”Veri virratkoon päähäsi” –arvostelussa Lähdön Ajan ”Valonaara” -EP

Kotimainen, doom ja sludge ja post metal-kurittaja, Lähdön Aika on julkaissut aivan joulun alla väkevän, neljän biisin EP:n ”Valonaara”. Korona-aikojen koettelemusten alla yhtye koki myös merkittävän miestappion, alkuperäisjäsenen, vokalisti Marko Nymanin jätettyä yhtyeen. Hetken aika Lähdön Aika harkitsi pistävänsä kokonaan pillit pussiin.

Onneksi järjen ääni, yhtyeen musiikistakin huokuva tinkimätön asenne ja luottamus tekemisiinsä vei lopulta voiton. Alkuvuodesta 2021 Nymanin tilalle mikin varteen oli otettu karskilla mutta notkealla äänellä varustettu Eeli Helin (mm. Fawn Limbs, Mireplaner). Kokonaisuutta kauempaa katsoen yhtyeen ilmaisullinen voima on saanut vokalistin vaihdoksen myötä uutta ilmettä, joka vaikuttaa varsin luonnolliselta jatkumolta yhtyeen kohta kahtakymmentä vuotta lähestyvällä uralla.

Mikko Herrasen esimerkillisen muhkeaksi mutta silti hyvin luonnollisen kuuloiseksi tuotettu kokonaisuus täyttää ulkoisilta ominaisuuksiltaan kaikki A-luokan metallialbumin kriteerit. Neljän biisin kokonaisuuden tunnelma on sanalla sanoen vakava ja määrätietoisen pelkistetty. Lähdön Ajan toimitus on totaalisen katarttista läpi koko 24-minuuttisen surmanajon.

”Hylkäys” aloittaa kokonaisuuden Triptykonista muistuttavalla hidastelullaan ehkä liiankin turvallisesti, riffien kelatessa varsin geneeristä ja ennalta-arvattavaa rataa. Vaikka voimaa kappaleessa on takana kuin pienessä kylässä, ei se lähde kunnolla käyntiin oikein missään vaiheessa. Rujon maalaileva ja rytmisesti Toolin kaltaisesta polyrytmisestä minimalismista lopun ajan meininkejä lähestyvä ”Lehto” petraa heti tilannetta pykälän verran edellisestä. Lohduttomalla melankolisuudellaan kappaletta tasapainottava kertosäe tuo sen osien välille syvempää ulottuvuutta. Vaanivasti Neurosis-eväillä groovaava ”Aja se pois” kiristää tunnelmaa entisestään ja tuo sielun tuskan entistä enemmän pintaan kuulijan kosketeltavaksi.

Päätösraita, komeana purkauksena riehuva ”Pahansuovat” on kirkkaasti albumin paras veto. Samalla se on myös toistaiseksi kuulemistani Lähdön Ajan kappaleista ehkä juuri se kaikista vaikuttavin. Biisin alkuosan piinaavasta kitaramaalailusta voi vetää myös mielleyhtymiä Kotiteollisuuden varhaisimpien vuosien kylmään maanisuuteen. Loppua kohti vyöryessään teos nousee ja pyyhkii pyörremyrskynä vastustamattomasti kuulijan yli ’laupeus on sielun sairautta’ -keuhkoamisen saattamana jättäen taakseen pelkkää raunioitunutta elottomuutta.

Yhtyeen yhteissoitannon svengi ja intensiteetti saavuttaa tässä kohtaa ihailtavan hurmiollisen rajapyykin. Biisi kapuaa allekirjoittaneen listoilla vaikuttavimpien tänä vuonna julkaistujen vaihtoehtometallikappaleiden kirkkaimpaan kärkeen.

”Valonaaralla” Lähdön Aika kiihdyttää menoaan kohti loppuaan kohti kuin sika juoksuaan jouluviikolla. Lievästä epätasaisuudesta huolimatta kokonaisuus riippuu lopulta onnistuneesti jaloistaan kattoparruista. – Niin musta veri virratkoon päähäsi.

Lähdön Aika – ”Valonaara” Bandcampissa