Väsymyksen ja kankeuden merkkejä ei löydy – arvostelussa death metal -veteraanin Cannibal Corpsen viidestoista työnäyte ”Violence Unimagined”
Tampan death metal -veteraani Cannibal Corpse jaksaa yhä väkivallalla ja kuolemalla mässäillä. Pitkä ura kasvaa kasvamistaan, sillä yhtye lyö uutta lihaa tiskiin. Viidennestoista kokopitkä ”Violence Unimagined” on ehdottomasti yksiä odotetuimpia julkaisuja tälle keväälle.
Ennen levyn työstämistä bändin leirillä on tapahtunut muutosta. Pitkäaikaisen kitaristin Pat O’Brienin ongelmat virkavallan kanssa ovat johtaneet miehen istumaan pitkäksi aikaan telkien taakse. Seurauksena bändi on katsonut parhaakseen, että jonkun muun on täytettävä O’Brienin saappaat. Tähän pestiin on päätynyt Hate Eternalista tuttu muusikko Erik Rutan. Uuden albumin myötä selviää, pärjääkö yhtye ilman Pat O’Brienin avustusta.
Äkkiseltään ei usko, että ”Violence Unimagined”-kiekon kappaleissa ei ole O’Brien sävelkynän jälkeä. Uudet materiaalit kuulostavat siltä samalta tutulta ja priimalta Cannibal Corpselta. Monet lukuisat levyllä kuuluvat riffit ja sovitukset ovat jälleen kerran aivan kivenkovaa jälkeä. Uusia ja mainioita ideoita löytyy ruumishuoneen syövereistä. Rutanin henki ja näkökulma ovat onnistuneet antamaan yhtyeelle jopa uudenlaista potkua ilmoille.
Mainos päättyy
Albumin alkupuoliskon ”Murderous Rampage” ja ”Necrogenic Resurrection” lähtevät raa’alla vimmalla lupaavasti liikkeelle. Taas sinkkulohkaisu ”Inhumane Harvest” on ehkä hieman yliarvostettu tuotos, vaikka suorituksessa itsessään ei ole suurta moitittavaa. Paljon parempaa löytyy tarjottimelta, kuten ”Ritual Annihilation”, ”Follow the Blood”, ”Slowly Sawn” ja äärimmäisen raivolla muovattu lyhyt rykäisy ”Overtorture”.
Toisaalta aivan täydelliseksi levyä ei voi aivan kehua, sillä ”Condemnation Contagion” ja ”Cerements of the Flayed” eivät pidemmän päälle jaksa kiinnostaa. Se saattaa johtua näytteiden hieman laahaavasta temposta, mutta monien aikaisemmin mainittujen, mainioiden raitojen jälkeen nämä kaksi jäävät hieman taka-alalle.
Cannibal Corpse on osoittanut paikkansa death metal -genren alamaailmassa. ”Violence Unimagined” on hieno jatkumo edellisen vuoden 2017 julkaistun turpasaunan ”Red Before Black”. Bändiä ajatellen on todella positiivista huomata, ettei yli kolmenkympin ikäinen status ole aiheuttanut minkäänlaisia kramppeja. Meno on yhtä kylmää kyytiä, mitä kymmenen tai jopa kaksikymmentä vuotta sitten. Jos vähänkään epäilyttää, niin äkkiä ”Violence Unimagined” kuunteluun.
8½/10
Kappalelista:
1. Murderous Rampage
2. Necrogenic Resurrection
3. Inhumane Harvest
4. Condemnation Contagion
5. Surround, Kill, Devour
6. Ritual Annihilation
7. Follow the Blood
8. Bound and Burned
9. Slowly Sawn
10. Overtorture
11. Cerements of the Flayed
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Sami Elamaa