”Uudelle levylle valikoituivat kaikista suoraviivaisimmat ja iskevimmät biisit” – haastattelussa Juustopäiden Hade ja Jansku

Kirjoittanut Johanna Ania - 8.4.2022

Kaaoszine haastoi Juustopäiden laulaja-basisti Haden ja rumpali Janskun kanssa tänään julkaistun ”Mitä järkee!” -albumin parissa. Liikkeelle lähdettiin aivan alusta ja palattiin vuoteen -95, kun bändin esikoinen ilmestyi. Monelle tuo vuosi palautuu mieleen Suomen lätkän MM-kullan muodossa [”Den glider in”], osa Rammsteinin debyytin ”Herzeleid” matkassa. Osa syntyi vasta myöhemmin. Tänään keskitytään kuitenkin Juustopäiden uran alkuun ja päädytään siitä aasinsillan kautta takaisin musiikilliseen lähtöpisteeseen aikamatkan päättyessä kolmikon tuliterään taidonnäytteeseen, joka on myös paluu juurille, siihen, mikä innosti kuusitoistavuotiaat nuoret miehet omien idoliensa jalanjäljissä musiikin pariin.


Miltä tuntui, kun teidän eka levy julkaistiin vuonna 1995?

Hade: Silloin alkuvuodesta oltiin vielä 16-vuotiaita, kun mutsi vei meidät Polygram Finlandiin (nyk. Universal) meidän perheen Škodalla palaveriin keskustelemaan levydiilistä. Kävimme myös toisena päivänä siinä naapurissa BMG:ssä juttelemassa mahdollisesta diilistä Kallosen Askon kanssa. Kaikki johtui siitä, että oltiin lähetetty meidän toka demo seitsemään eri levy-yhtiöön, joista kaksi monikansallista oli valmiita tekemään Juustopäiden kanssa diilin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Polygramissa oli paremmat pullat ja mukaan saadut levyt. Gugi Kokljuschkin ja Pesosen Kari kävivät myös treenikämpällä Pohjois-Espoossa kuuntelemassa meidän soittoa. Treenikämppä oli silloin vaihtunut paikallisen peruskoulun pommisuojasta Janskun himaan, yhteen huoneeseen. Annoimme Gugille ja Karille korvatulpat kohteliaasti ja ruvettiin skulaamaan ”Sukkapuikkokapinan” biisejä. Levytyssopimukseen tarvittiin meidän vanhempien suostumukset ja nimmarit, koska oltiin alaikäisiä.

Suomi voitti lätkän MM-kultaa toukokuussa -95, debyyttisingle ”Kun tyttö rakastui punkkariin” soi samoihin aikoihin radiossa tiuhaan, ja sitä seurasi ”Mä oon sekaisin” -biisi ja keikat Messilän Juhannuksessa ja olympiastadikalla Puhdas elämä lapselle -konsertissa. Ei ollut nettiä tai kännyköitä yleisesti käytössä, ja faniposti tuli levy-yhtiöön kirjeinä, ja sitä tuli paljon. Ensimmäinen tv-esiintyminen tapahtui maikkarin Jari Sarasvuon ja Simo Rantalaisen isännöimässä Hyvät, Pahat ja Rumat -ohjelmassa, jossa lähetin terveisiä ”tolpparunkkareille”. Olin nimittäin luvannut sen luokkakavereille, sillä opiskelin amiksessa sähkömieheksi – opinnot jäivät kesken. ”Sukkapuikkokapina” ilmestyi -95 lokakuussa ja nousi Suomen viralliselle albumilistalle. Myös Jyrki-ohjelma alkoi syksyllä -95 ja oltiin sielläkin esiintymässä useaan otteeseen. Ensimmäisen nokialaisen halkokännykän taisin hankkia -96.

Miltä suosio tuntui?

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hade: Kadulla tunnistettiin ja tultiin pyytämään nimmareita, tai kertomaan kuinka paska bändi ollaan. Nykyään kukaan ei tunnista, saapahan olla rauhassa [Hade virnistää. Nykyään Hadella on tapana kysyä arvostelijoilta ”millos se sun levy tulee?”]

Kun mietit Juustopäiden uraa, niin millaisena siinä näyttäytyy se teidän pitkä tauko, kun jotkut bändit noilta samoilta ajoilta ovat olleet aktiivisia koko ajan? Tuntuiko lopettaminen ysärin jälkeen luovuttamiselta?

Hade: Me saatiin nuorina lyhyessä ajassa paljon ja tehtiin myös asioita paljon: keikkoja, neljä albumia, videoita, tv-esiintymisiä. Olihan siitä vaikea luopua, ja kyllä se osittain luovuttamiselta tuntuikin – tavallaan myös helpottavalta. Nyt vuosien jälkeen, kokonaisuutta katsoen, kuitenkin kelaan, että kaikella on tarkoituksensa. Ja nyt, kun tehdään tätä juttua satakymmenen lasissa vuosien jälkeen, niin tehdään se, mikä oltaisiin haluttu soitannollisesti nuorempina tehdä muttei vain osattu. Jos ”Jäljet”-levy (2015) oli Juustopäät-versio 2.0, niin ”Mitä järkee!” on ehdottomasti 2.1. 

Juustopäiden edellinen albumi ”Jäljet” (2015) äänitettiin 5 by 5 -studiolla Helsingissä äänittäjä-tuottaja Matias Kupiaisen (Stratovarius) kanssa. Se miksattiin The Blasting Roomissa Coloradossa, Yhdysvalloissa. Missä ”Mitä järkee!” on äänitetty/miksattu? Millainen levyntekoprosessi oli kaiken kaikkiaan?

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Jansku: ”Mitä järkee!” -albumin ensimmäiset sinkut ”Lääkkeitä ja viinii (mua ahdistaa)” ja ”Viha piilossa katseilta” äänitettiin meidän aiemmalla treenikämppästudiolla, mutta pitkäsoittoa päästiin tekemään syksyllä 2021 valmistuneella Love Is Punkin tuliterällä studiolla. Jotain rumpuraitoja oli äänitetty albumin muihinkin biiseihin jo aiemmin, mutta nekin tehtiin uudelleen paremmissa olosuhteissa. Alettiin tehdä uusia biisejä jo aika pian ”Jäljet”-albumin keikkojen jälkeen, ja niistä varhaisin levylle asti päätynyt taitaa olla vuodelta 2016. Levyn sisältö ja muoto elivät matkan varrella jonkin verran ja lopulta päädyttiin valitsemaan biiseistä kaikista suoraviivaisimmat ja iskevimmät. Huomasin myös, että levy alkoi kuulostaa koko ajan enemmän siltä, miltä 90-luvulla punk rock – ja skate punk -musa kuulosti, joten jonkinlaista paluuta juurille oltiin tekemässä. Siksi päätettiin julkaista albumista myös kasettiversio.

Albumilla on uutena jäsenenä mukana kitaristi-laulaja Keke (Cliché, Tyrävyö). Miten uusi kokoonpano toimii?

Jansku: Oli mahtavaa saada Keke mukaan Juustopäihin – olihan meillä jo yhteisiä bändiprojekteja ollut aiemminkin ja tunnettiin jo monen vuoden takaa. Kekellä oli juuri oikeat ominaisuudet kyseiseen kitaristin tonttiin ja samalla saatiin bändiin lisää lauluvoimaa. Uusissa biiseissä ollaankin päästy kivasti vuorottelemaan nimenomaan lauluosuuksissa.

Olet tehnyt suurimman osan uuden albumin biiseistä – omat suosikkibiisit uudelta albumilta, miksi?

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Jansku: Omat suosikkibiisit levyltä vaihtelee vielä koko ajan, kun sen tekoprosessi on niin tuore ja biisien kuuntelukertoja takana lyhyen ajan sisään varmaan satoja. Mutta edellinen sinkku ”Taas kusit kaiken” on omasta mielestäni varsin onnistunut kokonaisuus. Nopeammista skate punk -ralleista nostaisin lemppariksi ”Ei ongelmaa”, joka valmistui levylle viimeisenä.

Miltä Juustareiden tulevaisuus näyttää? Yhtyeen perustamisestahan tulee ensi vuonna 30 vuotta.

Jansku: Tehtiin aikoinaan biisi nimeltä ”Päivä kerrallaan” ja pidän sitä edelleen hyvänä ohjenuorana. Mahtavaa olisi myös, jos ihmiset löytäisivät uuden albumin. Keikkojakin odotellaan kovasti ja toivotaan, että päästään tarjoamaan kuulijoille taas livekokemuksia ilman rajoituksia.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy