Traumasta tuhopolttajaksi – Haastattelussa äskettäin Suomessa vieraillut Harakiri for the Sky
Harakiri for the Sky on Itävallasta kotoisin oleva kahden miehen hengentuotos, jota on vaikea asettaa tarkasti mihinkään genreen, mutta yleisesti hyväksytyin tyylisuunta lienee post-black metal. Bändi on julkaissut uransa aikana kolme studioalbumia, joista uusin on vuonna 2016 ilmestynyt ”III: Trauma”. Nyt bändin musiikin takana oleva Matthias Sollak, taiteilijanimeltään M.S., on saanut valmiiksi bändin neljännen studioalbumin ja se kantaa nimeä ”Arson”. Hiljattain Suomessa keikkaillut bändi valmistautuu nyt uuden levyn jälkeen alkavaan kiertue-elämään ja tätä valmistautumisprosessia häiritsimme ottamalla yhteyttä M.S.:ään ja kyselemällä hieman mitä bändille kuuluu, mitä mieltä he olivat Suomen keikoista ja miksi primus motorin naapurit ovat todennäköisesti iloisia, että neljäs levy äänitettiin studiossa.
Tervehdys! Mitenkäs vuosi 2018 on tähän mennessä sujunut?
M.S.: Melkoisen kiireisesti, soitimme äskettäin muutaman keikan Suomessa, yhden keikan Virossa, neljä keikkaa Ruotsissa ja yhden keikan Norjassa. Palasimme matkalta kaksi päivää sitten ja voidaan sanoa palautumisen olevan vielä kesken. Mutta olen nyt kotona, sohvallani ja pian olen taas valmis jatkamaan uusille keikoille.
Palautuminen on aina tärkeää jaksamisen kannalta ja kotonakin on varmasti mukava käydä toisinaan. Olitte tosiaan äskettäin Suomessa soittamassa muutaman keikan, joten miten keikat menivät?
M.S.: Nautin suuresti noista keikoista, mehän kävimme Suomessa jo syksyllä soittamassa kaksi keikkaa ja sama tyyppi, joka järjesti ne keikat, kutsui meidän uudestaan jo näin pian ja nyt puitteet olivat hieman isommat. Palasimme mieluusti Suomeen, sillä nautimme siellä soittamisesta syksyllä ja nautimme siitä nytkin, maassanne on erittäin hieno metallikulttuuri ja muutenkin viihdyn oikein hyvin Suomessa.
Teiltä tosiaan on tulossa uusi studioalbumi, joka kantaa nimeä ”Arson”, voisitko ihan aluksi lyhyesti kuvailla albumia ihmisille, jotka eivät sitä ole vielä kuulleet?
M.S.: Jos kyseinen henkilö ei olisi koskaan kuullut musiikkiamme, kehoitan olemaan kärsivällinen, sillä kappaleet ovat todella pitkiä. Muuten kuvaisin musiikkia rehelliseksi, tunteelliseksi, melodiseksi black metalliksi. Tämä on oma, spontaani kuvaukseni albumista ja musiikistamme, mutta ei missään nimessä absoluuttinen fakta, sillä joku muu voisi kuvata musiikkiamme ihan toisilla termeillä.
On kulunut noin kaksi vuotta edellisestä albumistanne “III: Traumasta”, julkaisusyklinne onkin ollut koko uranne ajan suurin piirtein sen kaksi vuotta, kauanko yleensä kestää levyn julkaisun jälkeen, että alat kirjoittaa uutta musiikkia ja millainen prosessi se kohdallasi on?
M.S.: Yleensä minulla on valmiina riffejä ja kappaleita seuraavalle levylle jo siinä vaiheessa, kun edellinen levy tulee ulos. Levyn julkaisua edeltävät yhdeksän kuukautta ovat pitkälti promootiota ja odottelua, että levy saadaan ulos ja tässä ajassa ehdin myös kirjoittaa jo uutta materiaalia, joten levyt tavallaan syntyvät päällekkäin. Tuo kahden vuoden julkaisuaikataulu on muodostunut vahingossa. En voi tietenkään varmasti sanoa tulemmeko julkaisemaan seuraavan albumin kahden vuoden kuluttua, mutta voin sanoa varmasti, että materiaalia sille on jo olemassa.
Tietenkin tärkeää musiikin tekemisen kannalta itselleni on, että saan olla rauhassa kotonani kirjoittamassa, tarvitsen neljä seinää ympärilleni ja hiljaisuutta, että pystyn kirjoittamaan. Toki otan vaikutteita kiertueelta ja asioista mitä näen, mutta kiertueen hektisyys estää minua kirjoittamasta mitään, jätän sen kotioloihin.
Mitenkäs sitten nauhoitusprosessi, työskenteletkö kotonasi ja nauhoitat soittimet ja laulajanne J.J. laulaa jossain osuutensa ja sitten vain kasaat näistä albumin vai nauhoitatteko studiossa materiaalia yhtä aikaa?
M.S.: Me itse asiassa työskentelemme erikseen, minä teen esituotannon, jonka jälkeen J.J. kirjoittaa sanoitukset, jonka jälkeen me keskustelemme sanoituksista ja musiikista ja heittelemme mielipiteitämme niistä. Ensimmäiset kaksi albumia nauhoitimme kokonaan makuuhuoneessani, pahoittelut tästä naapureille, sillä J.J. on erittäin kantavaääninen.
Kaksi viimeisintä albumia on nauhoitettu kokonaan erään ystäväni studiolla soittimia ja lauluja myöten, joten naapurit ovat saaneet olla rauhassa. Erilaista ”Arsonin” tapauksessa on se, että käytimme oikeita rumpuja rumpukoneen sijasta. Rumpalina levyllä toimi Septicfleshistä tuttu Kerim Lechner ja se oli varmasti suurin ero muihin albumeihin, sillä oli hienoa nähdä, kuinka rummut syntyivät oikeasti soittamalla. Olin hieman epäilevä aluksi luottaa johonkin bändin ulkopuoliseen rumpujen suhteen, mutta nyt olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen enkä taatusti vaihtaisi hänen suoritustaan rumpukoneeseen.
Oikeiden rumpujen nauhoitus tuskin olisi onnistunutkaan makuuhuoneessasi?
M.S.: Ei, ei luultavasti. Mutta sielläkin niiden teko olisi voinut onnistua Kerimin kanssa, sillä hän saapui hyvin valmistautuneena ja soitti kaiken maksimissaan kolmella otolla per kappale, joten nauhoitus oli nopea suoritus kaikin puolin, kenties naapurit olisivat kestäneet sen aikaa.
Jos vertaat uutta albumianne “Arsonia” edelliseen “III: Trauma”-levyyn, millä tavalla albumit eroavat toisistaan, jos ajattelet vain musiikkipuolta?
M.S.: Tämä on hyvin vaikea kysymys, koska olen siinä suhteessa tyypillinen muusikko, etten oikein osaa arvioida omaa musiikkiani, se vain on mitä se on. Kenties ”Arson” on hieman nopeampi ja äärimmilleen vedetty versio musiikistamme, tämän paremmin en osaa tällä hetkellä verrata levyjä toisiinsa. Kenties muutaman vuoden kuluttua minulla olisi parempi käsitys asiasta.
Mitenkäs sitten sanoituspuoli, millaisia asioita “Arson” käsittelee? Jo julkaistujen kappaleiden sanoituksista voisin olettaa etteivät sanoitukset ainakaan positiivisempaan suuntaan ole menossa?
M.S.: Tässä vaiheessa yritän kertoa laulajamme J.J.:n näkemyksestä parhaani mukaan, sillä hän kirjoittaa sanoituksemme. Lyriikoiden aiheet ovat aina olleet hänelle hyvin henkilökohtaisia ja hänen oma elämänsä on hänelle suurin inspiraation lähde. Sanoitukset ovat edelleen synkkiä, koska hän käsittelee yhä joitain kipukohtia menneisyydessään. Omasta mielestäni ”Arsonin” kohdalla J.J. käyttää enemmän metaforia sanoituksissaan, joten kenties fanit voivat enemmän samaistua joihinkin osiin sanoituksissa, jos ne eivät ole alleviivaavia.
Levyltä tosiaan on jo lohkaistu useampi kappale kuultavaksi, “Tomb Omnia”, “Heroin Waltz”, “You Are the Scars” ja “Voidgazer”. Mistä syystä nämä kappaleet valittiin ensimmäisiksi julkaistaviksi kappaleiksi ja millaista palautetta olette saaneet niistä?
M.S.: Saamamme palaute on ollut suurimmalta osin positiivista, suosin itse eniten palautetta, jonka saan keikoilla faneilta. Keskustelu heidän kanssaan on huomattavasti palkitsevampaa palautetta suuntaan tai toiseen kuin internet-kommenttien lukeminen. Ja mitä tulee noihin julkaistuihin kappaleisiin, aiomme julkaista koko albumin kappale kerrallaan ennen varsinaista julkaisua, joten varsinaista syytä järjestykseen ei ole, julkaisemme juuri tämän haastattelun aikana uuden kappaleen ”The Stillbornin”, joten voit kuunnella sen kun lopetamme puhelun. Loputkin kappaleet julkaistaan joka tapauksessa ennen albumia.
Pitääkin kuunnella kyseinen kappale, mutta asiaan palatakseni, millaisia suunnitelmia teillä on albumin julkaisun jälkeen, aiotteko kiertää paljonkin albumin tiimoilta?
M.S.: Tarkoitus olisi keikkailla mahdollisimman paljon, meillä on luvassa albumin julkaisushow vähän ennen varsinaista julkaisua. Maaliskuun aikana lähdemme kiertueelle noin kolmeksi viikoksi, sitten pieni tauko ennen kuin kesän festarikeikat ja muut alkavat, luvassa on keikkoja Japanissa, Kiinassa…ja monessa muussa paikassa. Parasta tässä työssä on nähdä musiikin yhdistävän ihmisiä erilaisista taustoista ja paikoista, sen näkee parhaiten soittamalla ympäri maailmaa.
Harakiri for the Skyn ainoat vakiojäsenet ovat sinä ja laulajanne J.J., käytättekö aina samaa livekokoonpanoa kiertueilla vai vaihteleeko se?
M.S.: Meillä on ollut jo useamman vuoden pysyvä kiertuekokoonpano, mutta nyt kun keikkoja alkaa olla jatkuvasti enemmän, joudumme vaihtelemaan miehistöä, sillä useilla soittajilla on töitä, tyttöystäviä ja omia bändejänsä. Meillä on kolme eri basistia, kaksi rumpalia… mutta he kaikki ovat ystäviämme, joten emme kierrä vain joidenkin muukalaisten kanssa. Kiertäminen on helpompaa, jos mukana on ihmisiä, joiden kanssa tiedät tulevasi toimeen.
Mitenkäs sitten lähestyvä kesä, onko luvassa festivaaleja?
M.S.: Ehdottomasti, luvassa on monia festivaaleja, joista muutaman mainitakseni: Metal Days Sloveniassa, Resurrection-festivaali Espanjassa, jossa on erittäin isoja nimiä, en ole koskaan ollut siellä aiemmin ja odotan innolla kyseistä keikkaa.
Kiitoksia haastattelusta ja hyvää jatkoa alkaneelle vuodelle! Mikäli haluat tähän loppuun sanoa jotain suomalaisille faneillenne, sana on perinteiseen malliin vapaa!
M.S.: Haluan kiittää kaikkia heitä, jotka saapuivat katsomaan keikkojamme Suomessa ja ihan erityinen kiitos kuljettajallemme, jonka ansiosta olimme ajoissa kaikkialla. Emmehän me känniääliöt muuten olisi ehtineet mihinkään!