Uusi nimi, kypsä soundi — Viileä Maan levynjulkaisukeikka Vihdissä

Elokuvateatteri ei ole ensimmäinen paikka, jossa kuvittelisi levyjulkaisukeikan sijaitsevan. Siitä huolimatta folkpop-yhtye Viileä Maan esikoisteosta juhlistava keikka sijoittui nimenomaan Vihdin Kinoon. Yleisöä oli eksynyt paikalle arviolta sata henkeä. Paikalla oli myös taustajoukkoja, jotka vastasivat esimerkiksi keikan videoinnista usean kameran voimin. Livemateriaalia on siis luvassa tuonnempana.

Kuulutus käy, ja yleisöä pyydetään menemään paikoilleen. Alkunauha, joka käy läpi yhtyeen matkaa tähän asti, alkaa pyöriä valkokankaalla. Videon päätyttyä laulaja Eero Joenrinne astuu valokeilaan kitaransa kanssa. Liekö keikan jännitys tehnyt tepposet, sillä laulaja toteaa sekoilevansa sanoissa ja haluavansa ottaa uuden oton. Yleisö naurahtaa, ja tunnelma rentoutuu.

”Adrenaliini” kajahtaa ilmaan muun yhtyeen saavuttua lavalle. Sitä seuraava ”Sateenvarjo” sähkökitara-grooveineen pitää tunnelman korkealla. Heti alussa käy selväksi, että kappaleet pääsevät isommalla kokoonpanolla soitettuna paremmin oikeuksiinsa kuin levyllä.

Klassinen yhtyeen esittely on edessä seuraavaksi, mistä siirrytään kappaleeseen, jota levyllä ei ollut. Ilmeisesti uutta materiaalia, jota on työstetty levyn valmistumisen jälkeen.

Kuva: Joenrinne Films

Sen jälkeen on aika laskea kierroksia. ”Pikkusiskon” jälkeen muu yhtye poistuu jättäen laulaja Joenrinteen lavalle yhdessä kosketinsoittaja Tomi Aholaisen kanssa. ”Mitä sanomatta jäi” on koskettava veto, joka toimii hyvänä siltana ”Kuule Mua” -kappaleeseen. Yhtye saundaa edelleen upealta.

Saavutaan puolivälin krouviin. Suomessa kun ollaan, niin mitä olisi folk-keikka ilman kalevalaista runonlausuntaa. ”Kaiku laaksoon jäi” rikkoo runoudellaan kaavaa aiemmista vedoista ja erottuu selkeästi edukseen.

Seuraavaksi esitetään ”Rikkoutunut”, jonka taustatarina menetetyistä ystävistä saa yleisön herkistymään. Vieressä ollut herrasmies näyttää pyyhkivän silmäkulmaansa. Tarinan myötä kappaleeseen avautuu myös uusia kerroksia. Herkistely ei jää siihen, vaan seuraavaksi lavalle kutsutaan harmonikkataiteilija Pilvi Huhta. ”Aaltojen syvyys” raikaa pian ympäri Kinoa.

Aletaan lähestyä loppusuoraa. ”Koskematon” nostattaa ilmapiirin kattoon ennen keikan viimeistä kappaletta, joka on itseoikeutetusti ”Viileä Maa”. Sen jälkeen yhtye poistuu kuten tapoihin kuuluu odottaen ”we want more” -huutoja.

Kuva: Eemeli Joenrinne

Pienen odotuksen jälkeen yhtye palaa lavalle esittäen täysin uuden kappaleen ”Fight Club”. Mikäli se on suunta, johon yhtye on astumassa tulevaisuudessa, lupaa se vähintäänkin mielenkiintoista tulevaisuutta bändille. Keikan päättää ”Nevada”, yhtyeen ehkä menevin kappale. Yhteislaulatukset, yleisön mukaan nappaaminen ja upea soitanta kruunaavat keikan.

Kokonaisuudessaan keikka oli loistava. Yhtye on kovassa vedossa ja toivottavasti jatkaa piakkoin kiertuetta. Seuraavia keikkoja ei ole vielä julkistettu. Mikäli folkpop kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti katsastamaan yhtyeen, mikäli mahdollisuus siihen aukeaa.