Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on jättänyt tapahtumia väliin lippujen liian kalliin hinnan vuoksi
Teosto ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry on julkaissut tuoreen tutkimuksen, johon on osallistunut yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on jättänyt tapahtumia väliin niiden liian korkean hinnan vuoksi.
Erityisen paljon tapahtumien korkeat hinnat vaikuttivat 16–35-vuotiaitten menohaluihin, mutta myös 36–45-vuotiaat valittivat tapahtumien korkeasta hintatasosta. Myöskään vastaajan oma tulotaso ei selittänyt yksiselitteisesti osallistumisinnokkuutta, vaan myös hyvätuloiset olivat jättäneet tapahtumia välistä korkeiden hintojen vuoksi. Johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista kertoi aiheesta seuraavaa:
”On mahdollista, että katto tapahtumalippujen hinnoissa on nyt järjestämisen kannattavuuden näkökulmasta valitettavasti saavutettu. Festivaalit ja tapahtumanjärjestäjät ovat nytkin yleisesti nousseiden kustannusten kanssa tiukoilla, yritysten raha on tiukemmassa, eikä pääsylippujen arvonlisäveron korotusuhkakaan tapahtuma-alaa auta.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Hintojen ohella muita syitä olla osallistumatta musiikkitapahtumiin olivat samaan aikaan sattuneet muut menot (25 %), kavereiden mukaan houkuttelun epäonnistuminen (18 %), tapahtuman heikko artistikattaus (18 %), hankaluudet matkojen järjestelyissä (16 %), majoituksen järjestämisen hankaluus (15 %), huono sää (12 %) tai lippujen huono saatavuus (12 %). Lisäksi 15 prosenttia vastaajista totesi, ettei sittenkään ollut riittävän kiinnostunut ja noin joka kymmenennellä asia “vain unohtui”.
Suomalaisten kulutusostot eivät ole reaalisesti kasvaneet lainkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana yleisen kulutuksen määrää mittaavan datan mukaan. Viime vuosina inflaatiokorjattu kulutus on laskenut useita prosenttiyksikköjä, ja se näkyy eniten alle 50-vuotiaiden vähentyneenä rahankäyttönä. Kaikkein eniten kymmenessä vuodessa on laskenut korkeakoulutettujen toimihenkilöiden kulutus henkilöä kohti laskettuna. Iäkkäimpien ikäluokkien kulutus sen sijaan on kasvanut jopa varsin reippaasti. Kari Tervonen toteaa:
”Ei ole siis ihme, että musiikkiin käytetty raha on vuonna 2024 samalla tasolla kuin 2018. Suomalaiset käyttävät eniten rahaa viihteen osalta maksullisiin video on demand -palveluihin ja konsertteihin, sekä omien tutkimuksiemme että käytettävissä olevien kulutustilastojen mukaan.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Suomalaisten musiikkiin (keikka- ja konserttiliput, striimaus, äänitteet) käyttämän rahan mediaanin voi arvioida olevan noin 100 euroa vuodessa ja keskiarvon noin 150 euroa. Kotitalouksien kulutusmenotutkimuksen (Tilastokeskus 2022) mukaan suomalaiset kuluttivat kaikkiin kulttuuritapahtumiin keskimäärin 150 euroa, suoratoistopalveluihin 150 euroa, kaunokirjallisuuteen 60 euroa ja tietokoneisiin, puhelimiin sekä televisio- ja äänentoistolaitteisiin noin 400 euroa vuodessa per henkilö. Tervonen muistuttaa:
”Viihdetapahtumiin käytetty raha nousi nopeasti koronakuopasta vuosien 2018–2019 tasolle. Moni muu toimiala on kipuillut paljon enemmän. Kiinnostus konsertteja kohtaan on suuri, ja musiikin merkitys ihmisille korostuu tutkitusti vaikeina aikoina ja vaikeissa elämäntilanteissa. Digitalisoituneessa maailmassa elävien konserttien arvo on erityinen.”
Voit lukea tutkimuksen kokonaisuudessaan täältä.