Vaihtoehtosvengiä ja reteilyä – Helmet Helsingissä

Kirjoittanut Otto Vainionpaa - 21.11.2023

90-luvulta asti alternative rockia paaluttanut Helmet saapui Suomeen uuden ”Left” albuminsa tiimoilta. Vanhalla ylioppilastalolla järjestetty ilta läpileikkasi yhtyeen historiaa aina tähän päivään asti.

Puoli yhdeksän jälkeen pajavasaran lailla moukaroiva yhtye päästi kärsimättömän yleisön tuskistaan ”Role Model” -kappaleellaan. Suoraan hypätään siis menestysalbumi ”Meantimen” pauloihin ja kuinka järjettömän takovalta se kuulostaakin. Oli jo alusta asti selvää, että yhtyeen livesaundi on vertaansa vailla. Monilla raskaammilla yhtyeillä on paljon opittavaa ja yhtyettä ei ihan turhasta yleensä ylistetä.

Yhtye julkaisi uuden albuminsa neljä päivää ennen Helsingin keikkaa, joten yleisöllä oli ollut sopivasti aikaa marinoitua uusien tuulien syleilyssä ja yhtye soittikin viisi kappaletta uunituoreelta albumilta. Liveasetelmassa Helmetin uusi ja kirkkaampi saundi sai hieman enemmän kulmaa ja aggressiota, joka tuntui levyllä uupuvan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yleisöstä huomasi, että yhtyeellä on lyömättömän hyvä ote fanikuntaansa. Ihmiset vaikuttivat todella tyytyväisiltä ja ennen keikkaa mietinkin, että miltä tyypillinen Helmet -fani edes näyttää. Alternatiivisen rockin ja pienimuotoisen post metal -flirttailun viettelevä sointi vetää näköjään ympärilleen hyvin kirjavan katraan.

Näin yhtyeen ensimmäistä kertaa ja odotukset olivat todella korkealla. Kaikki niistä lunastettiin, eikä edes laulaja Page Hamiltonin ärähdyksiin vaihtuneet rääkymiset jättäneet pahaa makua suuhun. Tietysti bändin setti painottui uuden letun lisäksi lähinnä ”Bettyyn” ja ”Meantimeen”, mutta mitäs tekivät niin hyviä levyjä ysärillä. Silti lähes joka levyltä tarjottiin edes yksi maistiainen.

Loppukaneettina voisin ilmaista, että Helmetin esiintymisessä oikein alleviivautuu se kuinka monipuolista yhtyeen musiikki on. Alkupuoliskot biisistä soitetaan niin reteitä rokkiriffejä, että henkselit paukkuu ja loppupuolisko ollaankin niin syvissä vibailun sooseissa, ettei edes muisteta kuinka sinne päädyttiin. Vuhuu!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy