen tullen.
  3. Danzig – Deth Red Sabaoth
    Hieno paluu hieman yössä vaeltaneelta pimeyden herralta. Palauttaa uskon täysin yhteen kovimmista tekijöistä alalla.
  4. Suicidal Tendencies – No Mercy Fool/Suicidal Family
    Yleensä en ole kovin innostunut levyistä missä lämmitellään vanhoja juttuja uudelleen, mutta jos sen nyt näin toimivasti toteuttaa niin antaa mennä vaan!
  5. Volbeat – Beyond Hell/Above Heaven
    Aluksi suuri pettymys, mutta loppujen lopuksi hemmetin hieno levy. Sitäpaitsi jokainen levy jolla vierailee Mille Petrozza on mainitsemisen arvoinen.
  6. Hammertime – Hammertime
    Kuulin bändiä ekan kerran kun olivat Sick Of It Allin lämppärinä, toimi välittömästi, ostin levyn paikan päältä ja se onkin soinut todella vahvasti.
  7. Madball – Empire
    Bändi joka ei petä koskaan.
  8. Sick Of It All – Based On A True Story
    Hieno levy alan pioneereilta. Pirteässä kunnossa ukot vielä on.
  9. Dropkick Murphys – Live On Lansdowne, Boston MA
    Hieno live levy, hauskanpitoa varten ja onhan näillä törkeän hienoja biisejä.
  10. Jon Oliva’s Pain – Festival
    Tällä äijällä on yksi metallimusiikin hienoimmista äänistä. Ei enää aivan Savatage aikojen vedossa, mutta yksi kuninkaita joka tapauksessa.

Tommi Hämäläinen:

  1. Terror – Keepers Of The Faith
    Palautti uskon tän päivän hardcore-skeneen totaalisesti, kiitos siitä.
  2. Deftones – Diamond Eyes
    Yhtyeen kauan odotettu paluu-albumi, ei jätä kylmäksi ketään yhtyeeseen joskus retkahtanutta.
  3. Whitechapel – A New Era Of Corruption
    Ehdottomasti vuoden deathcore-albumi, yhtye pystyi edelleen yllättämään kuulijan jatkamalla kuitenkin omalla tutuksi tulleella polullaan.
  4. Lighthouse Project – Atonement
    Edelleen odottetujen albumien listalla liikutaan, synkkääkin synkempää ja punkiakin punkimpaa.
  5. A Day To Remember – What Separates Me From You
    Kiistelty arvosteluni puhukoon puolestaan, vuoden ”hyvä fiilis”-albumi. Olkoon se sitten tämä mikä erottaa minut muista.
  6. Kylesa – Spiral Shadow
    Mystiseltä yhtyeeltä jälleen kerran äärimmäisen mystinen albumi, timantin kovaa tavaraa ja erittäin monipuolinen paketti.
  7. The Devil Wears Prada – Zombie EP
    Ensimmäistä kertaa TDWP onnistui tekemään yhtenäisen levytyksen jolla kaikki raidat osuvat yks yhteen toistensa kanssa. Sekä ensimmäistä kertaa järkevillä biisien nimillä varustettuna, tietysti myös zombi-teema uppoo aina.
  8. Kvelertak – Kvelertak
    Norjasta tulee vuoden totaalinen yllättäjä, black metalilta ja punkilta haiskahtavaa mutta uskomattoman rokkaavaa räimettä.
  9. Become A Threat – Method In This Madness
    Vuoden kovin kotimainen hardcore-albumi jonka soundissa yhdistyy pyhä kolminaisuus: Down My Throat, St. Hood ja Bolt.
  10. Bring Me The Horizon – There Is A Hell, Believe Me I’ve Seen It. There Is A Heaven, Let’s Keep It A Secret
    Jollain ihmeen tavalla ko. yhtye onnistuu saamaan koukkuun joka kerta, vaikka ensikuuntelulla tuntuu ettei tästä tule mitään. Ei voi kun ihmetellä ja istahtaa pyöräyttämään levyn uudestaan.

Jari Kähönen:

  1. As I Lay Dying – The Powerless Rise
    Hieman pimentöön jääneen bändin uusin, joka on mielestäni ehdottomasti vuoden levy!
  2. The Sorrow – The Sorrow
    Uusi tuttavuus ja ehdottomasti vuoden positiivisin yllätys. Toimii kuin junan vessa!
  3. Funeral For A Friend – The Young and Defenceless
    Muutaman hieman kevyemän julkaisun jälkeen FFAF palaa juurilleen. Kerrassaan loistava EP.
  4. A Day To Remember – What Separates Me From You
    Kokonaisuutena ei ehkä täyden kympin levy mutta ne muutamat helmet nostavat sen kyllä aika lähelle.
  5. The Black Pacific – The Black Pacific
    Ex-Pennywise nokkaukko Jim Lindbergin uusi bändi ja onpas muuten mukavaa punk poljentoa.
  6. Avenged Sevenfold – Nightmare
    Vaikka meno on hieman rauhoittunut alkuaikojen rääkymismätöstä niin edelleen M.Shadows ja kumppanit saavat aikaan vaikuttavaa jälkeä.
  7. Cradle Of Filth – Darkly, Darkly, Venus Aversa
    No johan pomppas :D Eipä muuta.
  8. Sabaton – Coat Of Arms
    Ruåttin poikien ehkä paras levy tähän asti. Vaikuttavia sanoituksia ja loistavia kappaleita!
  9. For Today – Breaker
    Kolahtaa ku metrinen halko lumihankeen. Loistavaa metallista hardcorea.
  10. Silent Sivilian – Ghost Stories
    Ex-Spineshank nokkamies Jonny Santosin uuden bändin toinen levy on positiivinen yllätys ja täyttä asiaa!

Niina Linna:

  1. Deftones – Diamond Eyes
    Levy näyttää sen, mitä Deftones on tänään – täynnä uutta energiaa ja elinvoimaa, vastoinkäymisistä huolimatta. Musiikillisesti ja lyrikaalisesti ehdottomasti vuoden paras levy.
  2. I Walk The Line – Language of the Lost
    Puhuttelevat lyriikat ja räjähtävät saundit. Ei jätä kylmäksi.
  3. No Shame – Ironing Day
    Levy todistaa, että No Shame todellakin on edelleen Suomen paras punk-bändi. Rehellistä ja aitoa menoa alusta loppuun. Yhteiskunnallista sanomaa unohtamatta.
  4. Envy – Recitation
    Japanin kielistä melodista hardcorea. Sydän viety ikuisiksi ajoiksi, enough said.
  5. Kvelertak – Kvelertak
    Norjalaisen bändin huikea debyyttilevy, jota ei ole helppo luokitella, koska levyllä on monta eri tyyliä, mutta toimii ehkä juuri siksi. Vaihtelu hardcorepunkin, perusrockin ja metallin kesken on outoa, mutta koukuttavaa.
  6. Paleface – Helsinki – Shangri-La
    Merkittävä levy, koska tyhminkään ihminen ei voi olla tajuamatta lyriikoiden huutavaa yhteiskunnallista kritiikkiä.
  7. Jukka Poika – Kylmästä Lämpimään
    Kesän 2010 kuumin levy, joka lämmittää myös talvella. Todistaa, että myös erosta ja ikävistä asioista voi tehdä leppoisia reggaeralleja.
  8. The Posies – Blood/Candy
    Viiden vuoden odottelun jälkeen, ei The Posies pettänyt odotuksia. Levy on monipuolinen, mutta samalla ah niin ihanan posiesmainen.
  9. Hurts – Happiness
    Hipster/80-luvun musasta yleensä ahdistuvalle, oli tämä bändin esikoislevy erittäin toimiva, kasarisynasaundeineen kaikkineen. Löysin uusia puolia itsestäni musiikin kuuntelijana.
  10. M.I.A. – /\/\/\Y/\ (Maya) – Niin käsittämättömät saundit, että tätä levyä joko vihaa tai rakastaa. Itse kuulun jälkimmäisiin.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

22 comments on “Toimittajien vuoden levyt 2010”

  1. maitokaakao

    Näitä on aina kiva plärätä ja bongailla uusia tuttavuuksia! Kiitos!

  2. Antti

    Spotify playlist?

  3. Tommi Hämäläinen

    En käytä.

  4. Riku Mäkinen

    Kyllä konkreettiset levyt vie voiton spotifysta ja muista latailuista ja ne myös tukee artisteja paremmin.

  5. Juha Attola

    Joo, kyllä levyn pitää olla mieluiten ihan konkreettinen levy.

  6. Teemu Hakala

    Saapahan pienemmät bändit parempaa levikkiä musiikilleen. Eipä levymyynneillä tienaa kuin Bono ja muut kumppanit. Paremmin niitä bändejä tukee käymällä keikoilla ja ostamalla krääsää…

  7. Aleksi Suuronen

    Joo ei taitais monikaan näitä bändejä tuntea jos ei niiden musaa sais kun konkreettisena levynä kaupasta.

  8. Arto Mäenpää

    No onneks ton sivun nimen ei oo koskaan ollu tarkotus viitata hardcoreen niin se ei meitä muita haittaa… :) Ja joka tyyliin on omat kirjoittajat, joka näkyy selkeästi myös noista listoista.. Mitä levyjen myyntiin tulee niin faktahan toi on että keikoilla käymällä ja bändi kamaa ostamalla nämä bändit pysyy hengissä… :)

  9. Tommi Hämäläinen

    Jos listaukset olis jakautunu genrejen mukaa niin tottakai keksisin heti 10 tän vuoden kovinta hardcore levyä.

    Tänä vuonna on tullu niin paljon älyttömän kovia levyjä eri genreistä, että niitten puntarointi keskenää aiheutti itellekki tuskasia hetkiä. Siinä vaiheessa viimestää huomasin, että tää vuos ei oo ollu kovin vahva hardcorelle vaikka seassa on myös vanhojen veteraanien uusia kiekkoja.

  10. Arto Mäenpää

    No mä oon ainaki tyytyväinen, että täälä on kaikilla suht laaja musamaku, mikä on mun mielestä ainakin vaan pelkästään rikkaus :)

  11. withu

    the powerless rise TODELLAKIN vuoden levy!! jos tätä metalligenreä mietitään

  12. Juha Attola

    Eihän Spotifyssä ja vastaavissa mitään vikaa ole, päinvastoin sieltä on helppo löytää uusia yhtyeitä, mutta keräilijänä pidän itse konkreettisista levyistä enemmän. Tommin kanssa samaa mieltä hc:n tilanteesta, vanhoja veteraaneja lukuunottamatta oli aika hiljaista. Toki joitakin helmiäkin löytyi. :)

  13. Niina Linna

    Antti varmaan tarkoitti Spotify playlist-kommentillaan, että josko Hcsanomien toimittajien valitsemat levyt voisi laittaa soittolistaksi Spotifyhin. Itse kannatan tätä, mitä sanoo Arto ?

  14. Riku Mäkinen

    Juhan kanssa samoilla linjoilla. Keräilijänä ne levyt on saatava kuitenkin konkreettisina levyinä, eikä minään bittitiedostoina. Että ei sinänsä mitään Spotifyä vastaan, mutta enpähän itse käytä.

    Ja saatanan kiitos, että täältä löytyy muutakin kuin hc:tä =)

  15. Arto Mäenpää

    En käytä Spotifyta niin mä en tommosta voi tehdä :)

  16. Teemu Hakala

    Sokeille tiedoksi että kyseinen Spotify lista on jo tehty ja löytyy täältä:

    http://open.spotify.com/user/itchian/playlist/5BYTLKZcYNJDgQCXex7Cy0

  17. Markus Mähönen

    ”Kuuntele kaikkia valittuja levyjä Spotifyssa.”

    Harhaanjohtavaa, eipä löydy kaikkia valittuja levyjä Spotifysta. Esim. Enochian Crescent puuttuu.

  18. Teemu Hakala

    Eipä ole meidän ongelma mikäli Enochian ei ole sinne levyään lykännyt. Mutta kun kerran Suomalaiset tykkää pilkkua viilata niin vaihdetaan sitten otsikko…

  19. Arto Mäenpää

    Ei tähän voi taas kommentoida muutaku että kyllä me Suomalaiset ollaan vaan idioottia kansaa.. Kaikesta sitä kans jaksetaan itkeä..

  20. Riku Mäkinen

    valivalivali =)

  21. VIktor

    Uutta NEF.VI.LIM levyämme ei vielä Spotifystä löydy, koska julkaisija ei sitä vielä sinne kuunneltavaksi halunnut.

    Edellinen täyspitkä Black Church Spotifystä toki löytyy streamattavana, jos EC:n musiikki kiinnostaa.

  22. AntiChristDevilsChild

    En voi sietää kommentteja, että kyllä levyn pitää olla ihan konkreettinen ja kyllä se fyysinen levy on se kun sen saa käsiinsä ja sitä hypustelee. Haistakaa Vittu! Musiikki puhuu puolestaan saatana. Ihan vitun sama miulle mistä sitä kuuntelen, vaikka itiassa ripatulta cd mp3 paskalta vittu ihan sama!

Comments are closed.