Ufomammut – Ecate
Ufomammut on kulkenut omaa tietään jo puolitoista vuosikymmentä ja julkaissut tuona aikana yhdeksän levyä, joista viimeisin on nimeltään ”Ecate”. On kulunut kolme vuotta massiivisen ”Oro: Opus Primum” – ja ”Oro: Opus Alter” -levyjen muodostaman kokonaisuuden julkistuksesta, joten onhan tätä jo odoteltukin.
En tiedä, pitäisikö ”Ecate” käsittää yhtenä suurena kokonaisuutena vai muutamana pienempänä, mutta joka tapauksessa se vyöryy tajuntaan ja päästyään sisään kolahtaa kuin satakiloinen alasin pudotessaan kilometrin korkeudesta niskaan. Jo pelkästään Ufomammutin massiivinen kitara- ja bassosoundi muodostaa valtavan äänivallin, jolla voisi romahduttaa vaikka kerrostaloja. Puhumattakaan raskaasti möyrivistä stoner/doom-riffeistä, jotka ovat teknisesti erittäin yksinkertaisia mutta silti taitavasti, yksilöllisesti ja tunnistettavasti rakennettuja.
Kappaleiden taustalla tapahtuu paljon, mikä ei varmasti yllätä Ufomammutin kuuntelijoita. Koneäänistä kasattu taustahälinä tuo Ufomammutin musiikkiin jopa psykedeelistä kosketusta voimistaen kaoottista äänimaailmaa ja etenkin raskaita riffejä. Kappaleiden kaikki rakennuspalikat sulautuvat vaivattomasti yhteen tukien ja vahvistaen toisiaan sekä korostaen musiikin luomaa illuusiota myrskyisästä kaaoksesta, joka kuulostaa kuitenkin yhtenäiseltä.
Mainos päättyy
Ufomammut on luonut yhden uransa vahvimmista albumeista. ”Ecate” tarjoaa räjähtäviä ja käsittämättömän raskaita riffejä, dynaamista soittoa yhtyeen kaikilta jäseniltä, kaoottisen äänimaailman ja nerokkaasti rakennettuja teoksia, joita voi kappaleiksikin kutsua. Kokonaisuudet eivät niinkään noudata perinteistä kappalerakennetta vaan kasvavat pikkuhiljaa suuremmiksi ja raskaammiksi. Ufomammut ei aukene jokaiselle, mutta sitä ymmärtäville se tarjoaa elämää suurempia elämyksiä, kuten tämäkin levy todistaa.
9/10
Kappalelista:
1. Somnium
2. Plouton
3. Chaosecret
4. Temple
5. Revelation
6. Daemons
Ufomammutin kotisivut
Ufomammut Facebookissa
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Jyri Kinnari