Tuntemattomat huvit: Joy Divisionin ”Unknown Pleasures” 40 vuotta

Brittiläinen, vuonna 1976 Manchesterin Salfordissa perustettu rock-yhtye Joy Division on yksi 70-luvun uuden aallon keskeisimmistä yhtyeistä. Yhtyeen tuotanto nojaa enemmän laatuun kuin määrään, sillä ennen hajoamistaan vuonna 1980 bändi teki vain kaksi studioalbumia: debyytti ”Unknown Pleasures” ja postuumisti julkaistu ”Closer” ovat vaikuttaneet lukuisiin myöhempiin yhtyeisiin. Alun perin nimellä ”Warsow” aloittanut Joy Division muutti nimensä Joy Divisioniksi Kolmannen valtakunnan rodunjalostukseen tähdättyjen yksikköjen mukaan, joiden tarkoituksena oli luoda uusi herrakansa valioyksilöiden siemenestä. Yhtyeen tarina päättyi vakavasta masennuksesta ja epilepsiasta kärsineen laulaja Ian Curtisin traagiseen itsemurhaan vuonna 1980 juuri ennen Amerikan kiertuetta. Noin kuukausi Curtisin itsemurhan jälkeen singlestä ”Love Will Tear Us Apart” tuli yhtyeen ainoa listahitti. Yhtyeen entiset jäsenet perustivat 1980-luvun alussa uuden aallon yhtyeen New Order, joka oli oivallista jatkoa Joy Divisionin ennen aikoja päättyneeseen tarinaan.

Joy Divisionin löysi musiikkituottaja Tony Wilson, joka järjesti yhtyeen esiintymään televisio-ohjelmaansa ”So It Goes”. Bändin debyytti, jonka julkaistusta tuli 15. päivä kesäkuuta 2019 täyteen 40 vuotta, tuotti epäortodoksisista menetelmistä tunnettu Martin Hannett, joka kokeiluillaan loi Joy Divisionin omaperäisen saundin. Hannett käytti muun muassa erilaisia sampleja, syntetisaattoreita ja kaikuefektejä, joiden ansiosta albumin äänimaisema on samaan aikaan sekä ilmava että rikas. Albumin aloitusraita ”Disorder” käynnistyy twistmäisellä rumpukompilla, johon liittyy kahdeksasosia pumppaava, paikoin melodinen bassokierto. Tummansävyisessä kappaleessa Ian Curtisin tunnistettava matala, hieman David Bowien tyylinen lauluääni tulee oikeuksiinsa niin saundin kuin tarttuvan melodian osalta unohtamatta Bernard Summerin tyylikästä, vähäeleistä ja melodista kitaransoittoa, mikä poikkeaa huomattavasti tavanomaisesta 1970-luvun rock-kitaroinnissa.

Albumi jatkuu hidastempoisella ja puhuttelevalla kappaleella ”Day of the Lords”, jossa kaikki palaset ovat kohdallaan aina miedosti säröisen kitaran rytmikkäästä riffistä doorsmaiseen kertosäkeeseen. Lisäväriä tummanpuhuvaan saundiin tuo paikoin kuultavat seesteiset urut. Samankaltaisella fiiliksellä jatkaa hidastempoisella mutta painokkaalla rumpukompilla, melodisella bassokierrolla varustettu ”Candidate”. Kappaleessa rytmiryhmä toimii perustana, jota kitara kuorruttaa erilaisilla kakofonisilla kaiutetuilla efekteillä, mikä luo kappaleeseen ainutlaatuisen, hämyisen ja uhkaavan tunnelman. Kappaletta seuraa kaiutetuilla sampleilla alkava ”Insight”, jossa kuullaan myös ”moderninkuuloisia” sähkörumpuefektejä. Hidastempoisen ja kokeilevan ”New Dawn Fadesin” jälkeen kuullaan albumin single ”She’s Lost Control”, mikä ilmentää erityisesti Hannettin tuotantotyyliä. Hannettin kerrotaan äänittäneen kappaleen rummut studion katolla. Singlen rytmipohjassa kuullaan syntetisaattoriefektien ohella aerosol-pullolla tehtyä hi-hatmaista ”sihinäefektiä”. Erilaisten kitarakuvioiden ohella kappaletta pitää koossa erinomaisesti korkeasta rekisteristä soitettu melodinen bassokuvio. Toiseksi viimeisessä, rokkaavalle riffille perustuvassa kappaleessa ”Interzone” kuullaan basisti Peter Hookin ja Ian Curtisin kysymys-vastaus-melodiaa. Albumi päättyy hämyiseen maalailevaan raitaan ”I Remember Nothing”, jonka äänimaisemaa hallitsevat erilaiset syntetisaattorisaundit ja kämmenellä sammutetuilla kielillä soitettu nakutus. Pääosassa on kuitenkin Ian Curtisin intensiivinen laulu, jossa kuuluu hänen synkeä sielunmaisemansa.

Albumi ”Unknown Pleasures” on tasapainoinen albumi, joka kokeilevien tuotantoarvojen, omaperäisen ja tiukan bändisoiton ja koukuttavien melodioiden ansiosta ansaitsee paikkansa suurien rock-albumien kaanonissa. Vaatimattomista myyntiluvuista huolimatta se nousi arvoon arvaamattomaan Curtisin kuoleman jälkeen. Kappaleiden ajoittainen junnaavuus ei ehkä ole kaikkien mieleen, mutta albumia ei pidä kuunnella kuin tavanomaista rock-albumia. Niille, jotka osaavat nauttia seesteisestä, tummansävyisestä ja rikkaasta äänimaisemasta sekä taidokkaasta soitosta, tarjoaa albumi unohtumattoman elämyksen.

Kappaleet:

  1. Disorder – 3.32
  2. Day of the Lords – 4.50
  3. Candidate – 3.05
  4. Insight – 4.29
  5. New Dawn Fades – 4.48
  6. She’s Lost Control – 3.57
  7. Shadowplay – 3.56
  8. Wilderness – 2.38
  9. Interzone – 2.16
  10. I Remember Nothing – 5.52

Kommentoi julkaisua