Triptykon – Melana Chasmata
Sveitsin oma metallisoturi Tom G. Warrior palaa uuden Triptykon-albumin myötä. Edellinen albumi ”Eparistera Daimones” oli hetkittäin varsin hyvää materiaalia, mutta jotain siitä kuitenkin tuntui puuttuvan. Nyt on siis vuorossa yhtyeen toinen kokopitkä, joka on saanut nimekseen ”Melana Chasmata”. Albumin kuvataiteesta vastaa tuttuun tyylin H.R. Giger.
Albumi lähtee käyntiin lähes kahdeksanminuuttisella kappaleella ”Tree Of Suffocating Souls”. Kappale edustaa nopeampitempoista Triptykonia, joka kieltämättä toimii erinomaisesti. Celtic Frostin vaikutteet eivät ole edelleenkään Tom G. Warriorin musiikista hävinneet, vaikka kyseessä onkin aivan toisenlainen yhtye. Vauhdikkaasti etenevä kappale jaksaa kiinnostaa loppuun asti, vaikka usein tämänpituisilla kappaleilla onkin taipumusta joko pitää sisällään turhia väliosia tai muuten vain uinahtaa loppua kohden. ”Boleskine House” meneekin jo sitten tuonne doomimpaan osastoon eikä jaksa innostaa samalla lailla kuin edeltäjänsä. Ei niinkään sen takia, että olisi liian hidastempoinen, vaan lähinnä siksi, että kappale on melko lailla mitäänsanomaton laahaus.
Samaa tahtia jatkaa myös ”Altar Of Deceit”, joka tuntuu kestävän huomattavasti pidempään, kuin lopullinen aika näyttää; seitsemän ja puoli minuuttia kellottava kappale on todella raskas pala kuunneltavaksi, mutta ei kai kukaan Tompalta odottanutkaan mitään hilpeähköä tulkintaa. ”Breathing”-kappaleessa päästään takaisin tuohon nopeampaan menoon, joka ainakin itselleni putoaa selkeästi hitaampaa paremmin. Triptykon ei ikinä ole ollut mitenkään helppo yhtye, mutta hetkittäin nuo hitaammat kappaleet ovat todella ahdistavia, ja kun niitä tulee kaksikin putkeen, siinä vartin aikana ehtii jo miettiä monenmoista. Levyltä löytyy yhdeksän kappaletta ja pituutta on lähes 70 minuuttia, mikä kertonee jo jotain siitä, millä vauhdilla suurin osa kappaleista etenee. Albumin loppupuolella ei noita nopeampia ralleja enää kuulla, joten doom-hengessä mennään albumin loppuun.
Kuten jo aikaisemmin tuli todettua, ei Triptykon ole kuulijalle mikään helppo yhtye. ”Melana Chasmata” on omassa genressään vahva albumi, mutta omaa korvaani olisi kyllä miellyttänyt enemmän, jos noita nopeampia ralleja olisi ollut enemmän, nyt tämä touhu menee liian synkäksi. Doomin ystäville tämä on varmasti pakollinen hankinta ja Celtic Frostin ystäville ainakin kuuntelemisen arvoinen kiekko, mutta edelleenkin tästä tuntuu puuttuvan jotain sellaista, että tästä jaksaisi suuremmin innostua.
6/10
1.Tree Of Suffocating Souls
2.Boleskine House
3.Altar Of Deceit
4.Breathing
5.Aurorae
6.Demon Pact
7.In The Sleep Of Death
8.Black Snow
9.Waiting
Kirjoittanut: Juha Attola