Turmion Kätilöt – Diskovibrator
Savolainen teknometallin sanansaattaja Turmion Kätilöt on ehtinyt jo kunnioitettavaan 12 vuoden ikään, ja nyt julkaistava ”Diskovibrator”-albumi on jo yhtyeen kuudes täyspitkä albumi, vaikka muistan hyvin, kuinka yhtyettä alkuaikoina pidettiin korkeintaan muutaman levyn kestävänä vitsinä. Muistan myös, kuinka yhtyeen debyyttiä tuli luukutettua vanhan Escortini poppivehkeistä Tikkurilan yössä pillurallia ajettaessa kymmenisen vuotta sitten. Paljon on vettä virrannut Kallavedessä sen jälkeen, eikä niistä muisteluista sen enempää, vaan lähdetään suoraan ruotimaan, mitä Mc Raaka Pee, Spektaakkeli ja kumppanit ovat uusimmalla levyllään saaneet aikaiseksi.
Ennakkoon yhtye lupasi uusimman levynsä olevan enemmän ”teknoa” ja samalla enemmän ”metallia, kuin Turmion Kätilöt on koskaan ollut, ja ensikuunteluilla ”Diskovibrator” vaikuttaa todellakin ennen kaikkea massiiviselta teokselta, vaikka samaa oli toki jo yhtyeen edellinen albumi ”Technodiktator”. Soundit ovat jälleen levyllä kohdillaan, mutta ensikuunteluiden aikaan tulee siltikin mieleen myös yksi hämmentävä seikka, jota voisi kuvailla yhtyeen sanoituksia hiukan lainaten: 10 laukausta, eikä yhtään voittajaa.
Hetkinen? Lähes kertakäyttövitsinä pidetty yhtye julkaisee albumin, josta ei ensikuunteluilla jää yhtään huvittavaa kappaletta mieleen? Ei nyt ihan näinkään. Mutta siinä missä ”Diskovibrator” on soundeiltaan tähän mennessä yhtyeen massiivisin albumi, se on myös yhtyeen tasapainoisin kokonaisuus, jolla bändi selkeästi panostaa enemmän kokonaiskuvaan kuin yksittäisiin hittibiiseihin. Ja niiden yksittäisten hittien loistaessa käytännössä poissaolollaan on ”Diskovibrator” samalla yhtyeen vaikeimmin lähestyttävä albumi.
Mainos päättyy
Toki ensikuunteluilla levyltä nousee jo esille esimerkiksi jo singlenä julkaistu kappale ”Hyvissä Höyryissä”, mutta oikeastaan sitäkin enemmän levyn viimeisenä kunnollisena kappaleena kuultava synkkä, mutta kaunis rakkauslaulu ”Sinulle”, jossa yhtye vakavoituu ihan tosissaan. Toki yhtyeeltä on vuosien saatossa muitakin vakavampia ralleja kuultu, mutta viimeistään tuossa kohdin voidaan unohtaa puheet siitä, että Turmion Kätilöt olisi silkka huumoriyhtye.
Levyä useamman kerran läpi kuunnellessa myös muut laukaukset alkavat löytää kohteensa. Levyn avaava ”Kirottujen Karnevaali” avaa konekiväärimäisen tulituksen, joka loppupeleissä tarjoaa yhdeksän osumaa tauluun, vaikka ne yhtyeelle aiemmin tyypilliset muutamat häränsilmät levyltä oikeastaan puuttuvatkin. ”Ranteet Auki” sekä ”Lataa ja Varmista” levyn keskivaiheilla liittyvät yllämainitun avausraidan sekä singlekappaleen ”Hyvissä Höyryissä” joukkoon levyn parhaimmistona. Ykkösjalustalle nostan kuitenkin jopa hieman yllättäen yllämainitun rakkauslaulun ”Sinulle”. Tiedä sitten, mistä se kertoo? Onko yhtyeen vitsiosasto jo kulutettu läpi ja täten vakavammat kappaleet toimivat paremmin? Vai onko kriitikko kasvanut ulos pissa-kakkahuumorista jo 35 vuoden iässä? Tuskinpa sitä ihmettä kuitenkaan tulee koskaan tapahtumaan.
Tarkkasilmäisimmät lukijat ovat varmasti huomanneetkin minun maininneen levyn tarjoavan yhdeksän osumaa tauluun, vaikka levyn kappalelista tarjoaa kymmentä kappaletta. Täytyy sanoa, etten oikein ymmärrä levyn päätösraitaa ”To Be Continued act 2”, jossa ei suoraan sanottuna ole päätä eikä häntää. Epämääräistä jollotusta sisältävä raita vituttaa ennen kaikkea aivan liian ylipitkän kestonsa ansiosta, minkä takia tuo 8-minuuttinen päätös jää muutaman kuuntelukerran jälkeen kerta toisensa jälkeen skip-nappulan uhriksi. Veikkaan, että kyseistä kappaletta tullaan käyttämään yhtyeen tulevilla keikoilla siinä vaiheessa, kun yhtye poistuu lavalta. Ihan sama. Levyltä sen olisi kuitenkin voinut jättää pois kokonaisuutta häiritsemästä tai ainakin vaihtoehtoisesti lyhentää sen kestoa noin puolella. Sama ongelma oli muuten jo edellisellä albumilla, jossa kyseisen kappaleen ”ensimmäinen akti” tarjoiltiin, joten kaipa tässä on kyseessä jokin hauska vitsi, jota tyhmä arvostelija ei vain ymmärrä.
Mainos päättyy
Oli miten oli, ”Diskovibrator” on oiva jatkumo edeltäjälleen ”Technodiktator” ollen vielä astetta massiivisempi, mutta tasapainoisempi tuotos. Kymmenen laukausta, yhdeksän voittajaa ja yksi piippuun jäänyt kuti tarjoaa lyhyellä matematiikalla levylle yksinkertaisesti pisteet:
9/10
Kappalelista:
1. Kirottujen Karnevaalit
2. Aina Arki
3. Hyvissä Höyryissä
4. Sinä Saatana
5. Ranteet Auki
6. Lataa ja Varmista
7. Hiiltynyt Runko
8. Vastanaineet
9. Sinulle
10. To Be Continued Act 2
Kirjoittanut: Riku Mäkinen
Mainos päättyy