Trash Boatin ”Nothing I Write You Can Change What You’ve Been Through” sai jatkoa 20. heinäkuuta, kun Britanniasta ponnistava pop-punk-yhtye julkaisi toisen täyspitkänsä. Levyllä on kovat odotukset, sillä yhtyeen debyyttialbumi sai kriitikot hymyilemään ja nousi kuuntelijoide  suureen suosioon ympäri maailmaa. Hopeless Recordsin kautta julkaistu ”Crown Shyness” asettaa yhtyeen loistavalle ponnahduslaudalle, kun bändi lähtee seuraavaksi kiertueelle ympäri Eurooppaa, ehkä jopa myös Yhdysvaltoihin. Odotan enemmän kuin innolla, miten bändin tarina tulee jatkumaan, sillä tiedossa on varmasti suuria uutisia ennen pitkää.

”Inside Out” lähtee energisesti liikkeelle ja tuo ainakin minulle mieleen suuret yhteneväisyydet viimeisimpään Underoath-albumiin. Kertosäe on todella tarttuva ja biisi todella intensiivinen. Tämä tulee varmasti olemaan yksi setin kovimmista biiseistä tulevilla keikoilla! ”Shade” käynnistyy suhteellisen rauhallisella introlla, mutta kasvaa jälleen kertosäkeessä valtavaksi. Lyriikoiltaan tämä on todella hyvää Trash Boatia, ja ne saadaan loistavasti yhdistettyä laulumelodiaan. Biisi loppuu rauhalliseen komppaukseen, ja ”Nothing New” starttaa käyntiin pop-punkkimaisella alullaan. Tässä biisissä mennään jo enemmän kohti juuria ja Blink-182-vaikutteita. Levyn lyhyin biisi oli jäädä vähän tasapaksuksi, mutta biisin breakdown todellakin pelastaa fiiliksen ja tuo loistavasti energiaa loppuun.

Vokalisti Tobi Duncanin ääni kuulostaa värikkäältä ja vahvalta ”Old Soulsin” alussa, kunnes biisi lähtee rullaamaan kevyesti eteenpäin. Kertosäe on valtava tässäkin biisissä. Yhteislaulumateriaalia parhaimmillaan kiertuetta ajatellen. Tykkään paljon biisin tunnelmasta, vaikka se onkin vähän (tarkoituksella) jätetty hidastempoiseksi ja vähän ehkä intiimimmäksi lauluksi. ”Controlled Burn” on varma energian palauttaja. Intro on tuoreen kuuloinen, metalcore-vaikutteinen ja biisi alkaa vakuuttavasti. Varmasti yksi levyn raskaimmista lauluista. Myös lyyriseltä teemaltaan kappale on normaalia enemmän herättelevää, koska breakdownin huuto kuuluu ”Save me from myself”. Toistaiseksi paras biisi mielestäni on viides raita. Viha ja turtuneisuus välittyy kotisohvalle asti.

”Don’t Open Your Eyes” alkaa aika samantyyppisenä kuin muutkin kappaleet, mutta energia on erilaista ja intro kuulostaa enemmänkin vapautuneelta kuin vihaiselta. Jo arvattavissa ollut iso kertosäe jyllää taas kovaa. Biisiin jää vähän haikea ja kaukainen fiilis, mutta vain hyvällä tavalla. Mieli rauhoittuu ja biisi on loistava silta seuraavaan rauhallisempaan biisiin. Levyn nimikkoraita ”Crown Shyness” on kaunis ja herkkä akustinen tulkinta. Oiva veto pitää levy mielenkiintoisena ja erilaisena. Biisi todellakinnostaa Duncanin äänen oikeuksiinsa ja arvoonsa. Upeaa kuunneltavaa! ”Silence” alkaa bändille ominaisella energisellä otteella ja nopealla temmolla. Kertosäe on tilava ja lähes harmoninen. Yksi levyn mielenkiintoisimmista biiseistä – todella upeasti sovitettu kappale.

Vielä levyn kaksi viimeistä kappaletta ja illan loppuhuipennus lähenee. ”Undermine” on heti alusta alkaen lennossa. Siinä on todella mukaansavetävä melodia ja vapaan kuuloinen tunnelma. En yllättyisi, vaikka tämä kuultaisiin encorena vielä jokin päivä. Tämä siirtyy ehdottomasti omillekin soittolistoille. Viimeinen kappale kantaa nimeä ”Love, Hate, React, Relate”. Alku on rauhallinen ja herkkä. Biisi syttyy hitaasti mutta varmasti täyteen liekkiin. Energiaa pursuaa kaiuttimista kovalla paineella, ja juuri tällaista Trash Boatia rakastan. Levyllä on todella upea loppu. Se antaa haikean ja odottavan tunnelman kauneutta unohtamatta.

Levy oli todella hyvä kokonaisuus, ja biisit toimivat toinen toisensa perään. Olisin kaivannut vähän enemmän niitä edelliseltä levyltä löytyviä omia koukkuja ja massasta poikkeavia juttuja, joihin alun perin bändissä ihastuin. Osa biiseistä saattaa kuulostaa aika samanlaisilta näin ensimmäiselle kuuntelukerralle, eikä sieltä monta biisiä jäänyt mieleen kummittelemaan. Trash Boat todellakin on säilyttänyt laatunsa ja ansaitsee mielestäni ehdottomasti päästä näyttämään kyntensä isommissakin piireissä. Levy täyttää kaikki odotukset, joita minulla oli, mutta en voi sanoa, että nyt puhuttaisiin vuoden parhaista julkaisuista.

8+/10

Kappalelista:

1. Inside Out
2. Shade
3. Nothing New
4. Old Soul
5. Controlled Burn
6. Don’t Open Your Eyes
7. Crown Shyness
8. Silence
9. Undermine
10. Love, Hate, React, Relate