Torche vakuutti jäisen yleisön Kuudennella Linjalla 15.11.

Yhdysvaltain Floridasta kotoisin oleva Torche saapui vihdoin Suomeen muutaman vuoden tauon jälkeen. Viimeksi yhtye vieraili Suomessa vuonna 2013 Kuudes Aisti -festivaalilla, ja bändin fanikunta on odottanut sitä takaisin lauteille siitä asti. Floor-yhtyeen raunioista noussut poppoo julkaisi uuden “Resarter”-levynsä keväällä 2015, ja levyn julkaisun myötä käynnistynyt rundi rantautui nyt Suomeen. Kuudennella Linjalla rauhallinen ja hiljainen yleisö odotti bändin aloittamista sunnuntaille tyypillisellä hillityllä jäisyydellä ja oletettavasti loiventavia juomia nauttien.

Torchen setti lähti käyntiin biisillä “Sandstorm”, joka löytyy bändin arvostetulta levyltä “Meanderthal”. Yhtyeen musiikkia on usein luonnehdittu sludge-popiksi johtuen bändin tavasta yhdistellä raskaita riffejä ja matalia taajuuksia hyvinkin helposti tarttuviin melodioihin ja rakenteisiin. Vaikka bändi soittikin keikkansa pääasiassa melodisiin biiseihin painottaen, todisti se kerta toisensa jälkeen olevansa todellinen riffijyrä. Etenkin “Sky Trials”  sekä poppirallit “Kicking” ja “Across the Shields” olivat tajuttoman solideja vetoja bändin vanhasta materiaalista. Yllättäen bändin ensimmäiseltä levyltä poimittu “Charge of the Brown Recluse” oli taas vaikuttava veto basistin soittamien matalien efekti-äänien takia. Basistin avoimena soitetut matalat kielet loivat mielettömän tunnelman biisiin.

Vaikka itse pidän bändin uusimmasta “Restarter”-albumista paljon, tuntui muu yleisö hiukan vierastavan uutta materiaalia. Uudet bisset haettiin aina levyn biisien lähtiessä käyntiin. Kontekstinsa ulkopuolella kuultuna iso osa “Restarterilta” poimituista kappaleista jäi menevämpien biisien jalkoihin, ja ne tuntuivat turhan paikoillaan junnaavilta osana keikan kokonaisuutta. Levyltä vedetyistä kappaleista mm. “Minions” sekä avausraita “Loose Men” jäivät hyvinä vetoina mieleen.

Torchen keikka oli kaiken kaikkiaan hieno kokemus, ja olisin toivonut sen jatkuvan ikuisesti. Yhtye oli hyvässä vedossa, ja siitä huokui ilo soittaa biisejä yleisön edessä. Solisti-kitaristi Steve Brooks tuntuu olevansa oman elämänsä Jack Black esiintyessään ilmeikkäästi yleisölle. Fiilistelevä yleisö oli kuin sulaa vahaa hänen astuessaan alas lavalta “Annhilation Affair” -biisin aikana soittaakseen soolon. Toinen kitaristi Andrew Elstner näytti kärsivän teknisistä ongelmista muutaman ensimmäisen biisin ajan muttei antanut sen vaikuttaa menoonsa: jätkä soitti parikin biisiä ilman efektejä hymyissä suin.

Haluan vielä erikseen hehkuttaa Torchen rytmisektiota. Basisti Jonathan Nuñez oli asettunut lavan paraatipaikalle eli eteen ja keskelle. Keikan alkaessa syy asetelmaan oli hyvin selvä: basisti soitti ja esiintyi niin hyvin, että hänen soitantansa tuntui ja näytti lähes mustalta magialta kaikessa vaivattomuudessaan. Rumpali Rick Smith piti koko porukkaa kasassa uskomattoman tiukalla ja vivahteikkaalla soitannallaan.

Vaikka Kuudes Linja tarjoilikin hyvin otollisen tilaisuuden nähdä mm. Mastodonin ja  Baronessin kaltaisten sludge-jättiläisten kanssa kiertäneen bändin suhteellisen intiimissä tilassa, toivoisin näkeväni Torchen myös isommilla lavoilla. Bändin musiikin soisi kantautuvan useammankin kuuntelijan korviin.

Settilista:
1. Sandstorm
2. Minions
3. Loose Men
4. Kicking
5. Reverse Inverted
6. In Pieces
7. Healer
8. Across The Shields
9. No Servants
10. Believe It
11. Grenades
12. Vampyro
13. Sky Trials
14. Mash It Up
15. Restarter
16. Charge of the Brown Recluse
17. Undone
18. Annihilation Affair
19. Harmonslaught
Encoret:
20. Barrier Hammer
21. Tarpit Carnivore

Raportti: Ida Alina Immonen