Tontunvastaista propagandaa: arvostelussa Tonttu, Riimuja Ja Tonttuja 8

”Miksi teidän levyllänne kukaan ei soita luuttua? Soittaako kukaan edes mandoliinia? No ei tietenkään! Mistähän tämä voisi johtua?  Arvatkaa nyt edes minun mielikseni. No kun te perkele kaikki rakastatte tonttuja ja olette valmiita antamaan vaivalla rakentamamme maailman tonttujen haltuun! Teidän mielestänne on ihan ”ookoo”, jos tontut nauttivat pernanne kamalina juomasekoituksina ja raapivat kainaloistanne kookkaimmat karvat hammaslangaksi… Ja siinä ei puudutusaineita ole tarjolla!”

”Täytyy vain ihmetellä, että lajimme on säilynyt näinkin pitkään… On se nyt varma, että saatte ihan keskenänne sympatiseerata ja kaveerata niiden punalakkien kanssa, olkaatten hyvät vaan, mutta odottakaas sitä iltaa, kun puhdistava liekinheittimiemme tuli saapuu naapurustoonne! Kyllä silloin itketään ja voivotellaan ja ollaan niin ihmistä! Onhan nämä nähty.”

”Uusimmat musiikilliset taidonnäytteemme tulevat nostamaan meidät niin korkeiden hevosten päälle, että on sieltä ilo sitten huudella käskyjä ja anglismeja! Uusimpien jäseniemme (Freiherr von Gargamel ja Marcel P. Miel Noirista) pettävien hymyjen takana piilee riemastuttava tuhovoima, jonka teistä heikoimmat saattavat tuntea maanjäristyksen kaltaisena tunteena ja haikotuksena jaloissanne! Rudolf on antanut täyden panoksensa johtaen kuulijansa sanoinkuvaamattoman miellyttävään ahdistukseen ja alemmuuden tunteeseen! Jopa High Commander on lainannut ääntään, houkutellen sympatiseeraajia talikkojemme piikkeihin ja soihduilla tuhottaviksi! Allekirjoittanut (Tonttufindergeneral Hanz-Baal) tietenkin jatkaa totuttua linjaansa tuoden lämpöä, rakkautta ja joukkotuhontaa lämmittämään kylmiä öitänne!”

”Ja kun luulet olevasi turvassa kuunneltuasi ”T8”:n, älä odota hetkeäkään, vaan avaa hilpeän haikea mestariteos, jonka uljas joukkomme toteutti kamraadiemme, Fahlin, kanssa jatkaaksemme ”Was Würden Gnome Sagenin” syvästi kantaaottavaa tarinaa! Siinäpä korva lepää ja kaikki vanhat positiiviset ajatukset haihtuvat kuin happoon uitettu tonttu! Ihanhan tässä meinaa alkaa hempeilyttämään…”

”Joskus täydellisyys vie aikaa, joskus siihen ei koskaan päästä. Anti-Gnomemartialindustrialneofolkmetalin lipunkantajana odotteluaikoja ei ole!”

Näin totutun jaaritellen, harhaillen ja fanaattisesti vastasi TFG, kun häneltä kysyin yksinkertaisen kysymyksen – Mitä Tontun uusi levy tuo? Senhän jo luulisi kaikkien tietävän, että levy on tontunvastaista propagandaa, ja sanoma on selvä: tontut ovat kamalia ja ne pitää tuhota. Ja tonttujen sympatiseeraajat pitää myös tuhota – tai ainakin niitä pitää kurittaa irti tonttujen pauloista, ellei muuta. Jäljelle jää siis vain suuri kysymys: Minkälainen levy on musiikilliselta esitykseltään? Ja siihen vastaan minä.

Levyn alkuun on tuotu konserttimaista tunnelmaa, mikä symboloi tontunvastaisuuden leviämistä ihmisten keskuudessa. ”Riimuja ja tonttuja” alkaa rauhallisesti, jopa pakanasävytteisen kirkollisesti. Mukana on kansanmusiikkimaista sävyä. Vihapuhe on selkeää ja opastavaa. Rajummaksi meno muuttuu kertosäkeessä, missä terroristimaisesti pönkitetään mantralla voimavaroja taistelua ja tappamista varten.

Jo ensimmäinen kappale kertoi, että enää ei kerrota tontuista eikä niiden ilkeistä ja ikävistä tavoista. Nyt ei enää taistella ja levitetä tietoisuutta. Sota on alkanut! Toinen kappale lähteekin ihan toiselle linjalle tiukan EBM-ryminän ja rockin kanssa. Yhtyeiden, kuten Elite! ja Ministry ystäville ”Tonttujen loputtomassa suossa soi pimeyden ääni” on reipasta rytinää, mutta myös helposti lähestyttävää, vaikkei konemusiikkirockpumppaus ihan ole sitä omaa herkkukoriani. Seuraava kappale heittäytyy taas ihan eri suuntaan shamanistisella folk-otteella. Kappale kertoo peikkolaisen aatoksista ja muutoksesta tontuksi. Tarina on hieno ja herkkäkin, mutta se ei saa antaa sinun alkaa tuntea sääliä näitä likaisia olentoja kohtaan! Ehkä kappale on vain testi, oletko tarpeeksi vahva vastustamaan tonttuja ja niiden metkuja ja juonia meidän tuhomme edistämiseksi. Musiikillisesti kappale on erittäin onnistunut vaikeassa lajissaan olla uskottava eikä vain päälleliimattu teema. Suosikkia levyltä on vaikea löytää, mutta ”D)evoluutio NYT!” on ehdottomasti taidokkain.

”Was Würden Gnome Sagen” onkin sitten rajumpaa industrialmetallia. Levyn viimeinen kappale, ”Tonttu 2″, onkin sitten perinteisempää Tonttua mihin on totuttu, mutta kuitenkin jollain tavalla kaikin puolin syvemmin soitettu. Tähän syynä on todennäköisesti ihan vain musikaalinen kehittyminen ja moninaistaminen.

Levyllä on hyvin tasapainotettu rauhallisemmat, pohdinnallisemmat ja soitannallisemmat kappaleet kovempien rämistelyjen kanssa. Kuuden kappaleen levyllä teemojen hajanaisuus ei niin pääse häiritsemään, ja kuitenkin sanoma on niin yhtenäinen ja piukka lankakerä, että genrelliset sekoilut eivät saa sitä purkautumaan – punainen lanka (tonttujen keksimä sanonta?) pysyy suorana alusta loppuun.

Ihan lopussa on vielä hassun hauska viittaus erääseen suomalaiseen maailman tunnetuimpaan black metal -yhtyeeseen viime kesän festareilta, ja tiukka encore!

Tämä on tiukka, taidokas, tasapainoinen, tuhovoimainen, täydellinen Tonttu. Minun on vaikea valita suosikkilevyäni, tai edes suosikkikappaletta yhtyeeltä, mutta teknisesti tämä on ehdottomasti kaikkein paras. Jopa sisällöllisesti kärjessä. Ellet ymmärrä tontunvastaista propagandaa (Saatat olla niiden possessoima, jos sinulla on erikoisia oireita, kuten laajennut hammaskalusto ja halu ihmislihaa kohtaan ravintona, tai outoja lonkeroita kainaloissasi, mitkä tekevät palvontaliikkeitä Korvatunturin suuntaan. Tai sitten saatat olla vain niiden sympatiseeraaja, jolloin polviesi pitäisi tutista tämän levyn kuuntelemisen jälkeen.), tämä levy tarjoaa silti hyvää musiikkia, mikä on nyt jopa entistä lähestyttävämpää sinulle, hänelle ja kaikille!

https://digital.panicmachine.com/album/riimuja-ja-tonttuja

Arvosana: 10/10

Kappalelista:

  1. Riimuja ja tonttuja
  2. Tonttuuden loputtomassa suossa soi pimeyden ääni
  3. (D)Evoluutio NYT! (FromPto Tandbackagain)
  4. Was Würden Gnome Sagen – WWGS
  5. Tonttu 2

Kommentoi julkaisua