Uhriristi – Haudankylmä

Kirjoittanut Rudi Peltonen - 15.3.2015

Uhriristi - HaudankylmäSain kuunneltavakseni Uhriristin tuoreimman levyn nimeltään “Haudankylmä”. En ole varsinaisesti black metal -asiantuntija enkä hirveämmin kuuntelekaan bläkkistä, mutta kyllä Uhriristin suora soitanta iskee meikäläiseen. Bändi ei ole lähtenyt kikkailemaan millään progehommilla tai muullakaan, vaan nyt on painettu rec-nappulaa ja runnottu soittimia täysillä. Lisäksi Rutto rääkyy siihen tahtiin, että heikompia hirvittää, eihän sellaisesta voi olla pitämättä!

Levy alkaa kappaleella “Kaivo”. Koskettimet soivat synkällä sävyllä, ja puolen minuutin kohdalla alkaa armoton sahaus! Kyllä, tämä on black metallia! Rutto lähtee rääkymään saatanaa luokseen! Tällä on hyvä startata levy. Seuraavat kappaleet “Routahauta” ja “Haudankylmä” jatkavat levyn synkkää teemaa mainiosti. Niissä ei ole moitittavaa, vaan ne toimivat!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Sitten tullaan kappaleeseen nimeltään “Kaamokseen”. Varsin synkillä vesillä tässä kuljetaan, kun kappale alkaa hyytävillä soundeilla ja pahaenteisellä akustisella kitaralla, jota voisi itse saatanakin soittaa ja joka kutsuu kuuntelijaa luokseen nauttimaan kadotettujen sielujen pilkkaamisesta! Kun akustinen osuus loppuu ja alkaa varsinainen säröllä varustettu soitanta, huomaan, että tämä kappale edustaa selkeästi levyn rockimpaa puolta, vaikka kyllä tämänkin kappaleen pystyy black metalliksi silti erottamaan.

Sama jatkuu viidennessä kappaleessa, joka kantaa nimeä “Synnin Virsi”. Rockimpaa soundia mutta black metallia, kyllä! Ja vielä sama jatkuu kuudennessa kappaleessa “Rukous Kuolevan”. Eli black metallia kyllä on, mutta soundimaailma on vähän rockimpaa tavaraa. Ei huono.

Lähestytään levyn loppua ja kappale numero 7  kantaa nimeä “Tyhjyyteen Katoaa”. Hitaammalla temmolla mennään eteenpäin. Rutto tuo hyvin esille, kuinka sielua raapivaan rääkymiseen hän pystyy; tässä kappaleessa laulu erottuu selkeästi parhaiten koko levyllä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Ja sitten olisikin viimeisen “Verjvala”-kappaleen vuoro. Vastaan tuleekin cover-kappale bändiltä Verjnuarmu. Bändihän on itselleni varsin tuttu, koska olen kotoisin Kuopiosta. Mukavahan se on kuulla, miten Uhriristi coveroi kyseistä bändiä, jolla on varsin kulttimaine savolaisten metalli-ihmisten sydämissä. Bändi vetää kyllä cover-kappaleen omaan tyyliinsä; laulun osalta brutaalia meininkiä Rutolta! Muuten biisi on verrattavissa paljolti alkuperäiseen, eli jos tykkää kappaleesta itsestään, tämä versio voi olla piristävä siinä mielessä, että saa kuulla koko kappaleen ajan, kun Rutto rääkyy brutaalisti!

Nauhoituksiin olisin kaivannut ehkä hiukan parempaa soundien miksaamista, sillä joissakin kohdissa kitara ja koskettimet ovatt aivan liian kovalla yksittäisenä soittimena, mikä vähän pilaa kuuntelukokemusta. Mutta toisaalta tälläiseen suoraan soitantaan se on varmaan hyvinkin soveltuvaa ja odotettavaa. Vaikka itse en black metallia kuuntele normaalisti, ei tämä todellakaan ole huonointa, mitä olen kuullut!

7/10

Kappalelista:
1. Kaiho
2. Routahauta
3. Haudankylmä
4. Kaamokseen
5. Synnin Virsi
6. Rukous Kuolevan
7. Tyhjyyteen Katoaa
8. Verjvala (Verjnuarmu-cover)

Uhristi facebookissa

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Juha Leskinen