Uhriristi – Maailma Palaa

Kirjoittanut Riku Mäkinen - 2.3.2013

Syvältä Pohjois-Savon siimeksestä saapuu Suomen black metal -kartalle uusi tuttavuus nimeltään Uhriristi. Bändi on uusi siinä mielessä, että vastikään julkaistu ”Maailma Palaa” on yhtyeen ensimmäinen täyspitkä, joka sisältää intron ja kahdeksan kappaleen verran melodista black metallia suomeksi laulettuna.

Järkyttävän ”manaajaklooni”-intron jälkeen levy varsinaisesti käynnistyy reippaalla ”Verikirkko”-kappaleella, mutta jo tässä kohden levyä käy ilmi yhtyeen kenties suurin ongelma, jonka turhaan toivoo paranevan loppua kohden: laulut. Äärettömän monotoniset, ilmeisestikin kitarasärön läpi lauletut, epäselvät kärinät pilaavat tunnelman levyllä ihan tyystin. Efektien käytön jopa laulupuolella ymmärrän täysin, mutta tässä tapauksessa ongelmana on se, että vokalistin ääntely menee liian epäselväksi – etenkin, koska kappaleiden nimien perusteella yhtyeellä voisi olla ihan mielenkiintoisia sanoituksia, näin black metal fanaatikon näkökulmasta katsottuna.

Mitä yhtyeen musiikkiin tulee, niin lähimmät vertailukohdat lienevät vanhempi Gehenna ja Old Man’s Child sekä useat suomalaiset yhtyeet, kuten vaikkapa Thyrane ja Thy Serpent. Vaikuttajissa ei siis ainakaan ole vikaa, ja kyllä Uhriristiltä saattaa hetkittäin kuulla hiukan jopa omaa ajatusta, mutta kokonaisuutena ”Maailma Palaa” on valitettavasti yhtä tasapaksu kuin laulajan esitys. Varsinaisia hittibiisejä levyltä ei oikein löydy hakemallakaan, ja kappaleet tahtovat muutenkin olla turhan paljon saman toistoa. Keskivaiheilla kuultava ”Saatanan Seurakunta” nousee kertosäkeensä ansiosta selkeästi levyn ylempään kastiin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Ongelmana levyllä on lähinnä sen turha kliinisyys. Tuntuu, että kaikki palaset on yritetty hioa liian tarkasti kohdalleen, mikä johtaa siihen, että särmikkyys puuttuu täysin. Temponvaihtelut keskitempoisesta nopeampaan toimintaan, mukavan kuuloiset kosketinsoitinideat sekä jo yllä mainittujen lyriikoiden odotetut loistavuudet jäävät kaikki ikään kuin odotuttamaan itseään, eikä niitä oikein saada kunnolla esille missään vaiheessa.

”Maailma Palaa” on lyhyesti sanottuna liian tekemällä tehty. Se raivokkuus, jota yhtyeellä vielä ”Petetty”-demollaan oli, on nyt jotenkin kadoksissa. Levy ei missään tapauksessa ole huono, mutta loistavan demon jälkeen lievä pettymys. Seuraavalle levylle toivon yhtyeeltä ennen kaikkea vaihtelua lauluihin, raivokkaampaa otetta, parempaa äänimaailmaa ja miksausta, jossa kappaleiden selkeät kokokohdat tulevat esille. Voisi myös tuoda ronskimpaa otetta soitantaan; ei siellä studiossakaan ole pakko soittaa kuin kitarakoulussa, pienet mitättömät virheet yleensä vain parantavat levyjä.

PS: Anti-religious metal of black? Mitä epäuskonnollista on laulaa “Kuolema Jumalalle” tai “Saatanan Seurakunta”?

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

5/10

Kappalelista:
1.Johdatus
2.Verikirkko
3.Kuolema Jumalalle
4.Pyhä Huora
5.Kadotus
6.Saatanan Seurakunta
7.Uhritulet
8.Maailma Palaa
9.Maa, Tuli Ja Henki

http://www.facebook.com/pages/Uhriristi/242625679114958?fref=ts

Kirjoittanut: Riku Mäkinen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy