Tortured By Sanity tuo lupaavan debyytin Suomen metallikentälle – arviossa ”Finite The Infinite”

Kotimainen metallikenttä saa komeaa täydennystä turkulaislähtöisen Tortured By Sanity – yhtyeen julkaistessa debyyttialbuminsa ”Finite The Infinite” 8. heinäkuuta. Albumi on herättänyt kiinnostunutta ennakkopöhinää, eikä suotta – teos on vahva kokonaisuus, joka pyörii suurten teemojen ympärillä: kappaleista muodostuu kuin matka elämän alusta ja kaaoksesta vääjäämättömään loppuun asti, pyörien välissä kuin näiden kahden välisessä välitilassa.

Tortured By Sanity – yhtyeen muodostavat laulaja Kalle Takala, kitaristi Eero Murto, basisti Tim Krappala ja rumpali Ilmari Lehto. Albumi on kokonaisuudessaan bändin itsensä tuottama ja se on nauhoitettu sekä miksattu basisti Krappalan toimesta hänen omalla studiollaan. Krappala on tehnyt hyvää työtä: usein omatekoiset äänitteet jäävät äänimaailmaltaan ja soundeiltaan vähän pliisun kuuloisiksi, mutta tällä albumilla soundit ovat erittäin tasalaatuiset ja hienossa balanssissa keskenään – yksityiskohdat mukaan lukien.Jokainen kappale on paitsi osa levyn kantavaa teemaa ja kokonaisuutta, myös itseään kannattelevia omia tarinoitaan. Yhtye tekee hienoa työtä: tempon muutoksia ja muita tyyliin kuuluvia rakenteellisia yksityiskohtia piisaa riittämiin, jotka vaativat tarkkuutta tietysti koko bändiltä, mutta ennen kaikkea rumpalilta. Myös Takalan monipuolinen ja laaja äänenkäyttö pääsee hienosti esiin jokaisen kappaleen vaatimalla tavalla.

Vaikka levyllä hieman rajattu teema onkin, jäin ehkä kaipaamaan hieman monipuolisempaa soundimaailmaa, vaikka soundit ovat upeat ja monipuolista tavaraa riittää. Yksittäin kuunneltuna kappaleet kuulostavat kuitenkin ehkä hieman liikaa toisiltaan – toki tämä voi olla myös tietoinen valinta. Se ei tee albumista tai kappaleista millään lailla huonompia, mutta pienellä yksilöinnillä muutamakin biisi nousisi enemmän esiin. Toisaalta hienoina ratkaisuina mainittakoon alun intro ”Embrace”, joka on täysin instrumentaali sekä levyn päättävä ”Inescapable End”, joka alkaa niin ikään pitkällä instrumentaalipätkällä. Näistä tulee selkeä alun ja lopun fiilis, joka ainakin itseäni puhutteli hauskalla tavalla – kuin matkan selkeät alku-, ja loppupisteet.

Loppujen lopuksi ”Finite The Infinite” on mielenkiintoa herättävä debyyttialbumi, joka kestää useammankin kuuntelukerran. Se toimii eittämättä myös livenä erinomaisesti, ehkä jopa paremmin kuin äänitteellä. Mielenkiinnolla seuraan, jatkaako yhtye saman teeman ympärillä myös jatkossa, vai hypätäänkö seuraavaksi täysin toisenlaisiin tunnelmiin. Ainesta on, ehdottomasti!

Kappalelista:

1. Embrace ( Intro )
2. The Chaos
3. Beneath The Hollow Soil
4. Puzzle Of Epiphany
5. The Perfect Form
6. Finite The Infinite
7. Inescapable End