Turbonegro @ Klubi, Tampere 17.11.2012
Norjan death punk -ylpeys Turbonegro saapui Tampereelle marraskuisena lauantaina, enkä paikallisen virallisilta listoilta vuosien saatossa mysteerisesti kadonneen, mutta edelleen paksusti voivan, kahden henkilön Turbojugend-jaoston jäsenenä voinut oikein muuta, kuin vetää farkkutakin niskaan ja torpata itseni tupladenimin sekä seilorihattujen johdattelemana Klubille. Edellisestä virallisesta takin tuuletuksesta oli omalla kohdallani ehtinyt vierähtää jo rapiat kolme vuotta, joten kyllähän tätä oli odotettukin.
Vaan odottanut oli ilmeisesti muutama muukin, sillä Klubi oli illan osalta loppuunmyyty. Saavuin menomestaan vain kymmenisen minuuttia ennen kuin bändi nousi lavalle ja riemukseni sain havaita, että paikalle pakkaantunut yleisö oli pääsääntöisesti paitsi asianmukaisesti pukeutunutta, myös innosta piukeana. Iltamyöhään venyttämäni saapuminen edesauttoi ennen kaikkea sitä, etten ehtinyt turhan pitkään jännitellä, miten hyvin Duke Of Nothinginakin tunnettu Tony Sylvester pystyy paikkaamaan Hank von Helveten jälkeensä jättämän aukon. Ukot kun olivat lavalla samalla hetkellä kun sain sovitettua itseni yleisömassan sekaan paikkaan, josta kykenin näkemään sinne asti.
Turbonegro aloitti settinsä uuden ”Sexual Harrasment” -levynsä kappaleella ”Hello Darkness” ja soittikin sitten toisena tullutta ”All My Friends Are Deadia” lukuunottamatta keikan ensimmäisen puolikkaan vain uusimman levyn biisejä. Tämä ei suurinta osaa yleisöstä tuntunut häiritsevän, mutta pakko kai se on myöntää, etten oikein itse lämmennyt tästä linjauksesta.
Surukseni joudun myöntämään, että norjalaiset hukkasivat ”Retoxin” myötä kokonaan sen death punkin räkäisen vaarallisuuden, johon aikoinani rakastuin. Ja valitettavasti nämä uusimmatkin Turbonegro-kappaleet kuulostavat niin ikään meikäläisen mielestä pahasti ihan sellaiselta perinteisen malliselta rokettirollilta. Tätä onnetonta tilannetta ei ikäväkseni auttanut sekään, ettei Sylvesterin sympaattinen habitus oikein yltänyt Hankin kieroutuneen karisman tasolle. Ei, vaikkei herran äänessä tai ulkoisessa olemuksessa mitään varsinaista vikaa ollutkaan.
Niinpä siinä sitten pääsi käymään, että itse innostuin oikeasti vasta kun yhtye siirtyi soittamaan niitä vanhoja death punk -kappaleita, jotka aikoinaan sydämeni ryöstivät. Etenkin ”Fuck The World” ja ensimmäisessä encoressa kuultu ”Age Of Pamparius” osoittivat onneksi kiistatta, ettei Turbonegron taika ole lopullisesti tästä maailmasta kadonnut. Nämä maagiset minuutit osoittivat myös sen, ettei Hank sittenkään ole täysin korvaamaton, sillä Sylvester ylsi kyllä sittenkin ajoittain varsin mieltä lämmittäviin suorituksiin.
Keikasta itsestään jäi allekirjoittaneelle hivenen haikea fiilis, sillä uudet biisit eivät pärjää vertailussa mitenkään yhtyeen vanhemmalle tuotannolle. Lisäksi Turbonegro vaikutti läpi settinsä jotenkin väsyneemmältä kuin yleisönsä. Toivon kovasti, että kyse oli vain siitä, että edellisen päivän Helsingin veto verotti voimia, tai edes siitä, että pääsin ensi kertaa tiiraamaan herroja klubietäisyydeltä. Mutta herrat olivat mielestäni vähän vaisunoloisia, ja hetkittäin näytti epäilyttävästi jopa siltä, että Turbonegro oli töissä.
Kaikki toivo ei kuitenkaan ole vielä jättänyt, sillä yhtye todella tavoitti menneiden vuosien virtansa muutamien biisien ajaksi. Lisäksi yleisö oli kyllä aivan ihailtavalla antaumuksella menossa mukana keikan alusta loppuun. Etenkin vieressäni koko keikan temmeltänyt pitti nostatti väkisinkin hymyn huulille. Lämpesipä se ”I Got Erectionin” aikana yhteen pieneen wall of deathiinkin, joka sitten toisaalta kävi tämän tytön oikean käden kohtaloksi. Mainittakoon vielä, että alla oleva settilista on siis yhden biisin verran vajavainen. Illan päätöskappale kun valitettavasti jäi osaltani huomiotta loukkaantunutta kättä hoivatessa.
Settilista:
1. Hello Darkness
2. All My Friends Are Dead
3. Mister Sister
4. I Got A Knife
5. You Give Me Worms
6. TNA (The Nihilist Army)
7. Shake Your Shit Machine
8. Buried Alive
9. Dude Without A Face
10. Deathtime
11. Wasted Again
12. We’re Gonna Drop The Atom Bomb
13. Fuck The World
14. Turbonegro Must Be Destroyed
15. Get it On
Encore:
16. The Age Of Pamparius
17. Back To Dungaree High
18. Denim Demon
Encore 2:
19. Are You Ready (For Some Darkness)
20. I Got Erection
Kirjoittanut: Terhi Salonen
Kuvat: Ville Rossa
3 comments on “Turbonegro @ Klubi, Tampere 17.11.2012”
Comments are closed.
junsQ
Setlist.fm kertoo että blow me oli viimeinen biisi, ja ehkä kovin!
etunimi sukunimi
Vika biisi oli Pere Ubu coveri Final Solution
Terhi
Blow me se ei tainnut olla, koska veikkaan, että kyseinen ralli olisi päässyt yli säteilevän tuskan ja jurahtanut korvamadoksi. Illan kovin biisi se ei silti kyllä omalla listallani olisi ollut. Ei mitenkään päin.
Itselle tuntemattoman Pere Ubun Final Solutionin kertsi sen sijaan kuulostaa etäisesti sen verran tutulta, että olen vakuuttunut etunimi sukunimen tiedonannon oikeellisuudesta.