Tummasävyistä tarinankerrontaa ja synkkiä unikuvia – arvostelussa Yöttömän debyytti-EP ”Murhamäki”

Tuukka Ahvenuksen sooloprojekti Yötön esittää suomenkielistä eri rockin ja metallin elementeistä koostuvaa musiikkia. Helmikuussa 2022 julkaistulta omakustanteiselta EP:ltä ”Murhamäki” löytyy yhteensä neljä kappaletta, joissa seikkaillaan elämän ja kuoleman, todellisen ja epätodellisen sekä artistin oman elämän välillä. Kaikkia näitä tarinoita yhdistää sama inspiraation lähde, metsä.

Aloituksena toimii instrumentaali nimeltä ”Lammi”, joka antaa esimakua siitä mitä jatkossa on odotettavissa. Seuraavana tuleva nimikkobiisi ”Murhamäki” puolestaan kertoo synkän tarinan artistin oman unen pohjalta. Yllätyn hieman, kun laulu lähtee käyntiin ja tulkinta onkin melodista ja puhtaasti laulettua matalan murinan sijasta. Biisin tarina tulee kerrotuksi hyvin todentuntuisen sanoituksen pohjalta, jonka kuulija voi nähdä mielessään. ”Kultasiipi” jatkaa samalla linjalla ja jättää kuulijan miettimään mistä haikeassa tarinassa oikeastaan onkaan kyse ja kenen näkökulmasta se kerrotaan. Päätöskappaleena soi ”Syksy”, joka tuo mieleen 80-luvun suomirockin ja sopisi radioiden soittolistoille.

Suomeksi laulettu metallimusiikki voi olla pieni riski, jollei laulaja osaa asiaansa. Tässä sitä pelkoa ei ole, vaan Ahvenuksen ääni soi hienosti ja sointuu musiikkiin. Levyllä soiva poikkihuilu antaa puolestaan lisää syvyyttä ja sadunomaisuutta levyn tarinoihin. Yötön sopii hyvin suomalaiseen melankoliaan ja tämä EP on parhaimmillaan kuunneltuna pimeänä syysiltana metsän keskellä, sateen ropistessa ikkunaan.