Toimituksen klassikot: Pantera – Vulgar Display of Power
Kun Metallica vuonna 1991 julkaistulla bändin nimeä kantavalla albumillaan hylkäsi alkuvuosiensa thrash/speed metallin nousten näin uransa suurimpaan kaupalliseen suosioon ja Megadeth teki saman vuotta myöhemmin ilmestyneellä ”Countdown To Extincionilla”, seurasi moni muu yhtye perässä. Suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 1990 platinaa myyneellä ”Cowboys From Hell” -albumillaan noussut post thrash/groove metal -yhtye Pantera toimi kuitenkin täysin päinvastoin.
Vuonna 1992 julkaistu ”Vulgar Display Of Power” esitteli entistä raskaampaa ja groovaavampaa riffivyöryä, vokalisti Phil Anselmon heavy metal -vaikutteisten falsettien tehdessä tilaa aggressiivisemmalle hardcore -ilmaisulle. Albumin avausnelikko ”Mouth For War”, ”A New Level”, ”Walk” ja ”Fucking Hostile” tukee ikonisen kansikuvan luomaa mielikuvaa: näin totaalista musiikillista turpaanvetoa on harvemmin kuultu. ”This Love” ja päätösraita ”Hollow” puolestaan todistavat, että bändiltä onnistuu rauhallisempikin toteutus, sen menemättä kuitenkaan siirappisen pehmoilun puolelle.
Vanhojen jyrien pehmettyä ja grungen lopulta lyötyä koko metalligenren hetkellisesti kanveesiin, oli Pantera yksi harvoista, joka ei muutokseen taipunut. Itse asiassa bändi väänsi vaihdetta entistäkin raskaammaksi vuoden 1994 listaykköseksi nousseella ”Far Beyond Driven” -albumillaan, eikä vuoden 1996 ”The Great Southern Trendkill” mikään balladilevy ole sekään. Metallimusiikin aikajanaa tarkasteltaessa on Panteran merkitys täysin kiistaton sen syntymähetkistä aina tähän päivään asti. Vuosina 1990–1996 julkaistu neljän albumin suora hakee vertaistaan, eikä monellakaan bändillä ole vastaavaa tarjota edes haastamaan, saati saavutusta päihittämään. ”Vulgar Display Of Power” on 90-luvun merkittävimmän metallibändin ajaton klassikko, jonka pitää kuulua jokaisen raskaan musiikin ystävän yleissivistykseen. Kannattaa ehdottomasti tsekata myös tuon ajan Pantera-livetallenteita. Bändin loiston päivien kaltaista täydellistä dominointia kun harvemmin pääsee todistamaan, edes jälkikäteen youtubesta.
– Toni Lehtonen
Mainos päättyy
Suomessakin 5.sijalle virallisella albumilistalla kivunnut ”Vulgar Display Of Power” on merkkipaalu niin allekirjoittaneelle, yhtyeelle kuin metallimaailmallekin. Jo kansikuva turpaanvedosta lupasi hyvää, levyn sisältö vielä parempaa. Pantera oli tullut jäädäkseen, ja legenda Dimebag Darrell vakiinnutti paikkaansa kitarajumalana.
Klassiset biisit olivat tietenkin levyn alkupäässä, ja ne rokkaavat edelleen. Puolet levystä saattoi jäädä kuulematta ihan vain sen vuoksi, että ensimmäinen puolisko vei kaiken energian mennessään. Vasta myöhemmin orientoitui kuuntelemaan myös loppuosan levystä.
”Cowboys from Hell” oli allekirjoittaneen ensimmäinen Pantera-levy (elämää nähnyt käytetty rieska edesmenneestä Seinäjoen äänilevykauppa Monosesta), mutta jostain kumman syystä ”Vulgar Display Of Power” tuli hankittua kokoelmiin viimeisimpien joukossa. En muista, miksi näin tapahtui, mutta tilannetta on kuunteluiden osalta korjattu niin, että levy on ehdottomasti noussut ykköseksi henkilökohtaisten Pantera-mieltymyksien suhteen.
Levyä kuunnellessa miettii pakostakin, miten nelihenkinen yhtye voi olla näin raivokas ja miten ihmeessä yksi mies voi soittaa kitaraa siihen malliin, että nykybändit tarvitsevat vähintään kaksi kepittäjää hoitamaan Dimen duunia. Tämänkaltaiseen metalliin ei pysty kukaan nykypäivänäkään. Samanlaista ei ole eikä tule koskaan olemaan. Harmittavasti Panteran tarina päättyi liian varhain ja veli-Dimen aika keikkalavoilla päätettiin meidän puolestamme. R.I.P. Dimebag.
Levyllä kuullaan ehkä myös nopeinta Vinnie Paulin hakkausta. Veljekset (Dime & Paul) muodostavat uskomattoman duon, joka iskee saumatonta tykitystä, jota Rex Brownin basismi tukee. Ja eihän tämä levy olisi mitään ilman Anselmon uskomatonta raivoa vokaaleissa. Levyn tuotannosta vastasi alan pioneeri Terry Date, joka oli mukana jo ”Cowboys from Hell” -albumilla ja jatkoi kollaboraatiota bändin kanssa tuottamalla myös seuraavat kaksi studiorieskaa ”Far Beyond Driven” ja ”The Great Southern Trendkill”.
Myöhemmin tuli muuten hankittua levyn re-masteroitu 20-vuotisjuhlajulkaisu, jossa on mukana bonus-DVD ja biisi ”Piss”, joka katosi/jäi yli varsinaisen levyn äänityssessioista. Bonus-DVD sisältää kolme virallista musavideota (”Mouth for War”, ”This Love” ja ”Walk”) sekä vuonna 1992 Italiassa Monsters of Rock -festareilla taltioidun setin. Muitakin erikoisversioita levystä on julkaistu, mutta tämä nyt oli kaikkein helpoimmin saatavilla ilman ulkomaantilauskikkailuita.
Uskomaton levy, joka on jäänyt historiaan yhtenä parhaimmista metallilevyistä kautta aikojen!
-Jarmo Hänninen
Vuosi 1992 oli tärkeä monella tapaa. Pantera levytti merkittävimmän albuminsa ja eräs ylistetty arvostelija syntyi… Kuten varmasti moni muukin, tutustuin metallimusiikkiin ja tähän bändiin Metallican ja Megadethin ohella yläasteikäisenä. Äijämäinen ”haista vittu” -asenne on helposti omaksuttavissa, varsinkin kun on vihainen teini. En myöskään tunne ketään metallidiggaria, joka ei pitäisi Panteran musiikista. Olen kai valinnut tuttavani hyvin!
”Vulgar Display of Power” näyttelee itselleni levyä, joka alkaa viidellä erittäin kovalla ja klassisella Pantera-rallilla mutta jossa loppumateriaalin jää tuon viisikon varjoon. Loppulevy ei suinkaan ole huono. On hankalaa selittää, miksi alkupää on kulminoitunut mielikuvaksi koko albumista, mutta onneksi saman mielipiteen jakavia faneja löytyy lisäkseni monia.
Tarttuva groove on pääosassa monessa kappaleessa. Kitaratyöskentely on todella vaikuttavaa, ja Dimebagin riffit ovatkin innoittaneet monia hevipäitä aloittamaan kitaransoiton. ”Walk” on loistava esimerkki siitä, miten yksinkertainen kitarakuvio voi potkia ja lujaa. Viime vuonna ilmestyneelle 20-vuotisjuhlapainokselle löydettiin arkistojen kätköistä vuosia kadoksissa ollut ”Piss”, joka lisättiin turpaanvetolevyn jatkoksi. Tämän lisäksi faneilta pyydettiin videomateriaalia itsestään riehumassa Panteran tahtiin, ja sitä myös saatiin. Musiikkivideo näyttää juuri siltä, miltä sen odottaisi näyttävän, ja itse kappale antaa sellaiset fiilikset, kuin se olisi ollut aina levyllä mukana.
– Ville Kangasniemi
Mainos päättyy
Kappalelista:
1. Mouth for War
2. A New Level
3. Walk
4. Fucking Hostile
5. This Love
6. Rise
7. No Good (Attack the Radical)
8. Live in a Hole
9. Regular People (conceit)
10. By Demons Be Driven
11. Hollow
12. Piss (20-vuotisjuhlajulkaisun bonuskappale)
bonus-DVD:
Live in Italy – Monsters of Rock 1992
1. Mouth for War
2. Domination/Hollow
3. Rise
4. This Love
5. Cowboys from Hell
The Videos:
6. Mouth for War
7. This Love
8. Walk
Kirjoittaneet: Toni Lehtonen, Jarmo Hänninen ja Ville Kangasniemi
Pantera Facebookissa
Pantera.com
Mainos päättyy
