”Unen, totuuden ja valheen rajapintoja” – Kryptan kakkosalbumi ”Unen Oma” on fantasiamaailma suomirock-soundilla
Kryptan ”Unen Oma” –kakkosalbumi julkaistaan perjantaina 10. huhtikuuta Svart Recordsin kautta. Suomi- ja okkultrockia yhdistelevä yhtye järjesti keskiviikkona 1.4. The Riff -baarissa ennakkokuuntelutilaisuuden uudelle levylleen. Albumilta on julkaistu singlet “Muuttuva Labyrintti”, “Viikate” ja “Oi Pandora!”.
Haastattelin Kryptaa uudesta pitkäsoitosta, sen tarinallisuudesta ja levyn työprosessista, jossa bändi oli enemmän mukana debyyttialbumiin verrattuna. The Riff -baarin “takahuoneessa” eli Hate Loungessa istui kanssani koko bändi kitaristi Toni Raukolaa lukuun ottamatta. Kysyessäni kuulumisia tyytyväiset ilmeet ja helpottunut kehonkieli yhtyivät positiivisiin lauseisiin kevään tulosta. Ajat ovat kiireisiä, mutta kivaa on siitä huolimatta.
Henri Segerin lyhyen alkupuheen jälkeen tapahtumassa kuultiin albumi kokonaisuudessaan, minkä jälkeen Seger esitti akustisesti muutaman Kryptan kappaleen. Muun muassa ”Lasipalatsi”-kappaletta säesti yleisön ujo kanssalaulu.
Kakkoslevyn versoja syntyi jo ensimmäisen levyn aikana
Kryptan debyyttialbumi “Outo Laakso” julkaistiin vuonna 2023. Kysyin sooloprojektinsa toista levyä tehneeltä Henri Segeriltä, kuinka kauan pian julkaistavan “Unen Oman” levytysprosessi kesti.
“No, henkisellä tasolla kyllä se oli varmaan toista vuotta helpostikin.”
Kakkoslevyn työstö alkoi jo siis ensimmäisen levyn aikana. Silloin syntyneet palaset olivat kuin versoja uudelle albumille. Seger kertoo aktiivista työtä olleen pari-kolme kuukautta, kun taas kaikki muu, kuten konseptointi, ajatustyö ja pieni demottelu kesti kaksi vuotta.
“Aika nopeasti se räävittiin kyllä kasaan loppuvuoden 2025 aikana”, Seger naurahtaa.
Haaveilusta toimintaan aikatauluvirheen vuoksi
Kosketinsoittaja Miika Pylkkänen kertoo, että kaikkien muiden paitsi ensimmäisen singlen äänitykset toteutuivat hyvin nopeasti.
“Se onnistui sellaisen aikataulun väärinkäsityksen myötä. Mutta hyvä niin, koska sitten se tuli tehtyä.”
Pylkkänen jatkaa:
“Se oli vähän sellaista, että no joo, voisi tuossa pikkuhiljaa alkaa ehkä funtsia aloittelua. Siitä mentiin tosi nopeasti siihen, että niin joo, kolmen viikon päästä pitää olla sitten valmis levy kasassa.”
“Unen Oma” on enemmän oma maailmansa, eikä niinkään jatko-osa “Oudolle Laaksolle”
Seger kertoo “Unen Oman” olevan oma kokonaisuutensa ja jopa laajempi maailmaltaan “Outoon Laaksoon” verrattuna. Hän kertoo, että “Unen Oma” on universaalimpi, kun taas “Outo Laakso” on kerrottu kapeammasta perspektiivistä. “Unen Oma” -albumi kuljeskelee isommissa maailmoissa kuin “Outo Laakso”, joka on Segerin mukaan kapea-alaisempi ja henkilökohtaisempi levy.
“Unen, totuuden ja valheen rajapintoja siinä (“Unen Omassa”) tutkiskellaan.”
Seger kertoo, että aihepiirit elävät eksistentiaalisen pohdinnan, surun ja ahdingon maisemissa.
”Sitten siellä on meille tyypillisellä tavalla ripaus lohtua, ainakin viimeistään viimeisessä biisissä, lopussa kaikki on kuitenkin ihan ok.”
Kipinästä syntyi konsepti
Seger kertoo sanoituspuolesta ja biisien syntymästä seuraavaa:
”Kun itse vastaan sanoista kokonaisvaltaisesti, on mulle vuosien varrella selvinnyt, että varsinkin tässä Krypta-hommassa tulee se tietty kipinänomainen tunne.”
Tämä tunne pyritään myöhemmin konseptoimaan kappaleiksi.
”Se (tunne) voi tiivistyä tavallaan yhteen lauseeseen, josta kokonainen biisi saa alkunsa. Se voi olla biisin nimi tai avainlause – ei edes lyriikkaa, vaan lause, joka avaa koko lyriikan tai josta se myöhemmin kumpuaa.”
Kokoonpanosta ystävyyteen ja taiteelliseen yhteyteen
Pylkkänen kertoo, että levy on toteutettu enemmän yhteistyössä kuin ensimmäinen albumi.
“Sanoitus- ja käytännössä sävellyspuolikin on ihan Henkan (Henri Seger) käsialaa, mutta muu bändi on tullut mukaan sovitustyöhön. Biisit olivat valmiina jo tullessaan kaikkien työpöydille, mutta loppusovitus on tehty enemmän yhdessä – vähän biisikohtaisesti, riippuen biisistä ja roolista.”
Ekalla levyllä äänityksissä olivat vain Henri Seger ja Jere Kolehmainen. Uudella albumilla voi kuulla jokaisen bändin jäsenen omaa soittoa. “Unen Oman” demot tulivat Segeriltä bändin työpöydälle, mutta heille on annettu vapaammat kädet kappaleiden sovittamiseen eteenpäin.
“Nyt kun olemme soittaneet pari vuotta livenä ja muutenkin, on muodostunut sellainen bändisoundi ja -groove, ja kaikki tuntevat toisiaan.”
Seger kertookin luottavansa siihen, että yhtyeen tyypit tekevät sen, mitä hän pyytää – joskin välillä vielä paremmin.
Kryptassa kuuluu Ghost ja Devil’s Blood, mutta levyttäminen on uniikki seikkailu ilman esikuvia
Henri Seger myöntää, ettei Ghostin vaikutusta Kryptan musiikkiin voi kieltää. Hän kuitenkin lisää ammentavansa paljon inspiraatiota suomirock-eetoksesta ja muun muassa The Devil’s Blood -yhtyeestä.
Seger kertoo Kryptan identifioituvan vähemmän hevibändinä ja nojaavan vahvemmin suomirockiin iskelmällisine koukkuineen ja kepeine harmonioineen. Siitä huolimatta raskaamman musiikin ystävätkin voivat löytää siitä pintaa, mihin tarttua.
Kryptan musiikin uniikki luonne näkyy myös sen äänitysprosessissa. Segerin mukaan yhtyeellä ei ole tarkkaa musiikillista vertailukohtaa, mikä tekee levyttämisestä seikkailua.
“Lähtökohtaisesti kukaan ei tiedä, miltä sen musiikin pitäisi kuulostaa.”
Kryptan maailma on fantasiamaailma
Seger paljastaa, kuinka uudella levyllä seikkaillaan fantasia- ja peräti unimaailmoissa, joista levyn nimi myös kertoo. Hieman suomirock-aatemaailmasta poiketen Seger lisää:
“Mutta yksikään biisi ei kerro ryyppäämisestä.”
Ennakkokuuntelutilaisudessa yleisö kiitteli bändiä ja kävi ujosti merchandise-pöydällä. Kryptan uusi albumi tuntui saavan tapahtumassa paljon kehuja. Segerin akustisen esiintymisen jälkeen “Unen Oma” kuunneltiin vielä toistamiseen, ja ilta jatkui.
”Unen Oma” -albumi on yhdeksän kappaleen pituinen teos. Äänityksestä ja miksauksesta vastasi Sakke Vänttinen (Rock Alley Studio) ja masteronnista Matias Ahonen (Audiamond).