Vaihtoehtorockia kolmella eri kielellä – arvostelussa Rekkorderin tuleva ”One”-pitkäsoitto
Jälleen saa kiittää itseään siitä, että on valmis kuuntelemaan musiikkia avoimin mielin. Saksalainen Rekkorder on suhteellisen tuntematon yhtye, mutta yhtyeen musiikki tekee vaikutuksen. Vokalisti Nina Lucia Medina Muñozin ja kitaristi-basisti Bernd Bloedernin muodostama Rekkorder on saanut ”One”-albumista aikaan laajan kokonaisuuden, jossa riittää tutustuttavaa hyväksi toviksi.
Äänimaiseman suhteen pitkäsoitolla liikutaan niin grungen rosoisuuden, stoner rockin pörisevissä riffeissä sekä rockin tarttuvissa kertosäkeistöissä. Muñoz hoitaa jokaisen kappaleen lauluosuudet, ja laulaa pääasiassa englanniksi, mutta levylle mahtuu myös saksaksi sekä espanjaksi laulettuja osuuksia. Muñozin melankolinen ääni on sävykäs, ja hänen äänenkäyttönsä taittuu myös rosoisempaan tulkintaan, minkä seurauksena albumilta löytyy raivokuuttakaan.
Rekkorder koostuu tällä hetkellä kahdesta virallisesta jäsenestä, mutta pitkäsoitolta löytyy useampi vieraileva muusikkokin. Tim Stalhschmidt vastaa rummuista, ja hänen lisäksi pitkäsoitolla on käynyt soittamassa osuuksia sellisti, viulisti, basisti sekä torvensoittaja. Rumpalia lukuun ottamatta vierailevien muusikoiden osuudet eivät ole dominoivassa asemassa, vaikka tuovatkin oman lisänsä kappaleille.
Rekkorder on sovittanut kappaleensa niin, että niissä mennään rosoinen soundi edellä. Tämän seurauksena saksalaisyhtyeen soundia leimaa energisyys ja tarttuvuus, jota Muñozin tummanpuhuvan äänen sävyttää hienosti. Rekkorderin soundille on hankala keksiä verrokkiyhtyettä, mikä on yllättävää. Jos jotain mielleyhtymää lähden kuitenkin etsimään, tapahtuisi se uusiseelantilaisen Devilskinin suuntaan. Vaikka Devilskin on raskaampaa, löytyy yhtyeen vokalisti Jenny Skulanderin äänestä hieman samankaltaista vivahdetta kuin Muñozilta.
Kokonaisuutena ”One” on hyvin soljuva ja etenevä albumi, vaikka 17 kappaleen määrä voisi saada kuvittelemaan muuta. Osittain tästä voi kiittää ytimekkään mittaisia kappaleita, mutta ennen kaikkea monipuolisesti luotua kokonaisuutta. Saksan sekä espanjan kieli sulautuvat hyvin osaksi englannin kielistä kontekstia Muñozin äänenkäytön ansiosta. Hienoisesta itseään toistavuudesta pitkäsoitto tosin kärsii, mikä ei tällaisen kappalearsenaalin kohdalla ole toki ihme. ”One” on kuitenkin kiinnostusta herättävä, hyvä albumi ja Rekkorder itsessään persoonallinen yhtye.
8/10
Kappalelista:
- One
- Sweet Control
- Mary Jane
- Gravestone
- Gasoline
- Be Alright
- Daylight’s Fading
- Broken
- End It All
- Download
- Sugar
- Solamente
- Dark Labyrinth
- The Last Walk
- Raindrops
- Dumb Misery
- Lass Los
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen