”Uusi Powerwolf-albumi on uusi luku samasta kirjasta” – Haastattelussa Powerwolfin Matthew Greywolf

Powerwolf on kenties yksi maailman menestyneimmistä nykyisistä heavy metal -bändeistä. Headliner- ja premium-paikat huippurock- ja metallifestivaaleilla kuten Wacken, Hellfest ja Graspop sekä massiiviset loppuunmyydyt areenakeikat ovat vakiinnuttaneet bändin aseman huippukastissa. Powerwolfin laadukkaat julkaisut saavat jatkuvasti ylistystä kriitikoilta ja faneilta, ja sen kappaleet ja vaikuttavat musiikkivideot ovat keränneet kymmeniä miljoonia striimauksia eri alustoilla. 

”Wake Up The Wicked” –  odotettu seuraaja äärimmäisen menestyneelle bändin edelliselle studioalbumille ”Call Of The Wild” (2021) – julkaistaan juuri ennen bändin ensimmäistä täysimittaista Pohjois-Amerikan kiertuetta, joka alkaa elokuussa, ja jota seuraa bändin suurin Euroopan-kiertue Wolfsnächte 2024. ”Wake Up The Wickedin” on jälleen kerran tuottanut loistava Joost van den Broek Sandlane Recording Facilities -studiolla, ja se asettaa uuden virstanpylvään ja uran huippukohdan bändille. Uusi albumi on kova, yllättävä ja täynnä vaihtelua. Powerwolf menee askeleen pidemmälle ja esittelee uuden puolen musiikillisista ja teknisistä taidoistaan pysyen kuitenkin uskollisena vakiintuneelle, rakastetulle soundilleen.

Powerwolf laajentaa tulevalla albumillaan repertuaariaan korkealla laadulla ja lisää monia tulevaisuuden livehittejä poikkeukselliseen diskografiaansa kaksikymmentä vuotta perustamisensa jälkeen vuonna 2004. ”Wake Up The Wicked” on jälleen yksi todiste, joka vahvistaa bändin asemaa johtavana voimana heavy metalin maailmassa. 

Chaoszine keskusteli Zoomin välityksellä bändin pääasiallisen laulunkirjoittajan Matthew Greywolfin kanssa siitä, mitä fanit voivat odottaa 26. heinäkuuta Napalm Recordsin kautta julkaistavalta ”Wake Up The Wicked” -albumilta.

Haluan ensinnäkin onnitella teitä uuden Powerwolf-albumin, ”Wake Up The Wicked”, tulevasta julkaisusta. 

Greywolf: Kiitos. 

Oliko levytysprosessissa haasteita? 

Greywolf: Se oli hyvin tavallinen levytys, eikä minulla ole mitään erityistä sanottavaa. 

Kiitos, seuraava kysymys? *kaikki nauravat* 

Greywolf: Se sujui itse asiassa todella sujuvasti, mikä tuntui todella erityiseltä, koska edellinen albumimme, ”Call of the Wild”, kirjoitettiin ja äänitettiin pandemian aikana. Ja tarkoitan, että olen edelleen ylpeä siitä, että selvisimme ja julkaisimme albumin silloin [vuonna 2021], mutta kuten kaikki tiedämme olivat ajat silloin melko vaikeita. Olimme kaikki studiossa, eristäytyneinä. Ja sitten julkaisimme albumin, mutta kaikki kiertueet lykättiin. Ja kaikki tuo, tarkoitan, että me kaikki tiedämme sen, vaikka emme enää kuule sitä, mutta ero tällä kertaa oli, että kaikki oli normaalia, niin sanotusti, ja nautimme siitä paljon. Jos pandemiasta pitäisi löytää jotain hyvää, on se opettanut meille, että emme saa pitää asioita itsestäänselvyyksinä. Ja nyt, kun asiat olivat taas normaalisti ja voimme kirjoittaa kappaleita ja tavata bändinä milloin haluamme, oli se meille todella hyvä kokemus. Ja voimme mennä yhdessä studioon. Se tuntui todella mahtavalta. Nautimme siitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Se antoi meille paljon energiaa, sanoisin. Me todella nautimme albumin tekemisestä paljon enemmän kuin aiemmin vain siksi, että se oli jälleen mahdollista. Ihan hullua… Joten joo, ”Wake Up The Wicked” -albumin nauhoittaminen oli iloinen, sujuva matka. 

Tiedän, ettet todennäköisesti voi paljastaa liikaa yksityiskohtia, mutta ensimmäisen singlen ”1589” perusteella näyttää siltä, että tuleva Powerwolf-albumi tulee jälleen olemaan mahtava ja hyvin perinteinen albumi. Vai onko siltä silti odotettavissa yllätyksiä? 

Greywolf: No, luulen, että niitä on muutamia… Uuden albumin kirjoittaminen yhtyeenä, joka on ollut olemassa jo jonkin aikaa… Tarkoitan, että kun puhumme Powerwolfin yhdeksännestä studioalbumista, tuntuu minusta aina vähän siltä kuin kirjoittaisin uutta lukua kirjaan. Juoni on jo olemassa, tiedätkö, kaikki hahmot ovat kirjassa. Mutta uusi luku tuo aina mukanaan muutamia uusia ideoita. Siellä on uusia elementtejä. Tai kehittyy asioita, jotka menevät pidemmälle kuin aiemmin. 

Mutta hahmot ovat samat. Se on edelleen sama kirja. Mitä haluan sanoa on, että olemme tietoisia siitä, että meillä on tavaramerkkisoundi, joka ei paljon muutu. Mutta samalla siellä, täällä on uusia ainesosia. Teimme esimerkiksi yhteistyötä lapsikuoron kanssa kappaleella ”We Don’t Wanna Be No Saints”. Tai että meillä on pianopohjainen kappale kuten ”1589”. Pyrimme silloin tällöin sisällyttämään mukaan muutamia uusia näkökohtia, jotta voimme laajentaa yhtyeen ja Powerwolfin maailmaa. 
 
”1589” on kappale, joka perustuu todelliseen historian tapahtumaan. Se on käsittääkseni tarina Bedburgin ihmissudesta, maanviljelijästä, jota kirkon edustajat syyttivät ihmissudeksi. Se on uskomattoman mielenkiintoista… Yksi suosikkikommenteistani YouTubessa on tähän mennessä ollut “Se on kuin paha Sabaton”. 

Greywolf: Pidän siitä… *nauraa* No, se on vähän kuin kiirastuli, jos niin voi sanoa. Mutta on mahtavaa, koska on niin monia historiallisia tapahtumia, jotka ovat pahoja.

Onko tulevalla albumilla muita historiallisia vaikutteita? 

Greywolf: On, todellakin. On melko monta. Mainitsemasi ”1589” lisäksi on esimerkiksi kappale ”Joan of Arc”. Se on tarina, jonka melkein kaikki ovat kuulleet. Ja se on myös täydellistä historiallista materiaalia, josta kirjoittaa. Hänestä tuli kansakunnan sankari. Ja sitten, kun asiat muuttuivat, häntä syytettiin kerettiläisyydestä, ja hänet poltettiin roviolla. Ja kuolemansa jälkeen hänet kanonisoitiin, joten se on aika outo tarina ja täydellistä materiaalia heavy metal -musiikin kirjoittamiseen. No, joo… ”paha Sabaton”… 

Joo, ”paha Sabaton”… 

Greywolf: Se on hauska. Minun pitää kertoa se Sabatonin jätkille seuraavan kerran, kun tapaamme. No, mielestäni Sabaton ei ole ainoa tai ensimmäinen bändi, joka kirjoittaa historiallisista tapahtumista. Iron Maiden teki sitä. Monet bändit tekevät niin. Mutta tiedän, että ne ovat tunnetuimpia siitä, että ne tekevät kappaleita historiallisista asioista. Sanoisin, että historialliset tapahtumat ovat meille sivuseikka. Meillä on ”Wake Up the Wicked” -albumilla pari kappaletta, jotka ovat saaneet vaikutteita historiallisista tapahtumista, mutta suurin osa Powerwolfin maailmasta on jotenkin fiktiivinen. Tietysti meillä on niitä pääaiheita, joista kirjoitamme, kuten paljon uskonnollisia asioita ja sellaista. Mutta sanoisin, että Powerwolfin yleinen visuaalinen maailma ja universumi ovat enemmän fiktiivisiä. Ja tulee aina olemaan. 

No, joo, on todella mahtavaa, että pääsemme yhä lähemmäksi yhtä lempiaiheistani, joka on kauhuelokuvat ja kauhutarinat. Ennen sitä haluaisin kysyä, yleisesti ottaen, mikä on mielestäsi täydellinen resepti ihanteelliselle Powerwolf-kappaleelle? Mitkä ovat ne käyttämättömät reseptit? 

Greywolf: No, luulen, etten ole vielä löytänyt sitä. Silloin olisi paljon helpompaa kirjoittaa uusia kappaleita. Tarkoitan, ettei ole olemassa mitään reseptiä. Se on oikeasti niin, että jokainen kappale alkaa tyhjältä sivulta. Ja se on vain niin, että yritetään luoda jotain. Mutta yleisesti ottaen tunnen, että mitä tahansa teemme, henkilöitä, joita olemme, tekevät siitä aina Powerwolfin kuuloista. Kuten tiedät on Attilan ääni aika ainutlaatuinen. Sitten meillä on kirkkourut. Meillä on kaikki ne tyypilliset elementit, jotka tekevät Powerwolf-kappaleesta Powerwolfin kuuloisen. Ja kirjoitamme yleensä aika tarttuvia kappaleita. Tarkoitan, että meillä on aina hyvä koukku, josta aloittaa kappale, jotta siitä tulee mieleenpainuva. 

Mutta sen lisäksi ei ole olemassa mitään reseptiä. Jokaisella kappaleella on omat dynamiikkansa. Ja kuten tiedät on aina kappaleita, jotka eivät vain toimi, joten ei ole mitään reseptiä, jolla voisi sanoa, että tämä tulee varmasti olemaan hyvä kappale. Se on aina niin, että katsotaan mitä tapahtuu. 

Kyllä… Vanhaa kunnon improvisointia. 

Greywolf: Kyllä, tavallaan. Aina pitää katsoa, kehittyykö jotain vai ei. 

Puhutaan Powerwolfin käyttämättömistä puolista… lavameikki, jota käytätte, on hyvin erottuva. Onko Powerwolfia olemassa meikin ulkopuolella? Tehdään kysymys vielä helpommaksi: olisiko teoriassa mahdollista, että esiintyisitte ilman meikkiä, ilman pyroja, ilman lavasteita? Olisiko se silti Powerwolf? 

Greywolf: Tietenkin voisimme, teoriassa… Ja puhuessani musiikista sanon aina ihmisille, ettei albumilla ole meikkiä. Mitä haluan sanoa on, että hyvä kappale pysyy hyvänä kappaleena. Show, erityisesti sen visuaalinen puoli, on lisäys. Mutta se on silti sama kappale. Jos kappale on paska, et kuuntele sitä riippumatta siitä, millaista show’ta esitetään. Mutta palatakseni kysymykseen: Kyllä, voisimme tietenkin tehdä niin, mutta emme halua, koska meillä oli alusta alkaen visio, että esittäisimme näyttävimmän show’n, johon pystymme. 

Minulla ne kuuluvat yhteen: heavy metal ja dramaattinen show ovat yksi ja sama asia. Muistan, että yksi ensimmäisistä näkemistäni metallin livevideoista oli Iron Maidenin ”Life After Death”. Siinä oli se valtava tausta, ja Bruce Dickinsonilla oli ne naamiot ja vastaavaa. Se oli minulle täysin ylivoimainen kokemus. Siitä hetkestä lähtien tunsin aina, että kun minulla on oma bändini ja voin laittaa show’n lavalle, yritän tehdä siitä maksimaalisen. Meille se on hyvin olennainen asia. Mutta tietenkin, teoriassa, voisimme vain seistä siellä paidoissa ja farkuissa ja soittaa kappaleemme. Mutta luulen, etten tuntisin antavani parastani. 

Ymmärrän. Oletko samaa mieltä siitä, että Powerwolf voisi pysytellä kauhumetalligenressä? Vai yritättekö yleensä olla pysymättä missään genressä? 

Greywolf: Jälkimmäinen. Ehdottomasti. Tarkoitan, että tiedän, mitä tarkoitat kauhumetallilla, mutta en haluaisi tulla leimatuksi kauhumetalliksi. En vain tunne tarvetta tulla leimatuksi. Olemme vain, tiedäthän, ”mitä tahansa”. Olemme Powerwolf. Olemme metallibändi. Siinä on tarpeeksi kategoriaa. Mutta tiedän, mitä tarkoitat… Ja tietenkin tarjoamme kauhuun liittyvän, hieman synkänlaisen visuaalisen maailman, joka myös kuuluu siihen, miltä me kuulostamme. Ja niin sanotusti koko Powerwolf-kokemukseen. 

Mikä on lempikauhuelokuvasi? Ja erityisesti, onko sinulla suosikkia ihmissusi-elokuvista, joita voisit suositella? 

Greywolf: Luulen, etten ole kovin suuri kauhuelokuvien fani. 

No, mutta... 

Greywolf: *nauraa* Ei, ei oikeastaan. Olen enemmän… tiedäthän… Minulle kauhussa on kyse elokuvan tunnelmasta, eikä niinkään itse asiasta kuten kauhussa splatterista tai sellaisesta. Tiedäthän… todelliset kauhuelokuvat, paljon verta ja kaikkea sitä. Se ei ole minun tyyppiseni kauhuelokuva. Mutta jos ajattelen elokuvia kuten Sleepy Hollow… Pidän pelottavista asioista kuten ne, joita Tim Burton tekee… mutta se ei ole oikea kauhuelokuva…

Se näyttää kuitenkin oikealta kauhuelokuvalta… 

Greywolf: Minulle se on synkkä satu, ja se on minun tyyppiseni kauhuelokuva. Joten, joo, puhuttaessa tämän tyyppisistä asioista, on se yksi esimerkki, josta pidän todella paljon. Se on minulle myös visuaalisesti erittäin, erittäin vahva elokuva. 

Mitä ihmissusi-elokuviin tulee – jotta en ehkä rajoittaisi sinua näin, mitä tahansa ihmissusi-aiheista, koska se näyttää olevan Powerwolfin johtava teema. Joten elokuvia, kirjoja, tarinoita niiden lisäksi, joita käytätte kappaleissanne… 

Greywolf: No… 

Ei…

Greywolf: Ei erityisesti. Tarkoitan, tietysti tiedän paljon ihmissusi-elokuvia ja muuta sellaista. Mutta se ei ole jotain sellaista, jonka kokisin todella upeaksi. En pysty oikeastaan nimeämään yhtäkään ihmissusi-elokuvaa, joka todella erottuisi joukosta. Ei vain ole…

Ok, ymmärrän. Olin vain utelias, koska näytät olevan pro ihmissusi-aiheessa. 

Greywolf: Joo, olen, mutta enemmän kirjallisuuden puolella, enkä niinkään elokuvapuolella. Enemmän lyyrisellä puolella. Kyse on enemmän konseptista, eikä niinkään todellisista tarinoista, jotka kiehtovat minua. Kyse on enemmän siitä, mistä se tulee. Mikä on ihmissusien juttu? Mikä on vampirismin juttu? Ja puhuessani vampirismista en tarkoita Draculaa tai jotain. Kyse on enemmän muinaisesta uskosta. Mistä se juontaa juurensa? Miten ihmiset keksivät käsitteen, että on olemassa olentoja, jotka imevät verta tai syövät ihmisiä? Miten ihmiset keksivät vampirismin ja ihmissudet? – Perinteet. Ne kiehtovat minua, eikä oikeastaan Hollywood-puoli. Kyse on enemmän siitä, mistä se tulee. Miten, tiedäthän, muinaiset uskomukset ja muut ovat syntyneet.

Joo, alkuperät, eikä pop-kulttuuripuoli vaan itse perusta. 

Greywolf: Kyllä, juuri niin. Minä lähestyn niitä aiheita siitä näkökulmasta enemmän kuin elokuva- tai kirjallisuuspuolelta. 

Onko Powerwolf koskaan kohdannut negatiivisuutta kirkon edustajien suunnalta? Tai joiltakin äärimmäisiltä uskonnollisilta yksilöiltä, koska he saattavat ajatella, että hyödynnätte kirkko-aihetta, no, liian pimeältä puolelta.

Greywolf: No, kysymys on aina siitä, mistä näkökulmasta asioita katsoo. Ensimmäinen osa kysymyksestäsi: meillä on todella vähän sellaisia kokemuksia. Jos ihmiset lähestyvät meitä sillä tavalla, olemme aina valmiita keskustelemaan heidän kanssaan ja selittämään, mikä auttaa aina ymmärtämään toistemme näkökulmia. On kuitenkin yksi asia, joka on erittäin olennaista Powerwolfille, ja se on asioiden humoristinen puoli. Teemme paljon asioita pilke silmäkulmassa. Tarkoitan, että uudella albumillamme on kappaleita kuten ”Resurrection by Erection” ja ”Curia Clitorium”. Kappaleet ovat vain hauskanpitoa. Ja toisekseen sen pitäisi kertoa ihmisille, ettemme ole uskonnollisia fanaatikkoja. Teemme asioita tavalla, jossa on aina huumorin pilke silmäkulmassa siihen, mitä teemme. 

Kunnioitamme samalla kaikenlaisia uskontoja. Tarkoitan, että uskonto on minulle jotain todella yksityistä, todella henkilökohtaista. Se ei ole mitään, josta koskaan tuomitsisin. Ihmisten pitäisi olla onnellisia siitä, mikä tekee heidät onnelliseksi. En koskaan uskaltaisi kertoa ihmisille, mikä on hyvää tai pahaa tai mitään sellaista, ja siksi lähestymme uskonnollisia aiheita tai kirkon aiheita pääasiassa historiallisesta näkökulmasta. Ei filosofisesta näkökulmasta, jätämme sen jokaisen henkilökohtaiseksi uskonnoksi. 

Kirkkoteemaan liittyen, haluaisitteko koskaan esiintyä katedraalissa? Akustiikka olisi varmasti upea…

Greywolf: Luulen, että siitä syntyisi melkoinen sotku. Katedraalien akustiikan ongelma on se, että niissä on valtava kaikua luova efekti, mikä saa esimerkiksi urut tai orkesterin kuulostamaan uskomattomalta. Mutta jos soittaisit siellä rumpuja, olisi se kauheaa. Teimme niin juuri viime viikolla, kun olimme kuvaamassa videota erittäin suuressa kirkossa. Kun nauhoitimme rumpukohtauksia, oli se kamalaa. Siellä ei edes kuullut, kuka soitti mitäkin rytmiä, koska se oli niin täynnä kaikua. Miljöön kannalta olisi uskomatonta esiintyä oikeassa kirkossa, mutta akustisesti se tuskin toimisi.  
 
Kiitos erittäin tarkasta vastauksesta kysymykseeni. Viimeinen kysymykseni koskee tulevaa kiertuettanne Hammerfallin ja Wind Rosen kanssa. Miten päätitte kiertää yhdessä, kuinka innoissanne olette? 

Greywolf: No totta kai olemme erittäin innoissamme. Kuten aina, kun julkaisemme uuden albumin ja ensimmäinen kiertue uuden albumin kanssa lähestyy, emme malta odottaa, että pääsemme tuomaan uusia kappaleita lavalle, joten olemme todella, todella innoissamme siitä. No, kysymykseen kiertueen kokoonpanosta – en tiedä. Yleensä heitetään muutama nimi, jotka voisivat olla mahdollisia bändejä, joiden kanssa voisi kiertää. Ja sitten kaikkien bändien aikataulujen on sovittava yhteen, ja kaikkien bändien täytyy enemmän tai vähemmän julkaista juuri silloin uusi albumi ja olla valmiina kiertueelle, eikä olla studiossa ja kaikenlaista sellaista. 

Ja mielestäni jo muutaman vuoden ajan, kyllä, jo muutaman vuoden ajan olemme ajatelleet, että olisi hyvä idea kiertää jonain päivänä yhdessä Hammerfallin kanssa. Nyt albumiemme julkaisuaikataulut osuivat yhteen, ja lopulta oli mahdollista toteuttaa se. Se on mielestäni erittäin mukava ja vahva kokoonpano. Siinä on erittäin vahva power metal -paketti, vaikka jokaisella bändillä on oma tyylinsä ja brändinsä. On hieno hetki soittaa power metalia, ja odotan henkilökohtaisesti tulevaa kiertuetta todella paljon. Siitä tulee hauskaa. 

Haastattelu: Julia Suloinen