Tornado on kotimainen, kansainvälisellä vivahteella, varustettu thrash metalia soittava orkesteri. Yhtyeen debyyttialbumi ”Amsterdam, Hellsinki” julkaistiin vuonna 2011, ja uusin tuotos ”Black President” seuraa debyytin jalanjälkiä. Jo bändin nimi kuulostaa genreen sopivalta, mutta miten onkaan itse musiikin laita?

”Black President” lähtee käyntiin albumin nimikkoraidan uhoamisella. Lyhyt avausraita sisältää paljon asiaa ja antaa esimakua siitä, mitä koko albumi pitää sisällään. Tämän lyhyen ja ytimekkään mättäyksen jälkeen alkaa ”I, Individualin” kitarariffi, joka muistuttaa hieman Slayerin ja Lamb Of Godin välimuotoa. Koko kappale kuvaa Tornadoa osuvasti: se on energinen ja kantaaottava, ja nouseekin yhdeksi koko albumin kohokohdiksi. ”Flesh Crawling Nightmare” puolestaan alkaa hämmentävästi, eikä sen intron ”kitaratiluista” saa oikein kunnon otetta. Vaikka tunnelma kehittyykin kappaleen loppua kohden yllättävän hyvään suuntaan, jää siltikin vähän hämmentynyt fiilis koko kappaleesta.

Raidalta viisi löytyvä ”T – Minus 10” sisältää thrash metalia glam-vaikutteilla. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla säkeistöissä tapahtuva hard rock -tyylisen menon yllättävä vaihtuminen thrash metalille tyypilliseen vauhtiin särähtää todella ikävästi korvaan. Kuitenkin loppua kohden kappale kärjistyy puhtaaseen thrash metaliin. Muutamien kuuntelukertojen jälkeen ”T – Minus 10” on suhteellisen selkeä kokonaisuus, joka jollain nerokkaalla tavalla edustaa ”Black Presidentin” parhaimmistoa. Tätä samankaltaista nerokkuutta todistetaan myös ”World Pieces” -nimisellä raidalla.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Samalle tasolle ei kuitenkaan yllä ”T – Minus 10:a” seuraava ”David And Goliath”, joka puolestaan edustaa perus-thrashiä. Myös ”Stop The Madness (Part I And II)” sekä ”Under the Crimson Moon” jatkavat samoilla linjoilla ”David And Goliathin” kanssa ja jakavat energiaansa kuuntelijoille. Albumin lopettaa ”Ghetto Wasteland”, joka edustaa albumin rankempaa menoa. ”Pirun” ääni säkeistöissä täydentää juuri sopivasti koko kappaletta.

Heti ensimmäisenä Tornadosta tulee mieleen Anthrax. Tornadolla on samantyylinen energinen meno kuin kyseisellä yhtyeellä, vaikkei solisti Superstar Joey Severancen taidot Joey Belladonnan tasolle ylläkään. Muutenkin yhtye todistaa, että ”The Big 4” on hallussa. Itse ”Black President” kuuluu valitettavasti siihen kuuluisaan ”ihan ok” -osastoon. Albumilta löytyy niitä hyviä piirteitä, mutta myös niitä pienimuotoisia hämmentäviä kömmähdyksiä. Kaikki albumin kappaleet ovat tasavahvuisia, eikä mitään suurempia mullistavia yllätyksiä tällä albumilla ole.

Jännittyneenä jään kuitenkin seuraamaan bändin kehitystä.

7½ / 10

Kappalelista
01. Black President
02. I, Individual
03. Flesh Crawling Nightmare
04. 911 First Responder (FDNY)
05. T – Minus 10
06. David And Goliath
07. World Pieces
08. Under the Crimson Moon
09. Stop the Madness (Part I and II)
10. Ghetto Wasteland

https://www.facebook.com/tornadofinland

Kirjoittanut: Tia Salmela