Vaikutteeni kappaleina: Janne ”Demosetä” Partanen / Kaaoszine
Tässäpä olisi oma hämmentävä listani minuun vaikuttaneista biiseistä/bändeistä. Musiikkia tulee kuunneltua todella paljon, ja lähes aina kotonani pauhaa jonkinlainen meteli. Suuri osa näistä biiseistä on ns. ensikohtaamisiani bändin kanssa, koska jotenkin ne ovat parhaiten jääneet mieleeni.
Cradle Of Filth – ”From The Cradle To Enslave”
1999 olin yläasteella ja kaverini Ville toi minulle vhs-kasetin lainaan. Pandaemon oli ensikosketukseni ns. raskaampaan musiikkiin ja oikeastaan samalla tiellä ollaan vieläkin. Cradle Of Filth kuuluu niihin bändeihin, joita jaksan aina kuunnella. Vaikka bändin tyyli on vaihtunut useamman kerran vuosien saatossa, on bändi minulle aina se, joka ohjasi minut ”oikealle” tielle. Eipä siinä, nämä jätkät voisivat tehdä levyn vaikka panhuiluilla, ja silti kuuntelisin sen useamman kerran läpi.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Horna – ”Kunnia Saatanalle”
Horna tuli minulle tutuksi ammattikoulun aikoihin, kun sain käsiini c-kasetin, josta löytyi mm. Impaled Nazarenea, Enochian Crescentiä, Unholaa ja Hornaa. Kuuntelin silloin pääosin Cradle Of Filthiä ja Dimmu Borgiria, joten bändin raakasoundinen runttaus oli minulle varsin uusi tuttavuus. Taisin kuluttaa parikin kasettia puhki Hornaa kuunnellessa. Tämä kyseinen raita oli muistaakseni kasetin loppupuolella ns. piiloraitana ja muistan, kuinka kelasin biisin uudelleen ja uudelleen.
Dark Funeral – ”An Apprentice Of Satan”
Teach Your Children To Worship Satan” -EP oli ensikohtaaminen Dark Funeralin kanssa, ja kuka nyt ei voisi tykätä tuon nimisestä lätystä ? Jostain syystä unohdin bändin olemassaolon ja löysin bändin uudelleen vasta ”Attera Totus Sanctus” -levyn tullessa 2005. Nykyään bändin tuotanto kuuluu järjestelmällisesti kuunneltaviin levyihin, ja minulla on tapana kuunnella bändin levyjä koulutehtäviä tehdessäni
The Berzerker – ”Death Reveals”
Tästä alkoi rakkauteni äärinopeaan musiikkiin. The Berzerker löytyi kaverini ”Ranen” luona ”Dissimulate”-levyn julkaisun aikoihin, ja bändi on kuulunut siitä asti suosikkeihini. Taisin huudattaa useamman kuukauden putkeen bändin kahta levyä. Harmittavasti en ehtinyt koskaan tätä näkemään livenä.
Slayer – ”Raining Blood”
Slayer löytyy varmasti monelta listalta, mutta itse olen ns. myöhäisherännäinen bändin hienouteen. Thrash metallin löytymisestä voidaan syyttää ystävääni Ressua, joka inhosi aikoinaan yli kaiken black metallia, joten hänen luonaan iltaa istuessa pyysin laittamaan tiukinta thrash metallia, mitä hänellä on hyllyssä. Siitä löytyi Testament ja Slayer. Tästä biisistä on myös erityisen lämmin muisto, joka tulee mieleeni aina kappaletta kuunnellessani. Muistan heränneeni hirvittävässä krapulassa hääpäiväni aamuna juuri Ressun luota ja hoipertelin olohuoneeseen. Juuri kun istuin sohvalle alkoi kotiteatterista soida ”Raining Blood”, ja ystäväni sanoin hymyillen: ”Se on sitten hääpäivä.”
Deicide – “Scars Of The Crucifix”
Olen myös myöhässä herännyt death metallin ystävä, joskin nykyään sitä tulee kuunneltua oikeastaan eniten. Deicide on se bändi, jonka myötä tutustuin ”kuolometalliin” ja jota kautta löytyi Cannibal Corpse, Vader yms. death metal bändejä.
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus – ”62”
Sitten mennäänkin vähän eri suuntaan. Tavatessani vaimoni hän kuunteli oikeastaan ainoastaan ”suomiheviä”, joka oli tuolloin kovassa nousussa. Alkuun naureskelin Viikatteen, Kotiteollisuuden ja Timo Rautiainen & Tri Niskalaukauksen tuotannolle, mutta piinaavan aivopesun tuloksena aloin vähitellen pitämään tästä ”kevyemmästä” musiikista. ”Itku Pitkästä Ilosta” oli ensimmäisiä levyjä, joita rupesin kuuntelemaan.
Turmion Kätilöt – ”Lepositeet”
No niin, nyt päästään sitten asiaan ja Savon omiin poikiin. Kuulin ensimmäistä kertaa Turmion Kätilöitä paikallisen indie-elokuvaryhmän Antiteatterin leffassa ”Nälkäpäivä”, jossa soi ”Teurastaja”-biisin demoversio. Virallinen ”Teurastaja”-sinkku oli itselleni silloisen kesän hittibiisejä, ja silloin näin myös bändin ensimmäisiä kertoja livenä. Nyt bändi on tullut nähtyä kymmenkunta kertaa ja aina se jaksaa viihdyttää. Tässä ”Hoitovirhe”-levyltä mielestäni paras biisi.
Rytmihäiriö – ”Pakko Tappaa Ihminen”
Mainos päättyy
Rytmihäiriö on ehdottomasti Sakaran bändeistä paras. Kuuntelin joskus nuoruudessani punkkia, ja tämä bändi palautti kiinnostukseni kyseiseen genreen. Tutustuin bändiin ihan sen saaman hypetyksen takia, ja kyllähän se potkii vieläkin. Rytmihäiriö ja varsinkin kappale ”Pakko Tappaa Ihminen” kuuluu niihin biiseihin, jota tulee huudatettua nupit kaakossa silloin, kun ottaa päähän.
Napalm Death – “When All Is Said And Done”
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä on Napalm Death, jonka löysin täysin sattumalta ”Smear Campaign” – levyn tullessa ulos. Olin kuvitellut bändin olevan täysin erilainen ja hakkasin pitkään päätäni seinään, kun en ollut tajunnut bändin hienoutta aikaisemmin. Napalm Deathin vokalisti Mark ”Barney” Greenwayn raaka ulosanti on todella tehokasta, ja kaveri on Sepulturan Derric Greenin ohella yksi suurimpia musiikillisia esikuviani.
