Toimitus listasi omat suosikkinsa demonurkkien voittajien joukosta: katso valinnat sekä kuuntele kappaleet yhtyeiltä
Hyvää äitienpäivää Demonurkasta. Tällä viikolla mennään vähän erilaisilla askelmerkeillä, sillä kilpailu Nummirock-paikasta on päättynyt ja voittajaksi julistettu Oulusta ponnistava Kuritus. Suuret onnittelut voittajille!
Mutta koska Demonurkan voittajissa on aimo kasa muitakin loistavia yhtyeitä, joita sietää kuunnella vielä yhden jos toisenkin kerran, olemme koonneet teille listan, jossa tämän vuoden Nummirock-kilpaan valitut Demonurkkien voittajat on listattu paremmuusjärjestykseen. Olemme molemmat laittaneet paremmuusjärjestykseen 15 suosikkiamme kirjoittamiemme Demonurkkien voittajista. Nimimerkit JP ja TA merkitsevät arvostelun kirjoittajaa.
1. Mustasuo – ”Valossa”
Grindcoren, crust punkin ja black metalin epämääräinen sekasikiö, jonka kappaleet ovat aggressiivisia, nopeita ja sisältävät jämäköitä riffejä. Ehkä paras osa bändiä on vokalistin äärettömän häiriintynyt ulosanti, jossa on jotakin todella kipeän kuuloista. Tätä bändiä tulee paljon kuunneltua vieläkin. JP
1. Funeral Home – ”Fear Of Death”
Kuopiosta korvakäytävät koetukselle pistää Funeral Home. Yhtyeen musiikin perusaineena on melodinen death metal, johon se sotkee thrashia ja black metalia. Sen verran maukkaan ja vanhoille ajoille kunniaa tekevän keitoksen yhtye on onnistunut tekemään, että kuola alkaa valua jo ensitahdeilta lähtien. Kerrassaan loistavaa menoa. TA
2. The Paratise Paradise – ”The Devil Walks Beside Me”
Black metalin ja bluesin hämärästi yhdistelevä bändi on kyllä sangen kipeän kuuloinen tuttavuus. Rujot soundit sopivat pirun hyvin bändin häijyyn ulosantiin. JP
2. Antic Tone – ”Marooned”
Helsingistä tuleva Antic Tone sekoittaa musiikillisen keitoksensa mm. hard rockista, grungesta ja funkista. Takataskussaan yhtyeellä on valttikortti nimeltä Teemu Kairamo. Hän on yhtyeen laulaja-kitaristi, jonka loistava laulusoundi tuo mieleen Layne Staleyn ja Eddie Vedderin kaltaiset laulajasuuruudet. Pelkän loistavan laulajan varassa yhtye ei kuitenkaan ole, vaan koko pakka on kappaleita myöten tiiviisti kasassa. TA
3. Giant Mammoth – ”Slaves”
Raskasta alternative rockia armottomalla groovella. Sopivasti asennetta, soundit kohdillaan ja meno just sellaista että saa menojalan vipattamaan. JP
3. Last To Exist – ”Live Today”
Turusta tuleva Last To Exist räimii melodista hardcorea. Yhtyeen musisoinnista tulee vokalistin soundia myöten mieleen naapurimaan hardcore-ylpeys Raised Fist. Aivan Raised Fistin terävimpien hittien tasoisia kappaleita Last To Existillä ei vielä plakkarissa ole, mutta lähellä jo ollaan. TA
4. Kyynaamat – ”Helmikuu”
Häikäilemättä 80-luvun lopun syntikkapainotteista suomirockia, joka iski kyllä puun takaa. Tarttuva biisi ja siitä paistaa kaikki ihana tökeryys, mikä tekee sen ajan musiikista ajatonta. Tarttuvan kertosäkeen omaava biisi on kyllä niin kesähittimateriaalia. Nerokasta ja hienoa musaa! JP
4. The Feral Young – ”Been Down So Long”
Turusta tuleva The Feral Young määrittelee itsensä noise rock -bändiksi, joka nappaa musiikkiinsa vaikutteita alternativen suunnalta. Yhtyeen oivallisesta ”Been Down So Long” kappaleesta tulee eittämättä mieleen Queens Of The Stone Agen aavikolle tuoksahtava musisointi, tosin The Feral Youngilla vokaalit ovat paikoitellen astetta rankemmat. Omaperäisyydestä yhtyeelle myös kiitosta; tällaiselle on hyvin tilaa Suomen musiikkiskenessä. TA
5. Ryhtiliike – ”Kuolema, Vapahtaja”
Pari minuuttinen biisi on todella hypnoottinen. Maaniselta kuulostava vokalisti, suttuiset soundit ja maksimiin särötetyt kitarat luovat todella omintakeisen tunnelman. Jotenkin ihastuttavan ääriraskasta menoa ja sopivaa; silloin ihmisviha saavuttaa maksimitason. JP
5. Malephar – ”My Sword Is My Messiah”
Malephar on Tornion lahja kuolonmetallille. Tämä vanhan koulun kuololle haiskahtava yhtye räimii niin autenttista dödistä, että musisointia saattaa helposti erehtyä luulemaan viime vuosituhannen tuotokseksi, vaikka yhtyeen jäsenet lievät olleen silloin vielä vaipoissa. Erityiskiitokset yhtyeen vokalisti-kitaristi K.K:lle, jonka suoraan helvetin kidasta tulevalta kuulostavat vokaalit herättävät kuulijassa myhäilyä. TA
6. Uhrilahja – ”The Rite Of The Coiling Dragon”
Perinteitä kunniottavaa suomalaista black metalia. Kitarat surisevat kivasti ja riffittely on vallan laadukasta. Pirun toimivaa matskua ja mukavan eeppinen kappale, joka kasvaa hienosti loppua kohti. JP
6. VVV – ”Rokkimuija95”
VVV eli Vitun kova vasara tehtailee suomenkielistä punkrockia, joka pistää vastaansanomattomalla energiallaan päät heilumaan. Myös yhtyeen sanat ovat toimivia ja ne on kuin tehty livenä hoilattaviksi. TA
7. Noituma – ”Jokainen hautaa omansa”
Synkkyydessään vallan mainio teos ja äärettömän tiukka todistus bändin monipuolisuudesta. Kertosäkeen komean tuskaiset huudot saavat kylmät väreet menemään selkärankaa pitkin. JP
7. Blue Eyed Sons – ”Witches”
Blue Eyed Sons nappaa vaikutteensa 60- ja 70-lukujen rock-suuruuksilta, joista etenkin Led Zeppelin on vahvasti kuultavissa, sillä yhtyeen laulaja Joel Hellströmin vokalisointi muistuttaa erehdyttävästi Robert Plantin äänitaiturointia. Hellströmin ultraääniä hipovat kiljahdukset saavat jopa 70-luvulle jämähtäneen Zeppelin-faninkin heristämään tinnittäviä korviaan. TA
8. Mansesteri – ”Turbolenssi”
”Poikkeus vahvistaa säännön” -palkinnon voittaja omassa listassani. Meno on mukavan menevää, ja varsinkin kertosäe jäi heti ensimmäisellä kuuntelulla päähän soimaan. Selkeää hitin makua tässäkin. Kertosäkeiden puhtaat laulut on vallan mainiosti vedetty ja musiikin tarttuvuus on vedetty äärimmilleen. JP
8. Raatola – ”Reign of Roots”
Raatola on vuonna 2015 perustettu death-thrash -poppoo Tuusulasta. Yhtyeen meno on kaikin puolin kohdillaan ja kappaleiden väliltä löytyy mukavaa vaihtelua aina suoraviivaisesta kaahauksesta, pahaenteisen hidastelun kautta Pantera-tyyliseen groovailuun. Myös tuotanto on kohdillaan. TA
9. Distress Of Ruin – ”The Explorer”
Synkän eeppistä ja sopivan monipuolista, modernia, melodista death metalia. Tuotanto on rautaista, tarttuvuus ”jeesusteipin” luokkaa ja bändin soitto kulkee kuin höyryjuna. JP
9. Tuhonsiemen – ”Hirttonuora / rukousnauha”
Vuonna 2011 perustettu Tuhonsiemen on Jyväskylän lahja black metalille. Yhtyeen suurin vahvuus on kappaleiden monipuolisuus, mikä näkyy erilaisina rakenteina ja riffeinä kuten myös puhtaina lauluina, joita löytyy pieninä annoksina yhtyeen tuotannosta. TA
10. Ninetyfive50 – ”Beauty And The Beast”
Tiukan tappavaa menoa, joka on raskasta mutta samalla hyvin tarttuvaa. Groovaavaa ja mukavan raskasta. JP
10. Claudication – ”Lost In The Woods”
Claudication tulee Kouvolasta ja mättää vauhdikasta punkkiin kallellaan olevaa vaihtoehtorockia, joka on kuin tehty sen tahdissa pogoamiseen. Yhtyeen vahvuuksia ovat loistava ja monipuolinen laulaja, vastaansanomaton energia sekä yksinkertaisen tehokkaat kappaleet. TA
https://soundcloud.com/user-279334256/lost-in-the-woods
11. Tocornal – ”Shake It”
Aimo annos rokkaavuutta, kivasti groovea, reippaasti tarttumapintaa, taitoa ja asennetta. Tähän soppaan vielä loistavaääninen laulaja. Valmis bändi radioon ja isommille areenoille. JP
11. Pahan Ikoni – ”Nimeni on misantropia”
Vuonna 2008 perustettu Pahan Ikoni tulee Helsingistä ja mättää suomenkielistä death-thrashia. Paketti on komeasti kasassa ja etenkin komeat ja kahden kitaristin voimin suoritetut kitarasoolot herättävät hilpeyttä. ”Nimeni on misantropia” -kappaleesta löytyy kertosäe, joka kutkuttelee jopa kaupallisuuden rajamaita. TA
12. The Keinovaginas – ”Mies eikä persereikä”
Sopivan ruttuisilla soundeilla äänitetty kappale ja pääosissa on vokalistin aidosti vitutusta tihkuva ääni. Kitaroissa on myös mukavan rouhea soundi, joka on kuin tehty kovalla kuunneltavaksi. JP
12. Matara – ”Apple”
Vuonna 2009 perustettu helsinkiläinen Matara on Suomen Alice In Chains. Jerry Cantrellin ja kumppaneiden vaikutus paistaa läpi riffien, laulumelodioiden ja jopa tekstien kautta. Mutta mikäs siinä, kun homma sujuu parhaillaan jopa Alice In Chainsin tasoa hipoen. TA
13. Juha Nummela – ”Epäkohtia”
Kitaravetoista rockia sangen suorasanaisilla sanoituksilla. Vokalistin ulosannissa on myöskin aistittavissa aitoa raivoa ja tunnetta. Varsinkin kappaleen kertosäkeet tulevat semmosella voimalla, että biisin idea tulee varmasti kaikille selväksi. JP
13. Killsorrow Klan – ”Fabrication of Souls”
Vuonna 2016 perustettu Killsorrow Klan tulee Lahdesta ja mätkii modernia dödistä black metal- ja core-vivahteilla. Tekninen osaaminen yhtyeellä on kohdillaan ja soundit kestävät vertailun ammattitason teosten kanssa. Yhtyeen kappale ”Fabrication Of Souls” alkaa tunnelmallisesti, minkä jälkeen kiihdytetään oikein kunnon kaahaukseen. Kaahauksen jälkeen ilmoille lyödään junttariffi, joka loistaa erinomaisuudellaan ja jonka saattaisi hyvin kohdata vaikkapa Try not to headbang -haasteessa. TA
14. Skull Altar – ”Impure”
Sekoitus 80-luvun thrash metalia ja 90-luvun death metalia. Meno on äkäistä ja asennetta on reippaasti mukana. Potentiaalia on nimittäin vaikka mihinkä. JP
14. DEEP – ”No Return”
Joensuusta tuleva DEEP soittaa psykedeelisillä mausteilla marinoitua raskasta rockia. Homma toimii hienosti, riffit ovat huuruisia ja laulumelodiat maittavan omaperäisiä. Erityismaininta menee yhtyeen basistille, jonka bassolinjat kiemurtelevat kuin hypnotisoitu käärme. Käärmeen lailla hypnotisoiden kuuntelijan. TA
15. Anteron Sukset!!! – ”Antero lähtee”
Biisissä on jotain pirun tarttuvaa, rujoa ja menevää. Se sisältää hyvin hävyttömän poppimaisen kertosäkeen, joka on taustalla kuuluvien ”uu uuu” -huutojen kanssa todella hienon kuuloinen. JP
15. Your Royal Madness – ”Burning Soul”
Your Royal Madness vääntää progressiivista hard rockia. Vaikutuksen tekevät kekseliäät kappaleet ja yhtyeen jäsenten todella korkealla tasolla olevat yksilötaidot. Yhtyeen suurin hitti on eittämättä majesteettisiin mittoihin kasvava, progressiivisen hard rockin mestariteos ”Burning Soul”. TA
Demonurkka jää tämän jutun myötä kesälomalle, mutta demoja otetaan edelleen vastaan vanhassa tutussa osoitteessa: http://kaaoszine.fi/demoupload/