Udo Dirkschneider yhtyeineen soitti Acceptia paremmin kuin Accept itse
Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Tavastialla tarjoiltiin melkoinen annos vanhan koulukunnan heavy metalia. Acceptin entinen, alkuperäinen, legendaarinen ja joidenkin mielestä jopa ainut oikea laulaja Udo Dirkschneider on näihin päiviin saakka esittänyt U.D.O.-yhtyeensä kanssa keikoillaan joitain Acceptin kappaleita, mutta nyt hän ajatteli laittaa sille pisteen. Ennen Accept-aikojen lopullista historiaan jättämistä annetaan kuitenkin ikimuistoiset jäähyväiset. Dirkschneider-nimen alla päätettiin esittää yhden kiertueen ajan pelkkää Acceptia. Suomessa kiertue pysähtyy useammallakin etapilla, joista ensimmäinen oli Helsingin Tavastia.
Dirkschneiderin aloittamisajan lähestyessä tunnelma muuttui rauhattoman odottavaksi. Lähteekö 63-vuotiaasta Udosta vielä ääntä entiseen malliin? Kykeneekö käytännössä cover-bändiksi luokiteltava yhtye tekemään kunniaa Acceptin musiikille?
Esitys räjähti käyntiin ”Starlightin” merkeissä. Tunnelma oli tiivis ja lämmin loppuunmyydyllä Tavastialla, mutta sekään ei vienyt mitään pois Dirkschneiderin esiintymisestä. Udon todella omanlainen lauluääni kuulosti vähintään yhtä hyvältä kuin vuosikymmeniä sitten julkaistuilla Accept-levyillä. En tiedä mille Saatanalle Udo on myynyt sielunsa, sillä aika ei ole kuluttanut vanhan kähisijän tavaramerkkiä ollenkaan. Jos jotain, niin Udon ääni kuulosti vain entistä vahvemmalta.
Muu yhtye, eli siis U.D.O.:n jäsenet, hoitivat myös osuutensa todella hyvin. En uskaltanut toivoakaan näin hyvää soittoa ja esiintymistä. Varsinkin kitaristi Kasperi Heikkinen sai yleisöä mukaan hyväntuulisella ja eläytyvällä esiintymisellään, taitavasta soitosta puhumattakaan. Acceptin musiikki kuulosti Acceptilta eikä halvalta kopiolta. Itseasiassa Acceptin musiikki kuulosti paremmalta kuin Acceptin itsensä nykyisin soittamana. Älkää käsittäkö väärin, en ole mikään Udo Dirkschneider -fanipoika, jonka mielestä Accept meni pilalle Udon lähdettyä. Acceptin kolme uutta levyä ovat kaikki mielestäni loistavia ja uudet jäsenet sopivat Acceptiin täydellisesti. Mieleeni palaa kuitenkin vajaan parin vuoden takainen keikka Circuksessa, jolloin Acceptin esiintyminen oli kyllä teknisesti virheetöntä, mutta tuntui silti mekaaniselta ja muoviselta suorittamiselta. Dirkschneiderin Tavastian keikalla oli aitoa meininkiä, elämää, tunnetta ja show-elementtejä enemmän kuin Acceptilla itsellään.
Settilistassaakan ei ole juuri valittamista. Reilut kaksikymmentä kappaletta ja kaksi tuntia on kiitettävän paljon. Bändi soitti ihan kaikkea suurimmista hiteistä aliarvostettuihin klassikoihin. Vahvaa kappalemateriaaliahan Acceptilla riittää levykaupalla. Mm. ”Metal Heart” -albumi oli edustettuna vahvasti nimikkokappaleesta varsin yllättäviin ”Screaming for a Love-Biteen” ja ”Wrong Is Rightiin”. Kyseisen levyn ”Midnight Mover” oli ehdottomasti yksi parhaista kappaleista, mitä illan aikana kuultiin. ”Midnight Mover” on aivan täydellinen heavy metal -kappale uskomattoman tarttuvalla kertosäkeellä varustettuna. Jos avaruuteen lähetettäisiin jonkin vekottimen mukana yksi kappale heavy metalia muille elämänmuodoille löydettäväksi, sen olisi ehdottomasti oltava ”Midnight Mover”.
Tällaisen keikan jälkeen voin hyvillä mielin antaa Udon jättää Acceptin taakseen. Tämän parempia jäähyväisiä en osaisi edes kuvitella. Acceptia vedettiin oikein kunnolla vielä kertaalleen ja hyvin vedettiinkin. Mitäpä tähän enää lisäämään.
Mainos päättyy
Settilista:
1. Starlight
2. Living for Tonite
3. Flash Rockin’ Man
4. London Leatherboys
5. Midnight Mover
6. Breaker
7. Head over Heels
8. Neon Nights
9. Princess of the Dawn
10. Winterdreams
11. Restless and Wild
12. Son of a Bitch
13. Up to the Limit
14. Wrong Is Right
15. Midnight Highway
16. Screaming for a Love-Bite
17. Monsterman
18. Losers and Winners
19. TV War
Encore:
20. Metal Heart
21. I’m a Rebel
22. Fast as a Shark
23. Balls to the Wall
24. Burning
Raportti: Jyri Kinnari
Kuvat: Hannu Tiainen
