”Vapauden ääniä” – klassikkoarviossa T.S.O.L.:n 40-vuotias debyytti-EP
Long Beachilla, Los Angelesissa vuonna 1978 perustettu, monimuotoista mutta alkujaan hardcore-pitoista punkkia soittava T.S.O.L. on eräs yhdysvaltalaisen hardcore-punkin vankimpia tukipilareita. Yhtye sai alkunsa SS Cult sekä Johnny Koathanger and the Abortions yhtyeiden jäsenten fuusiosta ja tämän jälkeen lyhytaikaiseksi jääneen T.S.O.L.:n spin off-yhtye Vicious Cyclen hajottua 1979.
T.S.O.L.:n alkuperäisen kokoonpanon keulilla hääri upea-ääninen vokalisti Jack Grisham, joka tunnettiin useilla pseudonymeilla kuten Jack Greggors, Alex Morgon, Jack Ladoga, Jack Delauge ja Jack Lloyd. Hänen rinnallaan yhtyeessä soittivat kitaristi Ron Emory, basisti Mike Roche ja rumpali Todd Barnes. 1978 yhtyeen kitaristi Emory kaappasi nimen uudelle punk-yhtyeelleen näkemässään television kirkkokonsertissa esiintyneeltä gospel-bändiltä The Sounds Of Liberty, koska koki uuden punk-yhtyeensä olevan heitä merkittävästi enemmän kyseisen, mahtipontisen nimen arvoisia. T.S.O.L. oli alkujaan nuorten pikkukriminaalitaustan omaavien, koulusta pois potkittujen kalifornialaisten nuorten miesten vastaisku muuta maailmaa ja ennen kaikkea yhdysvaltalaista establishmentia vastaan.
Mainos päättyy
Kovana livebändinä jo ennen ensilevytyksiään tunnettu T.S.O.L. kiinnitti Posh Boy Recordsin Amerikan-brittiläisen omistajan Robbie Fieldsin huomion vuonna 1980. Sekä yhtyeen omaa nimeä kantaneen debyytti-EP:n että lopulta Frontier Recordsin kautta myöhemmin samana vuonna julkaistun, tyylillisesti enemmän goottirockiin viittaavan debyyttialbumin ”Dance With Me” kappaleet T.S.O.L.-nelikko kirjoitti käytännöllisesti katsoen samoissa sessioissa.
Posh Boy Recordsin julkaisemalle EP:lle valittiin kuitenkin aivan ensimmäiset viisi yhtyeen tekemää kappaletta. Tyylillisesti nämä olivat myös debyyttialbumille päätyneitä suoraviivaisempia ja agressiivisempia kappaleita Black Flagin, Circle Jerksin ja D.O.A.:n henkeen.
Mainos päättyy
Merkillepantavaa on, että vastalauseena musiikkibisnekselle yhtye teki Fieldsin kanssa ainoastaan suullisen, sanomansa mukaan huonon levytyssopimuksen EP:n levytyksestä ja julkaisusta. T.S.O.L.:n nuoret miehet eivät edes vaivautuneet paneutumaan sopimukseen eikä myöskään allekirjoittamaan sitä. Yhtye juhlisti levytyssopimustaan vetämällä allekirjoittamattoman sopimuspaperin alas vessanpöntöstä Sammy Wong’s Hotelissa heti seuraavalla keikkareissullaan San Franciscossa. Vaikka yhtye vitsinomaisesti oletti, että levymogulinsa kusettaisi nyt heitä sumeilematta, eivät he katuneet älyvapaata tekoaan tippaakaan. Bändin tapa hoitaa sopimusasia ei voinut myöskään olla yhtään enempää ’punk’. Niin T.S.O.L. suuntasi äänittämään kappaleet Brian Elliot Recording -studioille Pohjois-Hollywoodiin Fieldsin ja äänittäjä David Hinesin kanssa maaliskuussa 1981.
Kärkevän poliittisista, ärhäkän kiivaista, mutta silti piinallisen tarttuvista punk-kappaleista koostuva vajaan 8 minuutin mittainen EP on vielä 40 vuoden jälkeenkin ajattoman ytimekäs kokonaisuus ja genrensä kiistaton klassikko. Viiden alle 2 minuuttia kellottavan biisin rautaisannos on ytimekästäkin ytimekkäämpää, laadukasta punk rockia. Yhdysvaltain imperialistista sotapolitiikkaa Ronald Reaganin ajassa ruotinut, tarttuva ja painostava ”Superficial Love”, ihmisarvoa varallisuuden mittarilla puntaroiva ”Property Is Theft” ja itsetuhoisten ajatusten äärelle eri elämän osa-alueiden ristipaineessa ajava ”No Way Out” kiteyttävät albumin A-puolen inhorralistisen mutta asiapitoisen tarjonnan. EP:n huippuhetkiin luettavat B-puolen kappaleet, jyrkästi Jenkkien republikaanihallinnon epäinhimillistävän politiikan vastaiset ”Abolish Government/ Silent Majority” ja ”World War III” eivät myöskään jätä palavasydämisiä, asialleen omistautunutta punkkareita kylmäksi.
T.S.O.L. raivasi väylää yhdysvaltalaisen hardcore-punkin esiinmarssille ehkä koko genren synnyn kannalta tärkeimpänä vuonna. Yhtyeen vaikutus punkin ja myös thrash metalin saralla ei kuitenkaan jäänyt jumiin 1980-luvulle, vaikka Euroopassa yhtye ehkä jäikin genren suurimpien nimien varjoon.
Esimerkkinä T.S.O.L.:n vaikutusvaltaisuudesta Slayer esitti medleyn muodossa kaksi kunnianosoitusta kyseiselle esikuvalleen vuoden 1996 punk-cover-albumillaan ”Undisputed Attitude”.
Mainos päättyy